Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Hengenahdistus voi olla oire niin sydämen, keuhkojen kuin mielenkin pahasta olosta. Vaikea hengenahdistus vaatii vikkeliä toimia.

Tuntuuko siltä, että elefantti istuu rinnan päällä? Hengenahdistus yllättää ja pelästyttää ensi­kertalaisen: Tukehdunko minä! Tavallisempaa on kuitenkin, että hengästyy entistä helpommin rasituksessa, esimerkiksi rappusissa tai kasvimaata möyhiessä.  

Oireet kehittyvät usein hiipien ja niihin tottuu. Hengenahdistuksesta kärsivä alkaa valita portaiden sijaan hissin ja karttaa ylämäkiä. Tupakoitsijat pistävät ahdistuksen, limaisuuden ja yskän tupakoinnin tiliin.

— Kun kunto rapautuu, läkähtyy entistä herkemmin. Joskus hengästymisen ja hengenahdistuksen raja on veteen piirretty viiva, toteaa keuhkosairauksien erikoislääkäri Hilkka Viitanen.

Koivusta mehiläisiin

Hengenahdistus on tuttu kaveri astmaatikoille. Astmaatikkoa voi ahdistaa esimerkiksi pakkasella, koivujen kukinta-aikaan tai lemmikkikodissa vieraillessa. Limakalvot turpoavat, tulehtuvat ja alkavat erittää limaa. Tällöin keuhkoputkia ympäröivät sileät lihakset supistuvat ja hengitystiet ahtautuvat. Alkaa yskittää ja ahdistaa.

Joskus hengenahdistus herättää astmaa potevan yöllä. Moni on ollut ennen astman toteamista tulehduskierteessä. Esimerkiksi poskiontelo- ja hengitystietulehdukset piinaavat astmaatikkoja.  

— Potilaat kuvailevat hengenahdistusta pakahduttavaksi tunteeksi, vähän kuin elefantti istuisi rinnan päällä, kertoo Hilkka Viitanen.

Astman hoidossa lääkitys on tärkeää. Päivittäin otettava hengitettävä kortisoni lievittää keuhkojen tulehdusta. Pahenemisvaiheissa ja kohtauksen aikana käytetään lisäksi keuhkoputkia laajentavaa, avaavaa lääkettä. Tarvittaessa lääkepalettiin voidaan lisätä myös tulehdusta hillitseviä leukotrieenin salpaajia. Leukotrieenit ovat tulehduksen välittäjäaineita, jotka supistavat keuhkoputkia ja voimistavat tulehdusta.

— Astmakohtauksen yllättäessä on tärkeää pysyä rauhallisena ja ottaa avaavaa lääkettä. Jos hengenahdistus ei silti hellitä, pitää mennä päivystykseen. Astman oireita pahentavat flunssa, lääkityksen laiminlyönti, stressi, pakkanen ja allergeenit.   

Myös raju allerginen kohtaus, niin sanottu anafylaktinen reaktio, saattaa salvata hengityksen. Se voi syntyä esimerkiksi siten, että jokin hyönteinen, kuten mehiläinen tai ampiainen pistää herkistynyttä ihmistä. Jotkin lääkkeet ja pikkulapsilla tietyt ruoka-aineet, kuten kala, maito tai pähkinät, saattavat saada ihon kihelmöimään ja kurkun kuristamaan. Dramaattinen kohtaus säikäyttää pahemman kerran. Tällöin pitää toimia vikkelästi. Jos potilaalla on adrenaliiniruisku, se kannattaa tuikata ensiapuna reiteen.  

Ahtauma ahdistaa

Keuhkoahtaumatauti löytyy yhä nuoremmilta. Se alkaa ahdistaa henkeä vasta, kun tauti on nakertanut keuhkoja pitkään.

— Keuhkoputket ahtautuvat ja keuhkorakkulat menevät rikki, jolloin ihminen kärsii hapenpuutteesta, keuhko­tautien erikoislääkäri Hilkka Viitanen kertoo.

