alkoholin suurkulutus, alkoholismi, riippuvuus, addiktio
Kuva Shutterstock

Olen 60 v. mies, olen juonut alkoholia 2–6 annosta joka päivä viisivuotisen työttömyyteni ajan. Mitä tapahtuu, jos lopetan alkoholinkäytön? Miten pitäisi lopettaa tai vähentää?

Et varmasti ole ainoa, joka pohtii samaa kysymystä jo senkin takia, että vuosikautiseen alkoholin "suurkulutukseen" liittyy kohonnut sairastuvuus. Vastaaminen kysymykseesi ei sen sijaan helppoa.

Alkoholin käyttösi ei vaikuta humalahakuiselta. Alkoholin käytöstäsi on työttömyytesi aikana tullut jokapäiväinen tapa. Tällainen tapajuominenkin voi muodostua pakonomaiseksi "addiktioksi", jota on vaikea vähentää tai lopettaa.

Pakonomaisen juomisen – tai syömisen, pelaamisen, ostelun, jne.– taustalla on ymmärrykseni valossa jokin mielelle sietämätön tunnetila, kuten merkityksettömyys, yksinäisyys, ilottomuus tai avuttomuus. Tällöin juominen tuntuu olevan ainoa keino vapautua edes hetkeksi ahdistavista tunteista.

Omalla kohdallasi vuosikautinen työttömyys on varmasti ollut syy arjen harmauteen. Eikä ole ihme, että suhteellisen vähäistäkin juomista voi olla vaikea vähentää.

Juomisen lopettamista voi seurata ahdistava masentuneisuus. Alkoholin käytön lopettamista voi vaikeuttaa myös tavanomaiset "krapulan" oireet, jotka viestivät elimistön soluihin kehittyneestä himosta. Pakonomaisen tapajuomisen vähentäminen tai lopettaminen on vaikeata kuitenkin ennen kaikkea edellä kuvatun "psyykkisen" riippuvuuden vuoksi.

Tapajuomista voi vähentää päättämällä olla kokonaan juomatta 1-2 päivänä viikossa, yhtenä viikkona joka kuukausi ja yhtenä kuukautena 1-2 kertaa vuodessa. Tällaiset raittiusjaksot helpottavat kieltäytymistä oluesta kaveriporukoissa, kun kyse on "vain" nenänvalkaisupäivistä.

Jos tällaiset raittiuspäivät tai -viikot onnistuvat helposti, alkoholin määrää voi vähentää siirtymällä ainakin osin alkoholittomien oluiden käyttöön, laimentamalla viini hiilihappoisella vedellä tai lisäämällä limsaa suhteessa viinaan drinkeissä.

Jos tapajuomisen taustalla on työttömyyden tai yksinäisyyden aiheuttama merkityksettömyys tai tyhjyys, alkoholin käytön vähentämisen tai lopettamisen edellytyksenä on useimmiten elämälle sisältöä antavan harrastuksen tai vapaaehtoistyön löytäminen. Luonnosta tai meditaatiosta löytyvä hengellisyys voi joillekin olla tie alkoholin käytön hallitsemiseen tai lopettamiseen.

Etenkin alkoholia päihteellisesti käyttäville alkoholin käytön vähentäminen ei useinkaan onnistu ilman raitistumista vähintään kuukausiksi. Tällöin raittiutta tukevat vertaisryhmät (AA, A-kilta) voivat olla ratkaiseva tuki. Läheskään kaikki eivät koe näitä vertaisryhmiä omakseen tai eivät halua asettaa päämääräkseen täyttä raittiutta. Olennaista on aina ongelman omakohtainen tiedostaminen ja tahto vapautua tavalla tai toisella ongelmasta.
 

Matti Huttunen
psykiatri, psykoterapeutti

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

"Olen nyt muotooni tyytyväinen, kropassa on hyvä fiilis", Mikko sanoo.

Jos työprojekti alkaa mennä päin seiniä, stressi on taattu. Liikunta, hyvä ruoka ja lasi viiniä auttavat rentoutumaan.

Stressistä pitää pyrkiä pois ja sitä pitää yrittää välttää, sanoo näyttelijä Mikko Kivinen, 59. Se on kuitenkin osa elämää. Yleensä Kivinen ei edes huomaa päälle hiipinyttä stressitilaa, ennen kuin se lomalla helpottaa.

– Aina kun on paljon töitä, on myös stressiä. Pahinta siinä on, että väsyttää, mutta ei kuitenkaan saa nukuttua. Se estää luovuuden, joka on omassa duunissa kuitenkin suht tärkeää.

