Otan silloin tällöin tarvittaessa B-vitamiinikuurin apteekista saatavilla tuotteilla, syynä voi olla esimerkiksi lohkeilevat kynnet tai huonosti paraneva haava. Viimeksi ostin purkillisen Beko Long -B -vitamiineja. Kun silmäilin tarkemmin purkin kyljessä olevaa tuoteselostusta, olin ymmälläni. Eri vitamiinilajien jälkeen oli sulkeissa merkintä ”vuorokautisen saannin vertailuarvosta”. ”Suositeltua annosta (eli 1 tabletti päivässä) ei saa ylittää.” Esimerkiksi B1-vitamiinin kohdalla on arvo 2 500 % ja B2-vitamiinin kohdalla 2 188 %. Vain D-biotiinin vertailuarvo on 100 %. Onko järkeä syödä tällaisia tabletteja ellei ole tutkitusti suurta B-vitamiinivajausta?

Lukija on aivan oikeassa siinä, että joissakin valmisteissa pitoisuudet ovat hyvin suuria. Mitään näyttöä siitä, että tällaisista valmisteista olisi terveille ihmiselle hyötyä, ei ole. Sen sijaan pitkäaikaisessa käytössä ne voivat jopa olla haitallisia. Viime syksynä asiasta uutisoitiinkin yhdysvaltalaiseen tutkimukseen viitaten. Muitakin tutkimuksia aiheesta on viime vuosina ollut.

Lisäksi on hyvä huomioida, että tutkimukset, joissa on tarjottu tutkittaville valmisteena yhtä tai muutamaa vitamiinia tai kivennäisainetta pitemmän aikaa tavoitteena jonkin sairauden (esim. sepelvaltimotaudin tai tupakoitsijoilla keuhkosyövän) ehkäisy, eivät ole tuottaneet toivottua tulosta, vaikka väestötutkimuksissa kyseisten ravintoaineiden saanti ruokavaliosta olisikin ollut suojaavaa. Huono ruokavalio valmisteilla täydennettynä ei siis ole yhtä kuin monipuolinen ruokavalio, josta tulee riittävästi ravintoaineita.

Valmisteet ovat joskus perusteltuja. Esim. D-vitamiinivalmistetta tarvitsevat suositusten mukaan Suomessa kaikki, jotka ovat alle 18-vuotiaita tai 60-vuotiaita, raskaana tai imettävät. Lisäksi ne 18–60-vuotiaat, jotka eivät käytä D-vitamiinilla täydennettyjä maitovalmisteita, tarvitsevat D-vitamiinilisän. Jos ruokavaliossa on vain vähän maitovalmisteita, on kalsiumvalmistekin paikallaan, jos maitovalmisteiden käyttöä ei voi lisätä. Vegaanit tarvitsevat B12-vitamiinitäydennyksen.

Joissakin harvinaisissa terveysongelmissa voidaan käyttää suuriakin annoksia jotakin vitamiinia tai joitakin vitamiineja, mutta silloin niiden tarve on tarkoin harkittu ja käyttöaika yleensä lyhyt.
Ruokavalio siis mahdollisimman monipuoliseksi ja jos siinä perusteltuja rajoituksia esim. ruoka-allergian vuoksi, laillistettu ravitsemusterapeutti pystyy katsomaan, voisiko ruokavaliota monipuolistaa, ja tarvittaessa neuvoo asianmukaiset täydennykset.

 

Ursula Schwab

ravitsemusterapian apulaisprofessori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Luin amerikkalaistutkimuksen, jonka mukaan fruktoosi on epäterveellistä. Koe oli tehty makeutetuilla juomilla. Entä kaupassa myytävä hedelmäsokeri, jota käytän jälkiruoissa ja leivonnassa? En osta kaupasta herkkuja, limsoja enkä mehuja, sillä niissä on hurjasti piilosokeria. Jos jotain herkkua haluan, leivon itse. Tavakseni on tullut vähentää resepteissä sokeria. Kokonaan ilman makeaa ei pysty tässä elämässä olemaan. Olen huomannut, että fruktoosi on niin makeaa, että sitä riittää pienikin määrä. Voiko fruktoosi olla haitallista silloinkin, kun sitä käyttää näin?

Fruktoosin eli hedelmäsokerin runsaan saannin on todettu vaikuttavan epäedullisesti  maksan aineenvaihduntaan. Kuten kysyjä tuo esille, makeutetut juomat ovat tässä suhteessa ne elintarvikkeet, joihin on syytä kiinnittää huomiota.

