Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Hengenahdistus voi olla oire niin sydämen, keuhkojen kuin mielenkin pahasta olosta. Vaikea hengenahdistus vaatii vikkeliä toimia.

Tuntuuko siltä, että elefantti istuu rinnan päällä? Hengenahdistus yllättää ja pelästyttää ensi­kertalaisen: Tukehdunko minä! Tavallisempaa on kuitenkin, että hengästyy entistä helpommin rasituksessa, esimerkiksi rappusissa tai kasvimaata möyhiessä.  

Oireet kehittyvät usein hiipien ja niihin tottuu. Hengenahdistuksesta kärsivä alkaa valita portaiden sijaan hissin ja karttaa ylämäkiä. Tupakoitsijat pistävät ahdistuksen, limaisuuden ja yskän tupakoinnin tiliin.

— Kun kunto rapautuu, läkähtyy entistä herkemmin. Joskus hengästymisen ja hengenahdistuksen raja on veteen piirretty viiva, toteaa keuhkosairauksien erikoislääkäri Hilkka Viitanen.

Koivusta mehiläisiin

Hengenahdistus on tuttu kaveri astmaatikoille. Astmaatikkoa voi ahdistaa esimerkiksi pakkasella, koivujen kukinta-aikaan tai lemmikkikodissa vieraillessa. Limakalvot turpoavat, tulehtuvat ja alkavat erittää limaa. Tällöin keuhkoputkia ympäröivät sileät lihakset supistuvat ja hengitystiet ahtautuvat. Alkaa yskittää ja ahdistaa.

Joskus hengenahdistus herättää astmaa potevan yöllä. Moni on ollut ennen astman toteamista tulehduskierteessä. Esimerkiksi poskiontelo- ja hengitystietulehdukset piinaavat astmaatikkoja.  

— Potilaat kuvailevat hengenahdistusta pakahduttavaksi tunteeksi, vähän kuin elefantti istuisi rinnan päällä, kertoo Hilkka Viitanen.

Astman hoidossa lääkitys on tärkeää. Päivittäin otettava hengitettävä kortisoni lievittää keuhkojen tulehdusta. Pahenemisvaiheissa ja kohtauksen aikana käytetään lisäksi keuhkoputkia laajentavaa, avaavaa lääkettä. Tarvittaessa lääkepalettiin voidaan lisätä myös tulehdusta hillitseviä leukotrieenin salpaajia. Leukotrieenit ovat tulehduksen välittäjäaineita, jotka supistavat keuhkoputkia ja voimistavat tulehdusta.

— Astmakohtauksen yllättäessä on tärkeää pysyä rauhallisena ja ottaa avaavaa lääkettä. Jos hengenahdistus ei silti hellitä, pitää mennä päivystykseen. Astman oireita pahentavat flunssa, lääkityksen laiminlyönti, stressi, pakkanen ja allergeenit.   

Myös raju allerginen kohtaus, niin sanottu anafylaktinen reaktio, saattaa salvata hengityksen. Se voi syntyä esimerkiksi siten, että jokin hyönteinen, kuten mehiläinen tai ampiainen pistää herkistynyttä ihmistä. Jotkin lääkkeet ja pikkulapsilla tietyt ruoka-aineet, kuten kala, maito tai pähkinät, saattavat saada ihon kihelmöimään ja kurkun kuristamaan. Dramaattinen kohtaus säikäyttää pahemman kerran. Tällöin pitää toimia vikkelästi. Jos potilaalla on adrenaliiniruisku, se kannattaa tuikata ensiapuna reiteen.  

Ahtauma ahdistaa

Keuhkoahtaumatauti löytyy yhä nuoremmilta. Se alkaa ahdistaa henkeä vasta, kun tauti on nakertanut keuhkoja pitkään.

— Keuhkoputket ahtautuvat ja keuhkorakkulat menevät rikki, jolloin ihminen kärsii hapenpuutteesta, keuhko­tautien erikoislääkäri Hilkka Viitanen kertoo.