Koska sairaus tulee pääsääntöisesti tupakoitsijoille, tärkeintä on lopettaa tupakointi. Vaikka se ei paranna tautia, eteneminen pysähtyy.

Säännöllinen liikunta vahvistaa hengitys- ja verenkierto­elimistöä, kohentaa toimintakykyä ja vähentää pahenemisvaiheita.  

Myös keuhkoahtaumataudin hoidossa käytetään keuhkoputkia avaavaa ja tulehdusta vähentävää lääkettä. Osa potilaista elää happirikastimen turvin, jos keuhkojen toimintakyvystä on jäljellä enää riekale. Rikastin ei helpota hengenahdistusta, mutta kohentaa vireyttä ja toimintakykyä.

Tunteet salpaavat

Oletko joskus tehnyt tuttavuutta ylihengittämisen, hyperventilaation kanssa? Se voi johtua sairauksista, kuten aivoverenkiertohäiriöistä tai maksakirroosista, mutta usein pelko ja ahdistuneisuus, joskus myös ilo ja innostus laukaisevat sen.

Hyperventilaatiossa tuntuu siltä, ettei saa riittävästi happea. Hengitys muuttuu tiheäksi ja pinnalliseksi, lopulta haukkomiseksi. Todellisuudessa happi ei ole loppumassa, vaan elimistöstä poistuu kiihtyneen hengityksen myötä liikaa hiilidioksidia. Se muuttaa veren happamuusastetta ja olo kurjistuu. Sydän alkaa rummuttaa, kädet puutuvat ja niitä pistelee, tulee epätodellisen huimaava olo, ja hengenahdistus pahenee.   

Ensi kertaa hyperventilaatiokohtauksen saanut hakeutuu usein lääkäriin dramaattisten oireiden vuoksi ja sen syy onkin hyvä selvittää.

— Lievää hyperventilointia voi tulla ilman, että olisi erityistä psyykkistä tai elimellistä sairautta. Nämä potilaat kuitenkin pelkäävät usein, että heillä on  vakava sairaus, kertoo Viitanen.

Kuin petoa paetessa

Ihmiset voivat joskus kokea voimakkaan, ohimenevän ahdistuskohtauksen esimerkiksi järkytyksen, valvomisen tai runsaan alkoholinkäytön jälkeen. Joidenkin hermosto kiihtyy pienestäkin kofeiinimäärästä.

— Jos ahdistuskohtaus on hyvin intensiivinen ja siihen liittyy voimakkaita oireita, kuten sydämentykytystä, vapinaa, hengenahdistusta tai epätodellista oloa, puhutaan paniikkikohtauksesta, psykiatrian professori Erkki Isometsä sanoo.    

Paniikkikohtauksen saanut ylihengittää ja tuntee tukehtuvansa. Jos paniikkikohtaukset alkavat toistua, on kyse paniikkihäiriöstä.

Paniikkihäiriössä kauhunsekaiset kohtaukset iskevät usein julkisilla paikoilla, kuten kassajonossa tai kulkuneuvoissa, mutta voivat herättää unestakin tai tulla ilman laukaisevaa tekijää. Kohtauksen jälkeen olo on usein väsynyt ja ahdistunut, jopa päiviä. Paniikkihäiriötä sairastaa elinaikanaan muutama prosentti väestöstä.   

— On luonnollista paeta petoa ja oikeaa vaaraa, mutta paniikkikohtaus on eräänlainen väärä hälytys, pelon­tunne ilman realistista, ulkoista syytä. Perinnöllisen alttiuden lisäksi sairastumiseen linkittyy vahvasti ihmisen elämäntilanne. Tunnejärkytykset, kuten läheisen kuolema, tai erokokemukset usein laukaisevat oireet, toteaa Erkki Isometsä.  

Jotkut masennuslääkkeet tehoavat melko hyvin paniikkihäiriöön, samoin psykoterapiasta on apua. Oireiden lievittyminen vaatii kuitenkin kärsivällisyyttä ja sitä, että altistaa itseään pikkuhiljaa pelottaville tilanteille. Jos esimerkiksi kotoa lähtö pelottaa, voi aluksi harjoitella sitä laittamalla vain kengät jalkaan. Itselleen kannattaa olla armollinen.

