sairauden pelko
Kuva Shutterstock. Kuvan henkilö ei liity juttuun.

Olen noin 25-vuotias nuori nainen, joka kärsii jatkuvasta vakavien sairauksien pelosta. Käytän googlea usein ja luen eri sairauksista, ja jos minulla on jokin oire (päänsärky, vatsakipu yms.) olen täysin varma, että minulla on vähintään syöpä. Vastikään kainaloni kipeytyi ja sinne ilmestyi patti. Lääkäri totesi sen tulehtuneeksi hikirauhaseksi, ja sain siihen antibioottikuurin.Se helpotti vain hetken, kunnes taas aloin pelätä jotakin vakavampaa.
Pelkoni vaikuttaa koko elämääni. Olen todella hermostunut ja ahdistunut usein, sillä ajattelen aina pahinta. Huomaan tämän tuntemuksen olevan voimakkaimmillaan silloin, kun olen stressaantunut työstä tai jostakin muusta. Miten voin saada mieleni rauhoittumaan?

KUN PELKO ON PAHIN

Jos ongelmasi on jatkunut useita kuukausia, saatat kärsiä sairauksien pelosta eli hypokondriasta. Kuten kuvaat, sen otteessa olevaa piinaavat perusteettomat, usein normaaleista kehon tuntemuksista juontuvat vakavien fyysisten sairauksien pelot. Pakkomielteinen huoli sairastumisesta ajaa häiriöstä kärsivän tutkimusten kierteeseen. Ammattilaisen diagnoosi terveydestä saattaa helpottaa hetken – pian kuitenkin uudet uhat valtaavat mielen.

Muiden psyykkisten häiriöiden tapaan raja normaalin ja sairaan välillä ei ole selvä. Sopiva huoli omasta terveydestä kannustaa terveellisiin elämäntapoihin ja patistelee hoitamaan vaivat ajoissa. Liiallista huoli on aiheuttaessaan suhteetonta ahdistusta tai rajoittaessa elämää pakko-oireisena ajatteluna tai toimintana.

Korostunutta huolta omasta terveydestä on yritetty selittää eri tavoin. On otaksuttu ihmisen kanavoivan siihen muita, vaikeammin käsiteltäviä kielteisiä kokemuksia. Hän on voinut myös oppia kyseisen toimintamallin, koska se tarjoaa huomiota. Ainakin toistaiseksi nämä teoriat ovat arvailua; oireilun taustalla mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä ei tunneta. Voidaan myös ajatella, että pelot ovat vahvan elämänhalun kääntöpuoli - voihan ihminen, joka haluaa elää, pelätä sairastuvansa ja kuolevansa. Vaikka syitä häiriöön ei tunneta, sen laukaisee usein oma aiemmin sairastettu tai läheisen sairastama vakava sairaus.

Suurin valta hypokondrialla on silloin, kun ihmiseltä puuttuu tietoinen etäisyys ongelmaan. Sinä tiedostat psykologisen vaivasi, mikä auttaa sen voittamisessa. Vaikka häiriö pitää osaa ajatuksistasi otteessaan, osa sinusta näkee sen yli.

Mitä tahansa tiedostettua mielen pulmaa voi ratkoa ulkoistamalla ongelman ja laatimalla suunnitelman sen kukistamiseksi. Ulkoistaminen voidaan tehdä nimeämällä häiriö virallisen diagnoosin mukaan tai leikkimielisesti vaikkapa oman tahdon omaavaksi hahmoksi – riivaajaksi. Tämän jälkeen tehtävänä on kartoittaa ongelmaa ylläpitävät tekijät: Minkälaiset asiat ruokkivat kiusaajaa?

Mitkä pitävät sen poissa? Kannattaa arvioida niin omia ajatuksia ja tunteita kuin ulkomaailman tilanteita. Analyysin jälkeen on mahdollista laatia toimintasuunnitelma kiusaajan karkottamiseksi.

Yksi ongelmaa ylläpitävä olosuhdetekijä sinulla on jo tiedossa: stressi. Jos edellä kuvattu harjoitus ei luonnistu tai auta, keskity minimoimaan vain stressi elämästäsi. Stressin vähentämiseksi voit selvittää, minkälaiset itseen ja ympäristön liittyvät asiat kuormittavat ja mitkä lisäävät rauhallisuutta ja auttavat palautumaan. Rennomman elämäntavan omaksuminen voi vähentää pelkojasi ja on joka tapauksessa kannattava investointi omaan elämään ja terveyteen.
 

Näin eteenpäin

  • Ulkoista sairauksien pelko ja tee suunnitelma sen voittamiseksi.
  • Selvitä stressin aiheuttajat ja laadi suunnitelma rentouden lisäämiseksi.
  • Toteuta edellä mainituista jompikumpi.

Sanna Aulankoski

psykologi ja psykoterapeutti

Kysy psykologilta
Lähetä kysymys Hyvän terveyden psykologeille Sanna Aulankoskelle ja Mikael Saariselle täältä.