Kesän maut kutsuvat nauttimaan syömisestä kaikilla aisteilla. Nyt on hyvä hetki panna hätäiset ruokailutavat uusiksi jo ihan oman hyvinvoinnin vuoksi. Jos ruoan ääreen rauhoittuminen on sinulle vaikeaa, kokeile helppoa harjoitustamme.

Intuitiivinen syöminen, jossa kuunnellaan oman kehon tarpeita ja nälän ja kylläisyyden tuntemuksia, lisää ruoan ja myös itsen arvostamista.

Jo ruokia suunnitellessa voisi miettiä, mitä tänään tekee mieli ja mitä kaipaa tai tarvitsee.

Intuitiivisuus ei tarkoita kaikille epäterveellisille mieliteoille periksi antamista. Päinvastoin, se ohjaa yleensä syömään entistä laadukkaammin.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– Kaikki se vahvistuu, mihin kiinnitetään huomiota. Jos alkaa kiinnittää huomiota syömiseen, alkaa myös enemmän välittää siitä, mitä laittaa suuhunsa, psykoterapeutti Susanna Anglé sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Rauhoittuminen onnistuu yksinkin

Yhdessä oleminen ja hyvä seura lisäävät ateriasta saatavaa iloa ja nautintoa. Se on osa juhlien viehätystä. Samoja tunteita voi onneksi saada, vaikka söisi itsekseen. Miten siinä voi onnistua?

– Jos arvostaa lautasella olevaa ruokaa ja on siitä kiitollinen, mistä vain ateriasta tulee nautittavampi, sanoo psykoterapeutti Susanna Anglé.

Kiitollisuuden tunnetta voi kehittää esimerkiksi tietoisen syömisen kautta. Tietoisessa syömisessä ateriaa ei vedetä kiireessä ja autopilotilla, vaan ruokahetki rauhoitetaan ja ruoasta nautitaan kaikilla aisteilla.

Varaa vähän enemmän aikaa

Mitä enemmän ruoan valmistamiseen ja ruokailuhetkeen varaa aikaa, sitä enemmän ruokaa alkaa arvostaa.

Toisaalta jos jotain pitää itsestäänselvyytenä, arvostaminenkin jää vähiin.

Muutaman lisäminuutin voi käyttää esimerkiksi uuden reseptin hakuun, uusiin kasviksiin tutustumiseen kauppareissulla tai vaikkapa tulevan aterian miettimiseen.

Ajatus ruoan alkuperälle

Jos kiire sanelee sen, että ruoka pitää saada pöytään mahdollisimman lyhyessä ajassa, ruoan arvostusta voi kasvattaa esimerkiksi miettimällä aterian aikana ruoan alkuperää.

Vaikka söisi valmisruokaa, joku on kehittänyt siihenkin reseptin ja valmistanut koeannoksia ennen sopivan makuyhdistelmän löytymistä. Valmisaterioista löytyy hyviä ja laadukkaita vaihtoehtoja, joihin on konsultoitu huippukokkeja ja mietitty suutuntumaa, kasvisten osuutta ja väriyhdistelmiä.

Tämän taustatyön tiedostaminen voi auttaa hidastamaan tahtia ja keskittymään enemmän lautasella olevaan ateriaan.

Tarjousmaksalaatikonkin voi laittaa kauniisti lautaselle ja tuunata annosta puolukkahillolla ja salaatilla.

Puhelin ei ole ruokailuväline

Keskittymiskykymme on laskenut älylaitteiden käytön arkipäiväistymisen jälkeen matalammalle tasolle kuin kultakalalla.

Kultakalat keskittyvät yhteen asiaan kerrallaan noin 9 sekuntia, ihmiset enää vain 8.

Jokainen puhelimen piippaus ja uusi viesti häiritsee keskittymiskykyä seuraaviksi 15 minuutiksi, vaikka niihin ei edes reagoisi.

Chicagon yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan jopa äänettömällä ja nurin päin oleva puhelin laskee käyttäjänsä älykkyysosamäärää.

Siksi kiitollisuuden, keskittymisen ja kaikilla aisteilla nauttimisen kannalta on olennaista, että älylaitteita ei oteta edes lähelle ruokapöytää.

Monta syytä kiittollisuuteen

Yltäkylläisyydessä helposti unohtuu, miten ihmeellinen asia se on, että ruoka ravitsee meitä ja vieläpä maistuu hyvältä. Sitä kannattaa kuitenkin miettiä.

Kiitollisuus edistää mielenterveyttä ja monesti leviää muuallekin elämään.

Aterioilla kiitollisuutta voi kehittää esimerkiksi sitä kohtaan, että ruokaa on riittävästi ja se maistuu hyvälle. Tai voi olla kiitollinen, koska se antaa energiaa tuleviksi tunneiksi.

Hävikki vähenee kuin itsestään

Kun ruokaa arvostaa ja siitä on kiitollinen, sitä ei halua heittää hukkaan.

Ruokahävikin vähentäminen on yksi tärkeimpiä tapoja syödä ympäristöystävällisemmin.

Jääkaapin ja muiden kotoa jo löytyvien raaka-aineiden tarkistaminen ennen kauppaan lähtöä auttaa vähentämään hävikkiä ja saa siten syömään ekologisemmin.

Näin rauhoitut nauttimaan

  1. Kun ruoka on pöydässä ja lautasella, keskity siihen. Milloin viimeksi pysähdyit ensin analysoimaan ruoan tuoksua? Noin 80 prosenttia makuaistimuksesta syntyy juuri tuoksun kautta, joten sitä ei kannata sivuuttaa. Mieti myös, miten lautasella olevat värit sopivat yhteen. Miltä odotat ruoan tuoksun perusteella maistuvan?
  2. Kun syöt, mitä makuja ja mausteita erotat ruoasta? Millaisia muistoja ne tuovat mieleen? Millainen suutuntuma on – onko kaikki tasaista mössöä vai onko joukossa jotain rapeaa tai napakkaa?
  3. Kuuloaistinkin saa mukaan esimerkiksi soittamalla taustalla mieluista musiikkia.
  4. Kynttilän sytyttäminen ja muu tunnelmavalaistus voivat auttaa keskittymään hetkeen.

Asiantuntija: Susanna Anglé, psykologian tohtori ja psykoterapeutti.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta

Sisältö jatkuu mainoksen alla