Äänihuulet lukossa

Yksi pelottava, mutta täysin harmiton äkillisen hengenahdistuksen syy on äänihuulisalpaus. Joskus vaikkapa nielua ärsyttävä tekijä, kuten eukalyptuspastilli tai chili­pippuri, fyysinen rasitus tai hengitystieinfektio saattaa saada äänihuulet kouristumaan. Ilman kulku salpautuu hetkeksi.

Tilanne laukeaa, kun yrittää hengittää rauhallisesti nenän kautta sisään ja ulos.

Sydänsairaus piinaa

Hengenahdistus on tuttua myös sydänsairaille. Sydämen vajaatoimintaa potevan se saattaa herättää yölläkin.
Useimmiten oireet alkavat kuitenkin pikkuhiljaa; kävelymatkat typistyvät ja pitää avata ikkunaa ja laittaa nukkuessa tyynyjä pään alle, kertoo sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Marit Granér.

Hengenahdistus vetää ihmisen usein jaloittelemaan, sillä läkähdyttävä olo pahenee makuuasennossa. Monilla on kuivaa sydänyskää. Jos vajaatoiminnan syynä on sepelvaltimotauti, joka voidaan hoitaa ohitusleikkauksella tai pallolaajennuksella, se saattaa korjaantua.

— Sen sijaan infarktin vaurioittama sydänlihas ei enää palaudu ennalleen. Oireita voidaan lievittää erilaisilla lääkkeillä, Granér sanoo.  

Vajatoiminnan vakavin ilmenemismuoto on keuhko¬pöhö, jossa vasemman eteisen ja keuhkolaskimoiden paine nousee nopeasti. Sydämen vasemman kammion voima pettää ja keuhkot pulppuavat nesteestä. Silloin ihminen pinnistelee myös apuhengityslihaksillaan ja saattaa yskiä verensekaista vaahtoa.

Pahimmillaan hengitys on kiihtynyttä, raskasta, rohisevaa ja vinkuvaa. Erityisesti iäkkäillä ihmisillä hengenahdistus tai yleistilan romahtaminen voi kieliä sydäninfarktista.
 

Varoitus keuhkoveritulpasta

Keuhkoveritulpan ensi oire on äkillisesti alkava hengenahdistus, johon saattaa liittyä rinta- tai kylkikipua ja sydämen sykkeen kiihtymistä. Osa tuntee pistävää kipua rinnassa sisäänhengityksen aikana. Tulppa syntyy usein jalkojen tai lantion laskimoissa ja tukkii keuhkoihin menevän valtimon.

Veritulppa vaatii pikaista sairaalahoitoa. Hoidossa käytetään veren hyytymistä estävää lääkitystä pitkään, noin puoli vuotta.

Hätääntyminen pahentaa hengenahdistusta, sillä se lisää hengitystyötä ja hapenkulutusta. Siksi päivystyspotilaalle annetaan usein voimakasta kipulääkettä, kuten morfiinia suoneen. Istuvassa tai puoli-istuvassa asennossa on helpompi olla. Kasvoille laitetaan happinaamari, joskus käytetään myös ylipainehoitoa.   

— Morfiini on ihmelääke näissä tilanteissa, se rauhoittaa potilasta ja laajentaa verisuonia, jolloin verenkierto helpottuu. Vaikeimmin sairaat intuboidaan ja kytketään hengityskoneeseen, toteaa Marit Granér.
 
Asiantuntijat: Hilkka Viitanen, keuhkosairauksien erikoislääkäri, HYKSin Iho- ja allergiasairaala, Erkki Isometsä, professori, HYKSin psykiatriakeskus, Marit Granér, LT, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, HYKS/Meilahden sairaala

 

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Rauta nousee salilla mutta kun poimit sukan lattialta, saat selkäsi jumiin. Mikä selkää oikein vaivaa? Todennäköisimmin välilevyt – nuo selkärangan iskunvaimentimet – ovat kuluneet. Silloin ei paljon tarvita, että kipu yllättää.

