Harva herää suklaanhimoisena. Pimeän ajan mieliteot tulevat vasta illalla. Paras keino vastustaa herkkuhimoa onkin syödä kunnon aamiainen.
Valon väheneminen vaikuttaa vireystilaan ja vireystilan lasku puolestaan syömiseen. Mielitekoja tulee enemmän ja tavallistakin ruokaa tulee syötyä enemmän.
– Pimeä lisää väsymystä ja väsymys lisää ruoan palkitsevuutta ja houkuttelevuutta, kertoo ravitsemusasiantuntija Patrik Borg.
Pimeään aikaan tekee mieli entistä energiatiheämpiä ruokia, kuten rasvaa ja sokeria, koska ne palkitsevat nopeasti. Monilla pimeä lisääkin varsinkin karkin ja suklaan himotuksia.
Kun energiaa virtaa kehoon nopeasti, ruoasta saa saman tien sitä lohtua ja mielihyvää, jota siltä toivoikin.
– Ilmiön mekanismit tunnetaan, muttta ei vielä sitä, miksi niin tapahtuu. Oma teoriani on, että elimistö yrittää paikata väsymystä ja piristyä hamuamalla kehoon lisää energiaa sitä runsaasti sisältävän ruoan kautta.
Asiaa ei ole tutkittu, mutta kyse voisi hyvinkin olla tällaisesta elimistön kompensaatiomekanismista.
Runsaasti energiaa sisältävän ruoan on havaittu ainakin hetkellisesti nostavan mielialaa ja parantavan toimintakykyä. Borgin teoriaa tukee sekin, että vähemmän palkitsevilta tuntuvia ja vähäenergisempiä ruokia, kuten kasviksia, ei tekee väsyneenä mieli.
– Kesällä, kun valoa on enemmän ja ollaan muutenkin virkeämpiä, kasvikset voivat maistua paremmin muutenkin kuin satokauden vuoksi. Silloin ruoalta ei haeta niin paljon palkitsevuutta.
Herkuttelu tuo iloakin
Aina pimeän aiheuttamia mielitekoja ei tarvitse tai edes kannata vastustaa. Jos kohtuudessa pysyvä herkuttelu silloin tällöin tuo iloa ja mielihyvää, se on ihan hyvä asia.
Väsymys ja syömisessä ja liikunnassa tapahtuvat muutokset voivat talviaikaan nostaa painoa. Jos paino nousee kilolla tai parilla ja laskee saman verran taas valoisampina kuukausina, se ei ole ongelma. Joskus pimeän vaikutus on kuitenkin suurempi.
– Joillakin pimeä lisää hallitsematonta syömistä, eli syömisestä menetetään kontrolli. Silloin painoa voi tulla yhdessä talvessakin runsaasti lisää. Se on jo epäterveellistä ja ongelmallista, Borg painottaa.
Aamiainen kuin kirkasvalo
Valoisuus säätelee elimistön sisäistä keskuskelloa. Sen lisäksi elimistön eri elimillä ja kudoksilla on niin sanottuja perifeerisiä kelloja, joiden rytmiin syöminen vaikuttaa olennaisesti.
Nykyisen tutkimustiedon valossa näyttää siltä, että hyvinvoinnin kannalta on parasta, jos sekä keskuskello että perifeeriset kellot pysyvät samassa rytmissä.
– Siinä auttaa kunnon syöminen aamiaisesta lähtien. Vähän samalla tavalla kuin kirkasvalohoito aamulla pimeään aikaan normalisoi keskuskelloa, reilu syöminen aamupäivällä normalisoi sisäisiä kelloja, Borg sanoo.
Harva herää suklaanhimoisena.
Pimeän ajan mieliteot tulevatkin illalla. Suurin tekijä niiden synnyssä on liian vähäinen syöminen aamupäivällä. Siksi paras keino vastustaa illan herkkuhimoa, on syödä kunnon aamiainen.