Koska sairaus tulee pääsääntöisesti tupakoitsijoille, tärkeintä on lopettaa tupakointi. Vaikka se ei paranna tautia, eteneminen pysähtyy.

Säännöllinen liikunta vahvistaa hengitys- ja verenkierto­elimistöä, kohentaa toimintakykyä ja vähentää pahenemisvaiheita.  

Myös keuhkoahtaumataudin hoidossa käytetään keuhkoputkia avaavaa ja tulehdusta vähentävää lääkettä. Osa potilaista elää happirikastimen turvin, jos keuhkojen toimintakyvystä on jäljellä enää riekale. Rikastin ei helpota hengenahdistusta, mutta kohentaa vireyttä ja toimintakykyä.

Tunteet salpaavat

Oletko joskus tehnyt tuttavuutta ylihengittämisen, hyperventilaation kanssa? Se voi johtua sairauksista, kuten aivoverenkiertohäiriöistä tai maksakirroosista, mutta usein pelko ja ahdistuneisuus, joskus myös ilo ja innostus laukaisevat sen.

Hyperventilaatiossa tuntuu siltä, ettei saa riittävästi happea. Hengitys muuttuu tiheäksi ja pinnalliseksi, lopulta haukkomiseksi. Todellisuudessa happi ei ole loppumassa, vaan elimistöstä poistuu kiihtyneen hengityksen myötä liikaa hiilidioksidia. Se muuttaa veren happamuusastetta ja olo kurjistuu. Sydän alkaa rummuttaa, kädet puutuvat ja niitä pistelee, tulee epätodellisen huimaava olo, ja hengenahdistus pahenee.   

Ensi kertaa hyperventilaatiokohtauksen saanut hakeutuu usein lääkäriin dramaattisten oireiden vuoksi ja sen syy onkin hyvä selvittää.

— Lievää hyperventilointia voi tulla ilman, että olisi erityistä psyykkistä tai elimellistä sairautta. Nämä potilaat kuitenkin pelkäävät usein, että heillä on  vakava sairaus, kertoo Viitanen.

Kuin petoa paetessa

Ihmiset voivat joskus kokea voimakkaan, ohimenevän ahdistuskohtauksen esimerkiksi järkytyksen, valvomisen tai runsaan alkoholinkäytön jälkeen. Joidenkin hermosto kiihtyy pienestäkin kofeiinimäärästä.

— Jos ahdistuskohtaus on hyvin intensiivinen ja siihen liittyy voimakkaita oireita, kuten sydämentykytystä, vapinaa, hengenahdistusta tai epätodellista oloa, puhutaan paniikkikohtauksesta, psykiatrian professori Erkki Isometsä sanoo.    

Paniikkikohtauksen saanut ylihengittää ja tuntee tukehtuvansa. Jos paniikkikohtaukset alkavat toistua, on kyse paniikkihäiriöstä.

Paniikkihäiriössä kauhunsekaiset kohtaukset iskevät usein julkisilla paikoilla, kuten kassajonossa tai kulkuneuvoissa, mutta voivat herättää unestakin tai tulla ilman laukaisevaa tekijää. Kohtauksen jälkeen olo on usein väsynyt ja ahdistunut, jopa päiviä. Paniikkihäiriötä sairastaa elinaikanaan muutama prosentti väestöstä.   

— On luonnollista paeta petoa ja oikeaa vaaraa, mutta paniikkikohtaus on eräänlainen väärä hälytys, pelon­tunne ilman realistista, ulkoista syytä. Perinnöllisen alttiuden lisäksi sairastumiseen linkittyy vahvasti ihmisen elämäntilanne. Tunnejärkytykset, kuten läheisen kuolema, tai erokokemukset usein laukaisevat oireet, toteaa Erkki Isometsä.  