– Selkäkipuja ei voi kukaan kokonaan välttää, koska selkärankamme alkaa rappeutua jo keski-iässä. Samoin kuin ihoon tulee ryppyjä iän myötä, myös selkä vanhenee, sanoo fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen.

Huono uutinen on siis se, että joustavat välilevyt alkavat kuivua jo 30 ikävuoden jälkeen. Lisäksi tupakointi, tapaturmat ja raskas työ, jossa nostat, kannat, taivuttelet ja kurkottelet, huonontavat välilevyjen aineenvaihduntaa ja nopeuttavat niiden rappeutumista. Välilevyt, tarkemmin sanoen välilevyjä ympäröivät syyrustoiset renkaat, alkavat repeillä, välilevyt madaltuvat, nikamien pikkuniveliin tulee nivelrikkoa ja selän liikkuvuus rajoittuu. Selkä ajoittain alkaa kipuilla.

Hyviäkin uutisia on: rappeumakipu tulee ja menee. Se uusiutuu, mutta toipuminen on nopeaa. Eniten selkäkipuja on 40–55-vuotiailla ja lähes 90 prosenttia niistä on hyväennusteisia alaselkäkipuja.

Aamusta pehmeitä liikkeitä

Välilevyjen rappeumasta kertoo se, että selkä on aamuisin jäykkä ja kipeä. Selkä väsyy myös istumisesta ja kipu tuntuu ylös noustessa. Aamuisin selkä kuitenkin vetreytyy puolessa tunnissa, kun se on saanut liikettä.

– Kevyt aamuliikunta on hyvä tapa. Hyvä tapa on jumpata jo sängyssä ja herätellä näin kehoa, Pohjolainen sanoo.

Liian rasittava treeni, raskaat nostot ja repiminen aamutuimaan voi sen sijaan vaurioittaa välilevyjä, sillä ne ovat jäykimmillään aamulla.

– Silloin kun selkä on hyvässä kunnossa, kannattaa harrastaa monipuolisesti liikuntaa, kuitenkin sellaisia lajeja, joissa ei synny tärähdyksiä.

Pohjolainen suosittelee turvallisena lajina kävelyä ja vesijuoksua. Vesijuoksuun on hurahtanut moni sellainen mies, joka ei pysty kuivalla maalla juoksemaan.

Lue lisää Selkä kiittää liikkeestä

Noidannuolesta iskiakseen

Noidannuoli on äkillinen selkäkipu, joka kramppaa lihakset kipukohdan ympäriltä. Syy on yleensä pieni repeämä välilevyn syyrustoisessa renkaassa tai vaurio selkärangan pikkunivelessä.

Vaiva paranee muutamassa päivässä tai parissa viikossa.

Noidannuoli edeltää usein iskiasta eli välilevyn pullistumaa tai välilevytyrää. Sellainen syntyy, kun välilevyn syyrustoinen rengas repeää kokonaan, välilevyn pehmeä ydinosa pursuaa repeämästä ja alkaa painaa iskiashermoa.

Vajaalla kymmenellä prosentilla selkäkipuisista on iskiasoireita, jolloin puutuminen säteilee alaraajaan. Heistä noin puolella hermojuuri on ärtynyt välilevyrappeuman aiheuttaman kemiallisen ärsytyksen tai välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttamana.

Timo Pohjolainen painottaa, että vaikeakin välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttama iskias paranee useimmiten ilman leikkausta.

Kun selkä jäykistyy iän myötä, kipukin vähenee. Tosin vanhemmiten hermojuuri- tai selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi voi aiheuttaa selkä- ja alaraajakipua, jos rappeumamuutokset ahtauttavat hermorakenteita.

Lue lisää Selkävaivoista

Leikkausko lopullinen apu?

