Liikunta laittaa suolen liikkeelle. Jo pieni lisäys aktiivisuudessa tekee hyvää ruoansulatukselle. Käypä hoito -suosituksessa kehotetaan harrastamaan kevyttä liikuntaa kaksi ja puoli tuntia viikossa – oikeastaan mikä tahansa aerobinen liikunta ajaa asian. Liikuntakertoja olisi hyvä olla kolmesta viiteen viikossa. Ulostamisessa auttavat myös hyvät vatsan ja lantionpohjan lihakset, mutta pelkkä kuntosaliharjoittelu ei riitä sujuvaan suoliston toimintaan.
Kun syö rauhassa, ehtii pureskella hyvin. Pureskellessa sylki tekee ruuan liukkaammaksi. Samalla syljen amylaasi alkaa pilkkoa hiilihydraatteja. Vaikka ruoansulatus alkaa toden teolla vasta vatsalaukussa, huolellinen pureskelu antaa hyvän alun. Rauhallinen ateriointi myös rajoittaa annoskokoa vatsaystävälliseksi, kun elimistön viesti kylläisyydestä ehtii tulla ennen kuin on syönyt liikaa. Hotkiminen voi lisätä ilman nielemistä ja aiheuttaa röyhtäilyä. Aterioiden koko ja ajoituskin vaikuttavat suolen toimintaan. Säännölliset pienet ateriat lievittävät dyspepsiaa ja refluksitautia, jossa takaisin ruokatorveen nousevat vatsahapot polttelevat limakalvoja eli närästävät. Isot ateriat taas aiheuttavat paljon näitä oireita.
Vesi pehmittää ulostemassaa. Jos vettä on suolessa liian vähän, ulostekin on kovaa ja vaikeasti etenevää. Terve aikuinen tarvitsee puolestatoista kahteen ja puoleen litraan nestettä päivässä. Tästä noin litra tai puolitoista olisi hyvä juoda vetenä. Loput pitäisi saada ravinnosta esimerkiksi kasvisten mukana.Päivä kannattaa aloittaa juomalla lasi vettä heti heräämisen jälkeen. Sen jälkeen vettä kannattaa juoda usein päivän mittaan. Varastoon juominen ei yleensä auta, sillä elimistö hyödyntää juotua vettä vain senhetkisen tarpeen mukaan.
Toimi kun luonto kutsuu. Ulostamisen pidättämisestä ei pitemmän päälle seuraa hyvää, vaikka moni tekee niin. Syntynyttä ummetusta hoidetaan pitkiäkin aikoja laksatiiveilla, jotka passivoivat suolta lisää. Jos suolesi on jo oppinut pidättämisen vuoksi toimimaan harvakseltaan, opeta se takaisin hyville tavoille. Ulostamisrefleksi liittyy usein pystyyn nousemiseen ja syömiseen. Siksi luontainen aika suolen toimimiselle on heti aamiaisen tai muun ruokailun jälkeen.
Tutkimusten mukaan probiootit vähentävät suoliston turvotusta, ilmavaivoja ja vatsakipuja sekä lisäävät vastustuskykyä. Probiooteilla voi myös lyhentää ripulin kestoa. Suolistovaivojen hoidossa tutkituimpia probiootteja ovat maitohappobakteerit kuten laktobasilli- ja bifidobakteerit. Jotkut lääkärit suosittelevat valitsemaan maitohappobakteerivalmisteen, jossa on mahdollisimman laajasti erilaisia bakteerikantoja, toiset kehottavat pysymään yhdessä maitohappobakteerissa, etteivät eri kannat alkaisi taistella keskenään. Ennen kuin tarkempia testejä on käytössä, kannattaa itse kokeilla, millaisesta probioottivalmisteesta tuntee saavansa tarvittaessa apua.
Kipuja, turvotusta ja pahaa oloa? Monesti ruoansulatusvaivan hoitaminen on helpompaa kuin uskoisikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa meitä Facebookissa