Yhdysvalloissa käytetään juomien makeuttamisessa runsasfruktoosis ta maissisiirappia. Tämä on ongelmallista, sillä juomien käyttö voi olla runsasta, jolloin fruktoosin saanti nousee hyvin suureksi. Vastaavia määriä fruktoosia on vaikea saada muualta.

Hedelmiä ja marjoja ei fruktoosin vuoksi tarvitse välttää. Niiden terveysvaikutukset on vakuuttavasti dokumentoitu osana terveyttä edistävää ruokavaliota. Mehuista on juomasuosituksen mukaan syytä suosia täysmehuja ja niitäkin korkeintaan lasillinen päivässä aterian yhteydessä.

Kysyjän sokerin saanti vaikuttaa olevan maltillista, joten nykyisiä sokerinkäyttötottumuksia voi hyvin jatkaa. Kysyjän havainto siitä, että hedelmäsokeri on tavallista sokeria makeampaa, pitää paikkansa, joten sitä tarvitaan saman makeuden saavuttamiseksi tavallista sokeria vähemmän.
 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Onko fruktoosi pahaa sokeria?

Ainoastaan hiilihydraattien kokonaismäärällä on merkitystä, koska niistä yksikään gramma ei mihinkään häviä. Se, että muuttuuko se hiilihydraatti (ns. hitaat ja nopeat) tunnin päästä glukoosiksi vai 3 tunnin päästä ei ole mitään merkitystä, vaikka näin meille on valehdeltu jo iät ja ajat mm. virallisen tahon puolelta. Tavan kansa kuluttaa hyvin vähän hiilihydraatteja päivässä ( alle 150 grammaa) ja näinollen loppu muuttuu rasvaksi elimistöön ja lopulta rasvoittaa myös maksan. Näin ihminen lihoo...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Suu kaipaa makeaa, mutta onko se viisaampaa nauttia vanhana kunnon sokerina vai uusina makeutusaineina?

Jokainen on varmasti törmännyt kaupan hyllyllä herkulliselta näyttävään tuotteeseen, jonka kyljessä komeilee teksti “sokeriton”.  Millä nämä tuotteet makeutetaan ja onko makeutusaineiden käytöllä samanlaisia terveyshaittoja kuin sokerilla? Kokosimme keskeisiä faktoja makeutusaineiden ja sokerin eroista.

Millä aineilla sokeri korvataan “sokerittomissa” tuotteissa?

Yleisimpiä elintarvikkeissa käytettyjä keinotekoisia makeutusaineita ovat aspartaami, asesulfaami-K, sakariini ja syklamaatti. Lisäksi makeuttamiseen käytetään luonnollisia sokerialkoholeja, kuten ksylitolia.

Sisältävätkö makeutusaineet vähemmän kaloreita kuin sokeri?

Useat makeutusaineet sisältävät hyvin vähän, jos lainkaan kaloreita. Kalorimäärä pysyy alhaisena myös siksi, että makeutusainetta tarvitaan usein pienempi määrä saman makeuden saavuttamiseksi. Esimerkiksi aspartaami on 200 kertaa makeampaa kuin sokeri, jolloin sen käyttömäärä voidaan pitää hyvin pienenä.

Kumpi on parempi hampaille, sokeri vai makeutusaineet?

Sokeri aiheuttaa happohyökkäyksen ja aiheuttaa näin reikiintymistä. Useimmilla makeutusaineilla ei ole tällaista vaikutusta. Hampaille harmittomia ovat esimerkiksi aspartaami ja asesulfaami K. Makeutuksessa käytetyistä sokerialkoholeista ksylitoli jopa edistää hampaiden terveyttä, sillä se estää reikiintymistä. Sen makeutus teho on yhtä suuri kuin sokerin ja sitä käytetäänkin usein purukumien ja pastillien makeuttamiseen.

 

Onko makeutusaineiden käyttö turvallista?

Makeutusaineiden kaikkia pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta nykytietämyksen valossa niiden kohtuullinen käyttö on turvallista. Makeutusaineiden runsaalla käytöllä on kuitenkin todettu olevan samoja terveyshaittoja kuin sokerilla. Niiden säännöllinen runsas käyttö kasvattaa riskiä sydän- ja verisuonisairauksiin, sekä aikuisiän diabetekseen.

Kaikille makeutusaineille ei ole asetettu päivittäistä saantisuositusta, mutta esimerkiksi aspartaamin enimmäissuositus vuorokaudessa on 40 mg painokiloa kohti. Esimerkiksi 70-kiloisella henkilöllä määrä täyttyy neljästä litrasta virvoitusjuomia.

 

Kirjoittaja opiskelevat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa terveystieteiden kandidaatti- ja maisteriohjelmassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Terveystieteet, liikuntatieteellinen tiedekunta