Leikkaus on tarpeen, jos alaraajassa on voimakas tuntohäiriö, lihasvoima heikentynyt tai on häiriöitä virtsaamisessa ja ulosteen pidätyskyvyssä. Leikkausaihe on myös, jos hermojuuren puristus on kestänyt 6–8 viikkoa, kipu on voimakasta ja magneettikuvissa näkyy selvä oireilevaan puoleen ja tasoon sopiva löydös.

Vaikea selkäydinkanavan ahtauma ja katkokävelyoire on myös tyypillinen leikkausta vaativa tilanne.

Luudutusleikkaus tehdään usein silloin, kun nikamat ovat toisiinsa nähden siirtyneet ja nikamavälissä on liiallista liikkuvuutta. Pohjolaisen mukaan luudutusleikkauksia tehdään enenevästi, vaikka niiden tehoa ei ole osoitettu.

–Tarmokas kuntoutus eli vatsa- ja selkälihasten tiivis harjoittaminen antaa yhtä hyvät tulokset kuin luudutusleikkaus. Se on myös halvempaa eikä leikkauksen riskejä, kuten infektioita, vuotoja ja hermovaurioita, tarvitse pelätä.

Timo Pohjolainen pitää tärkeänä, että leikatun selän kuntoutus tehdään tiiviissä fysioterapeutin ohjauksessa. Fysioterapeutin on hyvä tavata potilasta 3–5 kertaa ja käydä jumppaohjelma hänen kanssaan joka kerta läpi sekä kertoa, miksi mikäkin liike tehdään.

Aktiivinen selkä- ja vatsalihasten harjoittaminen tulee aloittaa viimeistään neljän viikon kuluttua välilevytyrän leikkauksesta.

Luudutusleikkauksen jälkeen muutamaan viikkoon saa tehdä vain harjoituksia, joissa lihasta jännitetään, mutta rankaa ei liikaa taivuteta tai venytetä.

Ahtaumaleikkauksen jälkeen arkiliikkuminen ja käveleminen on heti tärkeää. Selän ja vatsalihasten aktiivinen voimistaminen alkaa 5–6 viikon jälkeen leikkauksesta.

Syöpä säteilee selkään

Joskus selkäkipu liittyy vakavaan sairauteen.

– Kun 50–60-vuotias mies saa vakavia selkäoireita, on tutkittava mahdolliset eturauhasongelmat. Sekä eturauhasen tulehdus että syöpä voivat aiheuttaa kovaa selkäkipua. Eturauhasongelmiin liittyy myös virtsaamisvaikeuksia ja kirvelyä, Timo Pohjolainen sanoo.

Joskus hermojuurisäteilyn syyksi paljastuu paksusuolen syöpä.

– Vakavissa sairauksissa kipu ei helpotu yöllä eikä levossa, vaan pahenee. Yleisoireena on myös ruokahaluttomuutta ja painonlaskua.

Yksin ei saa jäädä

Eri ihmiset tuntevat ja kokevat kivun eri tavoin. Ovathan vaivatkin hyvin erilaisia. Jollakin on rappeumaa yhdessä välilevyssä, toisella useassa. Myös lääkkeet eri vaivoihin ovat erilaiset.

– Kipua ei saa kokonaan pois, jos hermojuurivaurio on syntynyt ja krooninen kipu on kehittynyt. Kipua voi kuitenkin hallita. Siihen tarvitaan lääkehoitoa, liikuntaa, selkä- ja vatsalihasten harjoitusta, helpotuksia työoloissa ja työasentojen muuttamista.

Timo Pohjolainen näkee selkälääkärin työssään, että kipu aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja pelkotiloja. Ahdistukseen liittyy liiallista pelkoa ja masennus puolestaan vahvistaa kiputuntemuksia.

–Kroonistunut kipu pahenee, jos eristäytyy neljän seinän sisään, hän sanoo ja kehottaa pitämään kiinni harrastuksista ja ihmissuhteista sekä hakemaan hauskoja asioita elämään.