Stressi myös lyhentää pinnaa. Parasta vastapainoa on liikunta ja liikunnan seuraaminen. Myös ruoka ja hyvä lasi viiniä sekä oman ajan ottaminen ja perheen kanssa yhdessä oleminen auttavat rentoutumaan.

Murheet pitää saada raameihinsa

Stressi pääsee pahaksi, jos työprojekti alkaa mennä päin seiniä.

– Mahdollisuuksia on useita: käsikirjoitus voi olla kehno tai kanssanäyttelijöiden kanssa ei löydy yhteistä säveltä. Yleisestikin jos huomaan, että proggis alkaa mennä omasta mielestäni ei-toivottavaan suuntaan, se on aika paha tilanne.

Ikä ja elämänkokemus auttavat onneksi vähentämään stressin määrää ja kestoa, vaikka kierrokset välillä nousisivatkin.

– Tärkeintä on, ettei kanna huolta koko maailman asioista, vaan löytää ne olennaiset polttopisteet.

Ammattitaidon kehittyminen niin näyttelijän kuin ohjaajankin työssä on antanut lisää työkaluja asioiden ratkaisemiseen.

– Se tietysti stressaa, jos asiat menevät väärään suuntaan. Mutta vielä enemmän stressaa se, jos en tiedä, miten tilanne ratkaistaan. Joskus vain aika auttaa.

Miten Mikko huoltaa kehoaan ja mitä hän on mieltä laihduttamisesta?  Lue koko juttu Hyvä terveys 11/17 -lehdestä. Muistathan, että tilaajana voit lukea lehteä maksutta osoitteessa digilehdet.fi/hyva-terveys

Näyttelijä Anna-Maija Tuokko:
Anna-Maija Tuokko

Listoja rakastava näyttelijä kirjoittaa ylös ne ihmiset, joita uran varrella kannattaa kuunnella. Näytelmäarvioita hän ei enää lue.

Kun jotain tulee valmiiksi, näyttelijä Anna-Maija Tuokko, 36, vetää asian yli listaltaan. Siitä hän saa onnistumisen ja aikaansaamisen tunteita. Listoissa asiat pysyvät järjestyksessä, mutta niistä on muutakin hyötyä.

– Kirjoitan joka päivälle to do -listan tehtävistä asioista. Kuvauksissa vedän tehdyt kohtaukset yli kässäristä. Jos herään yöllä siihen, että jokin asia vaivaa minua, kirjoitan sen paperille. Se auttaa saamaan asian pois mielestä.

Kritiikin suhteen Anna-Maija pitää listaa henkilöistä, joita hänen kannattaa kuunnella. Enää hän ei lue arvioita netistä tai lehdistä.

– Joitakin vuosia sitten yhdestä isosta musikaaliroolistani tuli hyvin satuttava arvio. Olin ensi-illassa tosi kipeänä ja lauloin kortisonin avulla. Kriitikot eivät tietysti tienneet sitä, enkä ehkä omasta mielestänikään onnistunut niin hyvin kuin olisin halunnut. Arvioissa koko produktio laitettiin vessanpöntöstä alas.

Tyly arvostelu oli vaikea paikka. Seuraavat neljä päivää hän käveli itkien Oulunkylän metsissä.

– Ryvin häpeässä, itseinhossa ja riittämättömyyden tunteessa. Halusin lopettaa kokonaan. Sitten kyllästyin ja totesin, että en voi antaa kriitikoiden näkemysten vaikuttaa itseeni tai en voi tehdä tätä työtä.

Kiitollisuuskin on taito

Anna-Maija kertoo osaavansa nauttia, kun hän saavuttaa jonkin virstanpylvään. Monesti ne liittyvät omaan uraan, vaikkapa rooleihin, joita hän on toivonut pääsevänsä tekemään jossakin vaiheessa: jotain Shakespearea, Wickedin Glinda, Kukkaistytön Eliza...

– Osaan myös olla kiitollinen. Näen ja tiedostan koko ajan, miten onnellinen voin olla saamistani mahdollisuuksista ja siitä, että voin nauttia työstäni.

Tavoitelistalta on jo vedetty aika monta asiaa ja roolia yli. Tilalle on tullut uusia tavoitteita.

– Minulla on sellainen pieni kytevä haave, että alkaisin jossakin vaiheessa ohjata itse musikaaleja. Huomaan, että katson asioita jo vähän sillä silmällä.

Millainen liikkuja Anna-Maija on ja mitä hän kokkaa mieluiten lautaselleen? Lue koko haastattelu Hyvän terveyden numerosta 11/17! Muistathan, että tilaajana voit lukea koko lehden maksutta osoitteessa: digilehdet.fi/hyva-terveys