– Kaikille ruoka ei luontaisesti maistu heti aamulla. Pimeä lisää entisestään tätä tunnetta. Juuri silloin aamiaisesta pitäisi kuitenkin pitää kiinni, jotta perifeeriset kellot pysyvät kunnossa, ja ettei loppupäivään kasaannu mielitekoja. Elimistö kyllä tottuu vähitellen aamiaiseen, mutta se voi aluksi olla tukalaakin.
3 x NYRKKISÄÄNTÖ AAMIAISELLE
- TÄYSJYVÄÄ Riittävän suuri ja kuitupitoinen aamiainen antaa puskuria päivään, eikä energian riittävyys ole koko ajan vaakalaudalla. Esimerkiksi tuorepuuro 1,5 desilitrasta kaurahiutaleita antaa tarpeeksi hiilihydraatteja.
- KASVIKSIA Nyrkin kokoinen annos hedelmiä, marjoja tai vihanneksia. Niiden sisältämät antioksidantit myös nostavat mielialaa. Esimerkiksi nyrkillinen marjoja puuron sekaan.
- PROTEIINIA Nyrkin kokoinen annos proteiinia tekee aamiaisesta täyttävän. Esimerkiksi nyrkillinen rahkaa, luonnonjogurttia tai muuta proteiinin lähdettä.
+ MIELIRUOKAA Loput aamuateriasta voi koostaa omien mieltymysten mukaan. Sen kokoa voi vielä kasvattaa esimerkiksi kananmunalla, voileivällä tai hedelmällä päivän ja maun mukaan.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta
Kaikkien ruoka-aineiden sotkeminen samaan ateriaan on vastoin kivikautista fysiologiaamme.
Vatsamme osaa selvittää monen ruuan sotkun huonosti, koska eri ruoka-aineet vaativat erilaisia sulatusentsyymejä ja vatsassa niiden "taistelusta" tulee vain turvonnut, raskas ja kaasuinen olo ja pitemmän päälle tulehdusta.
Maassamme hyvin yleiset erilaiset vatsan tulehdus-, toimimattomuus- ja häiriötilat ovat juuri osoitus väärästä ruuan annostelusta, ajoituksesta mutta myös hätäisestä syömisestä ja huonosta pureskelusta.
Yllättävän monen ruuansulatusjärjestelmää häiritsevän viljan (ja erikoisesti gluteiinipitoisten rukiin ja vehnän) sotkeminen ravitsemukseen on ongelmallista lisääntyvien ja usein piilevien yliherkkyyksien takia.
Vatsatulehduksen kanssa ei ole myöskään leikkimistä. Vatsan syövät ovat aika yleisiä. Vatsan piilevä tulehtuneisuus lisää kehossa myös sytokiinikuormaa, joka jo yksin ja yhdessä muiden piilevien tulehdusten (ien-, genitaali-, nivel-, rasvakudos- ym.) kanssa on rappeuttava ja vaarallinen yhdistelmä.
Järkevin varhaisaamiainen on puhdas vesi, jolla nestekierto ja kuonanpoisto kannattaa herätellä kaikessa rauhassa.
Vasta kun kehon energiajärjestelmät alakavat kunnolla herätä 2-4 t heräämisen jälkeen, kannattaa laittaa vatsaansa kiinteää ruokaa.
Silloinkin minusta järkevintä on aloittaa kuitu- ja antioksidanttisella siemen-, hedelmä- marjasmoothiella, joka panee vaihtia suolen toimintaan ja sen runsaat suojaravintoaineet virkistävät.
Lounas 2-3 t aamiaisen jälkeen on oikea päivän pääateria harkittuine lisäravinteineen, joihin tähän aikaan mm. 100 - 150 mcg D-vitamiinia ehdottomasti kuuluu, jo koronan estonkin takia.
Veli-Jussi "Vessi" Jalkanen
Tuo on totta. Töihinkään ei voi lähteä ilman kunnon aamiaista.
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
