Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Kysyisin D-vitamiinitasosta. Mittautin viime heinäkuun alussa D-vitamiinitasoni, joka oli 77,4. Kuulin, että se olisi liian matala. Niinpä söin neljä kuukautta sadan mikrogramman D-vitamiinivalmistetta, jossa oli mukana ubikinonia. En ole sen jälkeen mittauttanut tasoani. Vaihdoin D-vitamiinin 50 mikrogrammaan. Syön nyt lisäksi kalkkia. Olen 54-vuotias nainen. Teinkö oikein?

D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, joka varastoituu elimistöön. Tämän vuoksi on hyvä olla tarkkana, että sitä ei saa liikaa.

D-vitamiinitason olisi hyvä olla vähintään 50 nmol/l. Toisaalta yli 100 nmol/l ei pitkäaikaisesti näyttäisi olevan turvallista. D-vitamiinitasoja määritetään eri menetelmillä. Edellä mainitut raja-arvot pätevät julkisella puolella yleisesti käytössä olevalla menetelmällä määritettynä. Osa mm. yksityisistä lääkäriasemista käyttää määritysmenetelmää, jonka viitearvot eroavat edellä esitetyistä.

Olisikin aina tärkeää selvittää, onko oma D-vitamiinitaso mitattu nimenomaan edellä mainitulla menetelmällä.

Menetelmän lisäksi vaihtelua mittaustulokseen tuo yksilöllinen aineenvaihdunta. Mm. ylipainoisilla havaitaan useammin matala D-vitamiinitaso verestä määritettynä kuin normaalipainoisilla. Tarkemmilla tutkimusmenetelmillä on havaittu, että elimistön D-vitamiinitilanne voi kuitenkin olla hyvä, vaikka verestä mitattuna siltä ei näyttäisikään.

D-vitamiinitutkijat ovatkin esittäneet, että elimistön D-vitamiinitaso tulisi määrittää mittaamalla D-vitamiinista riippuvaisten geenien ilmentymistä verianalyysin sijaan. Näin saataisiin luotettavampi käsitys elimistön D-vitamiinitilasta. Toistaiseksi nämä menetelmät ovat vain tutkimuskäytössä.

D-vitamiinin saantisuositus on alle 75-vuotiaille 10 mikrogrammaa päivässä ja 75 vuotta täyttäneille 20 mikrogramma päivässä. Ravitsemussuosituksissa suositellaan D-vitamiinilisää alle 18-vuotiaille sekä raskaana oleville ja imettäville 10 mikrogrammaa päivässä ympäri vuoden suositeltavan saannin turvaamiseksi. 75 vuotta täyttäneille suositellaan ympärivuotisesti 10-20 mikrogrammaa päivässä ruokavalion D-vitamiinipitoisuudesta riippuen. 18-74-vuotiaille D-vitamiinilisä suositellaan, jos saanti ruokavaliosta on niukkaa.

D-vitamiinin parhaita lähteitä ovat vitaminoidut maitovalmisteet, vitaminoidut leipärasvat sekä kala ja osa sienistä. Esimerkiksi jos nauttii 5 dl vitaminoituja (1 mikrogramma desilitrassa) maitovalmisteita ja 30 grammaa D-vitaminoitua margariinia (20 mikrogrammaa 100 grammassa) päivässä, saa D-vitamiinia 11 mikrogrammaa. Osa kasvimaidoista on myös D-vitaminoituja. 100 grammaa kirjolohifileetä sisältää D-vitamiinia 8 mikrogrammaa ja vastaava määrä kuhafileetä 25 mikrogrammaa.

Ravitsemussuositusten lisäksi D-vitamiinivalmisteen käytöstä annetaan ohjeita joissakin sairauskohtaisissa suosituksissa, mm. osteoporoosin ja nivelreuman Käypä hoito -suosituksissa. Tällöin suositellun D-vitamiinivalmisteen määrä on usein suurempi, mutta harvoin yli 20 mikrogrammaa päivässä silloinkaan. Varsinainen D-vitamiinin puutos on luonnollisesti eri asia, ja sen hoidossa voidaan käyttää isompiakin annoksia lääkärin valvonnassa.

Kysyjän käyttämät valmistemäärät ovat siis hyvin reiluja, ja niitä olisi hyvä pienentää korkeintaan 10 mikrogrammaan päivässä, ellei ole luun haurastumaa, kortisonihoitoa tai muuta lääketieteellistä syytä noin suurille annoksilla.

Lue lisää vauvojen uusista D-vitamiinisuosituksista KTL:n sivuilta.

 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Spesialisti

Milloin D-vitamiinia saa sopivasti?

Päiväntasaajalla asuvien S-D25 tasot ovat noin 120 nmol/l. Eivät siis liene selvinneet hengissä. Suosittelen D-Vitamiini mittausta LC-MS menetelmällä jota ainakin Huslab käyttää. Tämä menetelmä antaa luotettavimman tuloksen. Toksinen pitoisuus D-Vitamiinille on yli 375 nmol/l. Viralliset suositukset ovat aivan liian pienet erityisesti kasvisruokavaliota noudattaville. Myös imeytyminen on yksilöllistä.
Lue kommentti