Kuvat
Shutterstock
Jos nuhasi ajoittuu toukokuuhun, olet todennäköisesti koivulle allerginen. Silloin hoitoa käytetään ennakoivasti huhtikuun puolesta välistä kesäkuulle, kunnes koivun kukinta on lakannut.
Jos nuhasi ajoittuu toukokuuhun, olet todennäköisesti koivulle allerginen. Silloin hoitoa käytetään ennakoivasti huhtikuun puolesta välistä kesäkuulle, kunnes koivun kukinta on lakannut.

Allergiat ovat kaikenikäisten vaiva ja sairastua voi koska tahansa. Näin pärjäät oireiden kanssa tänä keväänä.

Jos siitepölyä on vähän ilmassa, oireita ei välttämättä tule lainkaan. Vetisen nuhan lisäksi nenää kutittaa, aivastuttaa ja olo voi olla tukkoinen.

Usealla myös silmän sidekalvot tulehtuvat, jolloin silmät punoittavat, kutisevat ja kirvelevät. Silmäluomet saattavat turvota.

Oireiden voimakkuus ja laajuus vaihtelevat: yksi selviää niiskutuksella kun toinen kamppailee kaikkien kuvattujen vaivojen kanssa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

— Oireet kestävät koivun osalta noin kuukauden, mutta pahin vaihe on ohi kahdessa viikossa, heinien osalta oirekausi on juhannuksesta koko kesän, oirehuippu heinäkuun puolivälissä sanoo allergialääkäri Mikael Kuitunen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

TABLETIT, SUIHKEET JA TIPAT AUTTAVAT

Ensihoidoksi allergiseen nuhaan ja silmäoireisiin Mikael Kuitunen suosittelee antihistamiinitabletteja. Niitä saa reseptittä apteekista. Tabletit alkavat vaikuttaa pian ottamisen jälkeen ja vaikutus kestää noin vuorokauden.

— Jos niiskutus ja yskä jatkuvat tableteista huolimatta, käyttöön kannattaa ottaa myös kortisonia sisältävä nenäsuihke, Kuitunen sanoo.

Kortisonisuihke lievittää tehokkaasti nuhaoireita. Suihkettakin saa apteekista ilman reseptiä.

Jos vain silmät punoittavat ja kirvelevät, pika-avun tuovat ilman reseptiä saatavat silmätipat, jotka ovat tarkoitettuja nimenomaan allergiseen silmän sidekalvontulehdukseen.

Kuitusen mukaan allergialääkkeet ovat turvallisia, ja niiden käyttöä kannattaa jatkaa koko siitepölykauden ajan. Tarkoitus on lievittää oireita, niin että elämä sujuu allergiasta huolimatta.

Kun yskiminen tai niiskutus ei vie yöunia, jaksaa virkeänä päivän touhuissa.


MILLE OLEN ALLERGINEN?

Oireiden ajankohdasta osaa usein itsekin päätellä allergian aiheuttajan.

Esimerkiksi jos nuhasi ajoittuu toukokuuhun, olet todennäköisesti koivulle allerginen. Silloin hoitoa käytetään ennakoivasti huhtikuun puolesta välistä kesäkuulle, kunnes koivun kukinta on lakannut.

Jos olet epävarma, voit odottaa oireiden alkamista. Allergialääke ehtii auttaa, vaikka nenä jo vähän valuisikin.

Niille, jotka haluavat ennakoida siitepölykauden mahdollisimman tarkasti, on olemassa nettipalvelu.
 

OMAT KEINOT KÄYTTÖÖN

Lääkkeiden lisäksi oireita voi ehkäistä omilla teoilla jos oireet ovat olleet hankalia aiemmin. Pääsiäisenä koristellut pajunoksat tuovat väriä sisälle, mutta siitepölyallergiselle ne tuottavat tukalan olon. Saman tekevät koivunoksat, joissa norkoja.

Ja vaikka ulkona kuivattu pyykki tuoksuukin hyvälle, siitepölyaikana allergisen perheen vaatteet on syytä voi kuivattaa sisällä. Samasta syystä pölyt on hyvä huuhdella hiuksista ennen nukkumaan menoa.

Pienet valinnat tekevät elämästä helpomman. Pihakoivua ei kuitenkaan kannata kaataa ikkunan alta, koska koivun siitepöly leviää joka tapauksessa laajalle. Sitä tulee ulkomailta asti.

Sen sijaan pujon kitkemisestä pihapiiristä voi olla hyötyä. Sen pöly ei lennä kovin kauas. Kasvi nyhdetään juurineen irti maasta heinäkuun alussa ennen kukintaa.

Tuuletusikkunoihin ja ulkoilmaventtiileihin voi hankkia hiukkassuodattimet.

Rakentajan tai remonttia tekevän kannattaa kiinnittää huomiota ilmastointiin. Koneellinen ilmanvaihto, jossa on tuloilman suodatus, saattaa riittää pitämään hiukkasmassat poissa.

Muitakin hyviä konsteja on tarjolla. Esimerkiksi nenäkannusta voi löytää apuvälineen siivoamaan pölyt hengitysteistä.

MILLOIN TESTEIHIN TAI SIEDÄTYSHOITOON?

Lääkäriin on syytä mennä, jos allergia vaivaa lääkehoidosta huolimatta. Asia on syytä tutkia myös silloin, jos allergiaan liittyy hengenahdistusta tai vinkunaa hengityksessä.

Epätavallisen pitkään jatkuvat oireet ovat syytä selvittää allergiatesteillä. Niillä pyritään löytämään allergian varsinainen aiheuttaja silloin, kun ei tiedetä, mikä tai mitkä pölyt aiheuttavat oireita.

Siitepölykaudella voi herkistyä muillekin allergeeneille, joille ei muuten reagoisi, kuten eläimille, juureksille tai hedelmille.

Kurkkua voi kutista ja huulia pistellä omenaa tai porkkanaa popsiessa, vaikka näin ei käy siitepölykauden ulkopuolella.

Vaikeassa ja pitkäkestoisessa allergisessa nuhassa, johon lääkehoito ei tehoa, apu löytyy siedätyksestä. Siedätyshoidolla voi päästä useaksi vuodeksi tai jopa kokonaan eroon allergiaoireista ja -lääkkeistä.

Hoidossa annetaan allergiaa aiheuttavaa allergeeniä, esimerkiksi koivu-uutetta, pistoksena kolmen vuoden ajan.

Nykyään siedätyshoito voidaan kätevästi toteuttaa suun kautta. Heinäallergiset hoitavat siedätyksen ottamalla tabletin päivittäin vähintään kolmenvuoden ajan ja koivuallergiset painamalla päivittäin liuosta kielen alle tammikuusta kesäkuuhun  kolmen vuoden ajan.

Siedätyshoidon tulokset näkyvät muutamassa kuukaudessa. Hoito kannattaa aloittaa syksyllä tai talvella, jotta se ehtii tehota seuraavaa siitepölykautta varten.
 
 Asiantuntija Mikael Kuitunen, dosentti ja lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri, HYKSin ja Helsingin yliopiston Lastenklinikka.

Mikä pölisee milloinkin?

MAALIS-HUHTIKUU Leppä ja pähkinäpensas
KESÄ-TOUKOKUU Koivu
HEINÄKUU Heinäkasvit, esim. nurminata, koiranheinä
ELOKUU Pujo

Sisältö jatkuu mainoksen alla