–Yksin ei saa jäädä. Sosiaaliset suhteet on hoidettava kuntoon. Ja jokainen selkäkipuinen tarvitsee lääkärin, joka kannustaa ja johon voi luottaa.

Lue lisää Kipulääkärin omat keinot krooniseen selkäkipuun

Asiantuntija: Timo Pohjolainen, fysiatrian erikoislääkäri, dosentti, Helsinki Hospital.

Lue lisää Alaselän kivun käypä hoito -suositus.

Vierailija

Selkäkipu yllättää – miten siitä selviää?

Alaselän kipuilusta kirjoitetaan paljon ammattitaidotonta pötyä, vaikka tiede tuntee hyvin kipuilun ja rappeutuman syntysyyt ja myös hoidon. Niitä ei haluta nähdä, koska sairaanhoitoyhtiöt haluavat pyörittää kallista ja kannattavaa hoitorulettia. Ylivoimainen juurisyy on pitkäkestoinen pyöreäselkäinen istuminen. Tavallinen tuoli pakottaa selän siihen ja siksi meillä on n. 800.000 selkäkipuista ja n. 6000 vuodessa saa varhaiseläkkeen selkärappeuman takia. Selkäleikkauksia tehdään luokkaa 20.000...
Lue kommentti
Vierailija

Selkäkipu yllättää – miten siitä selviää?

Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia, D-vitamiinia, magnesiumia sekä K2-vitamiinia. Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa.
Lue kommentti
Kuva Shutterstock.
Kuva Shutterstock.

Unettomuutta ei tarvitse hyväksyä. Kun sen syy selvitetään, pätevä hoitokin löytyy. Unilääkkeillä on taipumus pahentaa ongelmaa, mutta mitä ovat unta parantavat lääkkeet?

Moni ”huono nukkuja” tyytyy kohtaloonsa ja uskoo, ettei apua löydy. Iso joukko suomalaisia käyttää säännöllisesti nukahtamis- tai unilääkkeitä uskoen, että ilman lääkkeitä uni ei ainakaan tule.

Helsingin Uniklinikan ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved on toista mieltä.

– Kenenkään ei tarvitse hyväksyä unettomuutta. Uniongelmille voi aina tehdä jotain, Sved vakuuttaa.

Hänen mukaansa on harmillista, että nukkumisen ongelmiin tarjotaan ensisijaisesti lääkehoitoa. Jopa 280 000 suomalaista käyttää vuosittain nukahtamis- ja unilääkkeitä.

– Ensin pitäisi tutkia ja selvittää unettomuuden syy. Jos häiriöt johtuvat esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymästä tai uniapneasta, hoidetaan sairautta. Jos masennuksesta, hoidetaan masennusta. Jos käy ilmi, että unettomuus johtuu pääasiassa stressistä, unilääkkeistä ei ole apua, Sved kertoo.

Lääkkeissä on eroa

Lääkkeetön hoito on tutkitusti tehokkain tapa helpottaa unettomuutta. Isossa kansainvälisessä tutkimuksessa seurattiin kolmea ryhmää. Yksi ryhmä käytti unilääkkeitä, toinen ryhmä sai elämäntapojen muutokseen tähtäävää unenhuolto-opastusta ja kognitiivista terapiaa. Kolmas sai molempia: lääkkeitä sekä opastusta ja terapiaa. Vuoden seuranta-ajan jälkeen kävi ilmi, että lääkkeetöntä hoitoa saaneet nukkuivat parhaiten.

Myös unettomuuden käypä hoito -suosituksen mukaan parhaat tulokset saadaan aikaan lääkkeettömästi, kognitiivisella terapialla.

Gabriele Sved ymmärtää, että unihäiriöistä kärsivä haluaa avun nopeasti ja nukahtamislääke voi olla lyhytaikaisessa käytössä paikallaan.

– Valitettavasti lääkkeet vievät usein ojasta allikkoon ja haitat kääntyvät nopeasti hyötyä suuremmiksi.

