Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Allergiat ovat kaikenikäisten vaiva ja sairastua voi koska tahansa.Näin pärjäät oireiden kanssa tänä keväänä.

Jos siitepölyä on vähän ilmassa, oireita ei välttämättä tule lainkaan. Vetisen nuhan lisäksi nenää kutittaa, aivastuttaa ja olo voi olla tukkoinen.

Usealla myös silmän sidekalvot tulehtuvat, jolloin silmät punoittavat, kutisevat ja kirvelevät. Silmäluomet saattavat turvota.

Oireiden voimakkuus ja laajuus vaihtelevat: yksi selviää niiskutuksella kun toinen kamppailee kaikkien kuvattujen vaivojen kanssa.

— Oireet kestävät koivun osalta noin kuukauden, mutta pahin vaihe on ohi kahdessa viikossa, heinien osalta oirekausi on juhannuksesta koko kesän, oirehuippu heinäkuun puolivälissä sanoo allergialääkäri Mikael Kuitunen.
 

TABLETIT, SUIHKEET JA SILMÄTIPAT AVUKSI

Ensihoidoksi allergiseen nuhaan ja silmäoireisiin Mikael Kuitunen suosittelee antihistamiinitabletteja. Niitä saa reseptittä apteekista. Tabletit alkavat vaikuttaa pian ottamisen jälkeen ja vaikutus kestää noin vuorokauden.

— Jos niiskutus ja yskä jatkuvat tableteista huolimatta, käyttöön kannattaa ottaa myös kortisonia sisältävä nenäsuihke, Kuitunen sanoo.

Kortisonisuihke lievittää tehokkaasti nuhaoireita. Suihkettakin saa apteekista ilman reseptiä.

Jos vain silmät punoittavat ja kirvelevät, pika-avun tuovat ilman reseptiä saatavat silmätipat, jotka ovat tarkoitettuja nimenomaan allergiseen silmän sidekalvontulehdukseen.

Kuitusen mukaan allergialääkkeet ovat turvallisia, ja niiden käyttöä kannattaa jatkaa koko siitepölykauden ajan. Tarkoitus on lievittää oireita, niin että elämä sujuu allergiasta huolimatta.

Kun yskiminen tai niiskutus ei vie yöunia, jaksaa virkeänä päivän touhuissa.

Oireiden ajankohdasta osaa usein itsekin päätellä allergian aiheuttajan.

Esimerkiksi jos nuhasi ajoittuu toukokuuhun, olet todennäköisesti koivulle allerginen. Silloin hoitoa käytetään ennakoivasti huhtikuun puolesta
välistä kesäkuulle, kunnes koivun kukinta on lakannut.

Jos olet epävarma, voit odottaa oireiden alkamista. Allergialääke ehtii auttaa, vaikka nenä jo vähän valuisikin.

Niille, jotka haluavat ennakoida siitepölykauden mahdollisimman tarkasti, on olemassa nettipalvelu.
 

OMAT KEINOT TUKEVAT LÄÄKEHOITOA

Lääkkeiden lisäksi oireita voi ehkäistä omilla teoilla jos oireet ovat olleet hankalia aiemmin. Pääsiäisenä koristellut pajunoksat tuovat väriä sisälle, mutta siitepölyallergiselle ne tuottavat tukalan olon. Saman tekevät koivunoksat, joissa norkoja.

Ja vaikka ulkona kuivattu pyykki tuoksuukin hyvälle, siitepölyaikana allergisen perheen vaatteet on syytä voi kuivattaa sisällä. Samasta syystä pölyt on hyvä huuhdella hiuksista ennen nukkumaan menoa.

Pienet valinnat tekevät elämästä helpomman. Pihakoivua ei kuitenkaan kannata kaataa ikkunan alta, koska koivun siitepöly leviää joka tapauksessa laajalle. Sitä tulee ulkomailta asti.

Sen sijaan pujon kitkemisestä pihapiiristä voi olla hyötyä. Sen pöly ei lennä kovin kauas. Kasvi nyhdetään juurineen irti maasta heinäkuun alussa ennen kukintaa.

Muitakin hyviä konsteja on tarjolla. Esimerkiksi nenäkannusta voi löytää apuvälineen siivoamaan pölyt hengitysteistä.

Tuuletusikkunoihin ja ulkoilmaventtiileihin voi hankkia hiukkassuodattimet.

Rakentajan tai remonttia tekevän kannattaa kiinnittää huomiota ilmastointiin. Koneellinen ilmanvaihto, jossa on tuloilman suodatus, saattaa riittää pitämään hiukkasmassat poissa.
 

MILLOIN ALLERGIATESTEIHIN TAI SIEDÄTYSHOITOON?

Lääkäriin on syytä mennä, jos allergia vaivaa lääkehoidosta huolimatta. Asia on syytä tutkia myös silloin, jos allergiaan liittyy hengenahdistusta tai vinkunaa hengityksessä.

Epätavallisen pitkään jatkuvat oireet ovat syytä selvittää allergiatesteillä. Niillä pyritään löytämään allergian varsinainen aiheuttaja silloin, kun ei tiedetä, mikä tai mitkä pölyt aiheuttavat oireita.

Siitepölykaudella voi herkistyä muillekin allergeeneille, joille ei muuten reagoisi, kuten eläimille, juureksille tai hedelmille.

Kurkkua voi kutista ja huulia pistellä omenaa tai porkkanaa popsiessa, vaikka näin ei käy siitepölykauden ulkopuolella.

Vaikeassa ja pitkäkestoisessa allergisessa nuhassa, johon lääkehoito ei tehoa, apu löytyy siedätyksestä. Siedätyshoidolla voi päästä useaksi vuodeksi tai jopa kokonaan eroon allergiaoireista ja -lääkkeistä.

Hoidossa annetaan allergiaa aiheuttavaa allergeeniä, esimerkiksi koivu-uutetta, pistoksena kolmen vuoden ajan.

Nykyään siedätyshoito voidaan kätevästi toteuttaa suun kautta. Heinäallergiset hoitavat siedätyksen ottamalla tabletin päivittäin vähintään kolmenvuoden ajan ja koivuallergiset painamalla päivittäin liuosta kielen alle tammikuusta kesäkuuhun  kolmen vuoden ajan.

Siedätyshoidon tulokset näkyvät muutamassa kuukaudessa. Hoito kannattaa aloittaa syksyllä tai talvella, jotta se ehtii tehota seuraavaa siitepölykautta varten.
 
 Asiantuntija Mikael Kuitunen, dosentti ja lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri, HYKSin ja Helsingin yliopiston Lastenklinikka.

Mikä pölisee milloinkin?

MAALIS-HUHTIKUU Leppä ja pähkinäpensas
KESÄ-TOUKOKUU Koivu
HEINÄKUU Heinäkasvit, esim. nurminata, koiranheinä
ELOKUU Pujo

Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Joka viides 50 vuotta täyttänyt mies saa vähintään yhden osteoporoosiperäisen murtuman ja naisista joka kolmas. Naisten suurempi lukumäärä johtuu siitä, että naisilla on hennompi luuston rakenne. 400 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia (osteoporoosi eli luukato on luustoa haurastuttava ja luunmurtumille altistava yleissairaus) ja 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa (osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa). Osteoporoosilääkitystä syö n. 80 000 osteoporootikkoa. Suomessa syntyy yli 40...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Liukuesteet ei montaa euroa maksa. Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia (400mg), D-vitamiinia (50-100µg), magnesiumia (200-400mg) sekä K2-vitamiinia (50-100µg). Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa. Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Vuoden 2011...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.