Itku helpottaa oloa hetkeksi, mutta jatkuvasta itkuisuudesta voi olla haittaa hyvinvoinnille.

Moni meistä nauttii siitä, että voi tirauttaa pari kyyneltä hyvän elokuvan parissa. Itkemme myös yhdessä julkkisten kanssa, jotka kertovat televisiossa rankasta menneisyydestään. Mikään menetys ei silloin oikeasti uhkaa meitä, vaan voimme nauttia tunnereaktiosta turvallisesti.

Jos taas purskahdat itkuun päivittäin tai jopa useita kertoja päivässä, saatat kärsiä esimerkiksi uupumuksesta tai masennuksesta. Ne lisäävät itkuherkkyyttä.

– Itkemme sitten ilosta, surusta, vihasta tai pelosta, se on hyvin pysäyttävä kokemus. Siihen liittyy tietynlainen hallinnan menetys ja voimattomuuden tunne, luonnehtii professori Veikko Surakka Tampereen yliopistosta.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Tunnekuohu aiheuttaa elimistössä voimakkaan jännitystilan, joka purkautuu kyynelinä. Tämä helpottaa yleensä oloa ainakin hetkeksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Usein toistuva itku voi kuitenkin pikemmin huonontaa kuin parantaa hyvinvointiamme.

Auttaako itku?

Surakan tutkimusryhmä on tutkinut itkua ja muita tunnereaktioita koeolosuhteissa, ja vastaavia kokeita on tehty myös maailmalla. Näissä tutkimuksissa surun valtaan joutuneet ihmiset ovat voineet kokeen jälkeen huomattavasti huonommin kuin ennen koetta.

Kyselytutkimuksissa valtaosa ihmisistä kuitenkin kertoo kokevansa, että itkeminen tekee heille hyvää.

– On hienoa, jos ihmiset kokevat näin. Toisaalta kulttuurissamme on ehkä sallitumpaa sanoa, että itkeminen tekee hyvää kuin pahaa.

Joissakin tutkimuksissa on vertailtu ihmisiä, jotka itkevät paljon, ja heitä, jotka itkevät vähän. Ryhmien terveydessä ja hyvinvoinnissa ei ole havaittu mitään mainittavia eroja.

Lohduta minua

Ihmisten välillä on synnynnäisiä eroja, kuinka herkkiä olemme omille tai toisten tunteille. Siksi toinen meistä itkee valtoimenaan tilanteessa,
jossa toinen pysyy rauhallisena.

Sukupuolikin vaikuttaa: Miehet itkevät tutkimusten mukaan 2–4 kertaa naisia harvemmin. Taustalla voi olla fysiologisia syitä, kuten hormonitoiminnan eroja, mutta myös kasvatus ja yhteiskunnan erilaiset odotukset miehiä ja naisia kohtaan vaikuttavat itkuherkkyyteen.

Tutkimuksissa korostetaan usein itkemisen sosiaalista merkitystä. Itku viestittää muille ihmisille, että tarvitsemme apua ja myötätuntoa. Parhaimmillaan saammekin heiltä lohdutusta ja tukea omien tunteidemme käsittelyyn.

– Pelkkä itku ei ehkä auta meitä, mutta se voi pysäyttää meidät käsittelemään sitä murhetta, joka itkun on aiheuttanut, Surakka kuvailee. ◆

Asiantuntija: Veikko Surakka, vuorovaikutteisen teknologian professori, psykologian tohtori, Tampereen yliopisto.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta

Sisältö jatkuu mainoksen alla