Unen laatu heikkenee, jolloin pitkäkään uni ei virkistä. Päivisin väsyttää, keskittymiskyky herpaantuu ja muisti pätkii. Lääkkeet aiheuttavat myös riippuvuutta.

Poikkeuksena ovat niin sanotut unta parantavat lääkkeet.

Ne ovat yleensä mielialalääkkeitä, jotka erittäin pienellä annostuksella parantavat unen laatua. Nämä lääkkeet eivät aiheuta toimintakykyongelmia tai riippuvuutta ja niiden teho säilyy myös pitkäaikaisessa käytössä.

Hae apua nopeasti

Uniongelmat ovat yksilöllisiä. Toiset eivät saa unen päästä kiinni, toiset heräilevät kesken unien. Joku on jatkuvasti väsynyt, vaikka nukkuisikin öisin. Mistä sitten tietää, milloin unettomuuteen tulisi hakea apua?

Ensin kannattaa miettiä, onko ongelma tilapäinen vai jatkunut jo pitkään.

– Jokainen nukkuu välillä huonosti. Esimerkiksi työpaikan menetys, läheisen kuolema tai muu stressaava tilanne voi viedä yöunet. Jos uniongelmat jatkuvat vielä 2–3 viikon kuluttua, olisi hyvä hakea apua, Sved neuvoo.

Unettomuudesta tulee ongelma siinä vaiheessa, kun väsymys ja keskittymisvaikeudet haittaavat arkea ja vetävät mielen matalaksi.

Hoitoon kannattaisi siis hakeutua nopeasti. Valitettavan monet unettomat kärvistelevät vuosia ennen avun hakemista. Noin 30 prosenttia suomalaisista kärsii tilapäisestä unettomuudesta. Ikääntyneistä jopa joka toinen nukkuu välillä huonosti.

Jos unihäiriöt jatkuvat yli kolme kuukautta, puhutaan kroonisesta eli pitkäaikaisesta unettomuudesta. Se vaivaa noin joka kymmenettä suomalaista, ja vanhetessa unettomuus lisääntyy.

Opitko unettomaksi?

Pitkäaikainen unettomuus on yleensä niin sanottua toiminnallista unettomuutta eli unettomaksi on opittu vuosien varrella. Nukkumaanmeno jännittää ja pelottaa, mikä vaikeuttaa nukahtamista entisestään.

– Toiminnallinen unettomuus alkaa tyypillisesti jostain tietystä elämäntilanteesta. Esimerkiksi tuoreen äidin yöt häiriintyvät imettämisen ja muun vauvanhoidon takia, mutta kun vauva vihdoin alkaa nukkua, äiti ei nuku. Myös jokin muu stressaava elämäntilanne, kuten työpaikan vaihdos tai opiskelujen aloittaminen, voi laukaista uniongelmat. Ja vaikka stressaava tilanne rauhoittuu, unettomuus jatkuu. Tällöin unettomuus on opittua.

Voi olla, että ongelman laukaissut tekijä ehtii vuosien varrella unohtua, mutta nukahtamisvaikeuksista tai yöheräilystä on tullut tapa.

Malta rauhoittaa ilta

Tehokkain keino hoitaa opittua unettomuutta ovat lääkkeettömät hoitokeinot, eli kognitiivis-behavioraalinen terapia unettomuuteen. Unioppaista ja netistä löytyy pitkä lista nukkumistottumuksiin ja elämäntapoihin liittyviä vinkkejä ja ohjeita, jotka kohentavat unta ja vireyttä.

Untaan voi huoltaa muun muassa oikeanlaisella liikunnalla ja ravinnolla sekä erilaisilla stressinhallinta- ja rentoutumiskeinoilla.

Gabriele Svedin mukaan keinoista tärkein on rauhoittuminen illalla ennen nukkumaanmenoa. Eli ei roikuta sähköpostissa tai sosiaalisessa mediassa, eikä sängyssä tehdä töitä tai katsota tv:tä.

– Älypuhelimet ja tietokoneet häiritsevät unta, sillä niiden voimakas valo estää nukahtamiseen tarvittavan melatoniinin tuotantoa.

