
Mia Hafrén, 48, lähti pandemian aikana parantamaan lihaskuntoaan ja yllätti itsensä nauttimalla treenaamisesta painonnostoryhmässä.
– Liikunta on ollut aina minulle helppo asia, ja sen puute on heti tuntunut hyvinvoinnissani. Ryhmäliikunta on kuitenkin tuntunut aina vaikealta, ja Teatterikoulussa suorastaan inhosin aerobick-tunteja. Nyt, 20 vuotta myöhemmin, halusin vahvistaa lihaskuntoani ja annoin ryhmäliikunnalle mahdollisuuden. Ilmoittauduin painonnostoryhmään, ja se onkin ollut tosi hauskaa, iloitsee laulaja, näyttelijä ja ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti Mia Hafrén.
Ensimmäisellä tunnilla syväkyykkyä tehdessään hän katsoi muita ja ihmetteli, miksei päässyt lainkaan ylös. Homma onnistui, kun ohjaaja neuvoi ohjaamaan kehonpainoa enemmän eteen.
– Tajusin, miten paljon on kyse tekniikasta. Aloin lisätä 1,5 kiloa joka viikko. Kilpailuviettikin auttoi: juuri, kun olin tunnilla sanonut ääneen, että en kyllä jaksa tänään lisätä painoja, ohjaaja kysäisi, että menetkö tosiaan samalla kuin viimeksi. Tietenkin lisäsin!
Miasta on ollut ihmeellistä, että hän voi edelleen kehittyä. Aikaisemmin hänelle on riittänyt kunnon ylläpitäminen.
– Kun vetää ilta toisensa jälkeen korkokengissä kahden tunnin shown, ei tarvitse enää erikseen treenata vaan enemmänkin huolehtia palautumisesta, sanoo a cappella -yhtye Forkista ja Mamma mia -musikaalin pääroolista tuttu taiteilija.
– Painonnostoryhmässä olen saanut kokea, millaista on, kun ryhmä tsemppaa. Ja onhan se ihmeellistä, että kun tulee se laiskempi päivä ja tekisi mieli jäädä sohvalle, niin ei tarvitse muuta kuin pistää tossut jalkaan ja lopusta huolehtii ohjaaja.
Mieli uskoo kehoa, kun toistoja on tarpeeksi
Korona-aikana on myös toteutunut Mian toinen pitkäaikainen haave, oman levyn tekeminen. Också för dig -levylle hän kirjoitti kappaleita muun muassa ystävyydestä, rakkaudesta, ilmastonmuutoksesta, naisten oikeuksista sekä nuorista ja mielenterveydestä — asioista, joista hän toisen ammattinsa vuoksikin haluaa puhua. Ratkaisukeskeisenä lyhytterapeuttina Mian sydäntä lähellä ovat nimenomaan nuoret ja heidän vaikeutensa.
– Nuoret ovat mahtavia asiakkaita, sillä heillä ei ole vanhaa painolastia ja he ovat valmiita kokeilemaan uutta. Esimerkiksi vaikeista tunteista selviämistä harjoittelemme fyysisen toiminnan avulla. Kun esimerkiksi vihaisena ei jääkään riitelemään, vaan lähtee kävelylle, tunteet seuraavat kyllä perässä, sillä mieli alkaa vähitellen, toistojen kautta uskoa kroppaa. Samoja tekniikoita näyttelijät käyttävät rooleja sisäistäessään. Parasta tekniikassa on, että tuon kaiken nuori voi tehdä itse. Minun tehtäväni on alleviivata nuoren ihmisen onnistumisia, että sinä itse tämän teit.
Lue lisää Mia Hafnérin hyvän olon oivalluksista Hyvä terveys -lehden numerosta 5/2022!
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.