Jotkut masennuslääkkeet tehoavat melko hyvin paniikkihäiriöön, samoin psykoterapiasta on apua. Oireiden lievittyminen vaatii kuitenkin kärsivällisyyttä ja sitä, että altistaa itseään pikkuhiljaa pelottaville tilanteille. Jos esimerkiksi kotoa lähtö pelottaa, voi aluksi harjoitella sitä laittamalla vain kengät jalkaan. Itselleen kannattaa olla armollinen.

Äänihuulet lukossa

Yksi pelottava, mutta täysin harmiton äkillisen hengenahdistuksen syy on äänihuulisalpaus. Joskus vaikkapa nielua ärsyttävä tekijä, kuten eukalyptuspastilli tai chili­pippuri, fyysinen rasitus tai hengitystieinfektio saattaa saada äänihuulet kouristumaan. Ilman kulku salpautuu hetkeksi.

Tilanne laukeaa, kun yrittää hengittää rauhallisesti nenän kautta sisään ja ulos.

Sydänsairaus piinaa

Hengenahdistus on tuttua myös sydänsairaille. Sydämen vajaatoimintaa potevan se saattaa herättää yölläkin.
Useimmiten oireet alkavat kuitenkin pikkuhiljaa; kävelymatkat typistyvät ja pitää avata ikkunaa ja laittaa nukkuessa tyynyjä pään alle, kertoo sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Marit Granér.

Hengenahdistus vetää ihmisen usein jaloittelemaan, sillä läkähdyttävä olo pahenee makuuasennossa. Monilla on kuivaa sydänyskää. Jos vajaatoiminnan syynä on sepelvaltimotauti, joka voidaan hoitaa ohitusleikkauksella tai pallolaajennuksella, se saattaa korjaantua.

— Sen sijaan infarktin vaurioittama sydänlihas ei enää palaudu ennalleen. Oireita voidaan lievittää erilaisilla lääkkeillä, Granér sanoo.  

Vajatoiminnan vakavin ilmenemismuoto on keuhko¬pöhö, jossa vasemman eteisen ja keuhkolaskimoiden paine nousee nopeasti. Sydämen vasemman kammion voima pettää ja keuhkot pulppuavat nesteestä. Silloin ihminen pinnistelee myös apuhengityslihaksillaan ja saattaa yskiä verensekaista vaahtoa.

Pahimmillaan hengitys on kiihtynyttä, raskasta, rohisevaa ja vinkuvaa. Erityisesti iäkkäillä ihmisillä hengenahdistus tai yleistilan romahtaminen voi kieliä sydäninfarktista.
 

Varoitus keuhkoveritulpasta

Keuhkoveritulpan ensi oire on äkillisesti alkava hengenahdistus, johon saattaa liittyä rinta- tai kylkikipua ja sydämen sykkeen kiihtymistä. Osa tuntee pistävää kipua rinnassa sisäänhengityksen aikana. Tulppa syntyy usein jalkojen tai lantion laskimoissa ja tukkii keuhkoihin menevän valtimon.

Veritulppa vaatii pikaista sairaalahoitoa. Hoidossa käytetään veren hyytymistä estävää lääkitystä pitkään, noin puoli vuotta.

Hätääntyminen pahentaa hengenahdistusta, sillä se lisää hengitystyötä ja hapenkulutusta. Siksi päivystyspotilaalle annetaan usein voimakasta kipulääkettä, kuten morfiinia suoneen. Istuvassa tai puoli-istuvassa asennossa on helpompi olla. Kasvoille laitetaan happinaamari, joskus käytetään myös ylipainehoitoa.   

— Morfiini on ihmelääke näissä tilanteissa, se rauhoittaa potilasta ja laajentaa verisuonia, jolloin verenkierto helpottuu. Vaikeimmin sairaat intuboidaan ja kytketään hengityskoneeseen, toteaa Marit Granér.
 
Asiantuntijat: Hilkka Viitanen, keuhkosairauksien erikoislääkäri, HYKSin Iho- ja allergiasairaala, Erkki Isometsä, professori, HYKSin psykiatriakeskus, Marit Granér, LT, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, HYKS/Meilahden sairaala