Hänen mukaansa suomalaisilla on myös huono tapa juoda iltaisin kahvia tai teetä.

–Kofeiini on iso ongelma, sillä sen puoliintumisaika voi olla jopa 11 tuntia. Pienikin annos illalla voi aiheuttaa unettomuutta. Jos tietää kärsivänsä unettomuudesta, kahvia tai kofeiinipitoista teetä ei pitäisi juoda lainkaan kello 14:n jälkeen.

Alkoholi on Svedin mukaan yksi Suomen yleisimmistä unilääkkeistä, sillä se väsyttää ja voi auttaa jännittynyttä tai ahdistunutta nukahtamaan, mutta se pilaa unen. Uni katkeilee eikä virkistä.

Kun tutkii, tietää

Kun unettomuutta on jatkunut pidempään, kannattaa hakeutua asiantuntijan pakeille. Yleislääkäriltä tai työterveyslääkäriltä voi pyytää lähetteen jatkotutkimuksiin.

Jos unettomuus johtuu kivusta, oikea osoite on kivunhoidon spesialisti tai fysiatri. Jos yöllä on kroonista yskää, hengitysvaikeuksia tai astmaoireita, kannattaa kääntyä keuhkolääkärin puoleen.

Joskus huono nukkuminen, voimakas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomista jaloista. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne.

Gabriele Svedin mukaan on tavallista, että unettomuuden taustalla on useampia syitä, joten myös hoidon tulisi olla kokonaisvaltaista.

Helsingin Uniklinikalla asiakkaat täyttävät ennen vastaanotolle tuloa laajan kyselylomakkeen, jossa käydään läpi muun muassa unen laatuun, unirytmiin, mielialaan ja kuorsaukseen liittyviä asioita.

Vastaanotolla univaikeuksien todetaan usein johtuvan toiminnallisesta unettomuudesta, jolloin hoidoksi riittää useimmiten pari tapaamista unihoitajan kanssa.

Unihoitajan vetämässä pienryhmässä käydään läpi unenhuoltoon liittyviä asioita ja muita lääkkeettömiä hoitokeinoja. Menetelmät perustuvat kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan, jossa opetellaan omaan elämäntilanteeseen sopivia selviytymistaitoja.

Mittaukset paljastavat

Aktigrafia on helppo ja edullinen unihäiriöiden perustutkimus. Se tehdään rannekelloa muistuttavalla laitteella, joka seuraa viikon ajan vuorokausirytmiä, unen laatua ja unenaikaista liikehdintää.

Mittaaminen on tärkeää, sillä iso osa huonosti nukkuvista ihmisistä arvioi unensa väärin.

– Ihminen saattaa kokea nukkuneensa vain tunnin yön aikana, mutta aivosähkökäyrä osoittaa uniajan olleen 5–6 tuntia. Joskus jo tieto unen todellisesta rakenteesta vähentää nukkumiseen liittyvää stressiä. Toisaalta monet hyvin nukkuvat arvioivat unensa laadun liian hyväksi, mutta tämä ei ole ongelma niin kauan kuin he kokevat olevansa virkeitä ja toimintakykyisiä, Gabriele Sved sanoo.

Unipolygrafia on laajempi unitutkimus. Siinä seurataan yhden yön ajan muun muassa aivosähkökäyrää, hengitystä, jalkojen liikehdintää ja sydämen rytmiä.

Unipolygrafia tehdään, jos ongelmien syyksi epäillään jotain muuta kuin klassista toiminnallista unettomuutta – esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymää tai uniapneaa. Tarkempi tutkimus on paikallaan myös silloin, kun unenhuolto ei tuota tuloksia tai on syytä epäillä, että unettomuus johtuu jostain sairaudesta.

Lisäksi uniklinikoilla voidaan tehdä erilaisia vireystilatutkimuksia. Jos epäillään uni-valverytmiongelmia, voidaan mitata melatoniinin eritys syljestä. kas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomat jalat -oireyhtymästä. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa unen saantia.

Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

 

Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.