Vaikka aika parantaa osan allergioista, moni kärsii nuhasta ja kutinasta koko elinikänsä. Vain siedätyshoito voi tuoda pysyvän helpotuksen, muistuttaa allergologian dosentti Erkka Valovirta.

1 Siitepölyallergia on vain vähäistä nuhaa ja silmien kutinaa.

Tarua. Siitepölyallergian oireet ovat usein hankalia ja rajoittavat normaalia arkea. Yöuni häiriintyy, eikä töissä tai opiskeluissa pysty tekemään parastaan.
Ohjeeni on hoitaa allergia ajoissa. Ota yhteys lääkäriin jo ennen siitepölykautta, jotta tiedät, miten tehokkaimmin lievität oireitasi.

2 Siitepölyallergia voi iskeä kehen tahansa.

Totta. Allerginen nuha alkaa jo varhaislapsuudessa. Toki oireiden erottaminen tavallisesta virusnuhasta voi olla vaikeaa, mutta jos ne pitkittyvät ja varsinkin jos allergialääke auttaa, kyse on allergisesta nuhasta. Murrosikäisillä allergista nuhaa on enemmän kuin aikuisilla, mutta myös yhä useampi ikäihminen potee allergista nuhaa.

Perimällä on tärkeä merkitys allergian synnyssä, mutta niin elinympäristökin vaikuttaa. Tärkeintä on välttää tupakointia ja huolehtia hyvästä sisäilman laadusta.

3 Maitoallerginen saa myöhemmin helposti oireita myös siitepölystä.

Osittain totta. Niin sanottu allerginen marssi alkaa vauvana ruoka-allergialla ja iho-oireilla. lapsen kasvaessa tulee astmaa ja allergista nuhaa. Oireiden varhainen tunnistaminen on tärkeää, koska nuorena aloitetulla hoidolla voidaan todennäköisesti vähentää vaivoja.

4 Vain karvattomat kotieläimet ovat siitepölyallergisen ystäviä.

Tarua. Lemmikkieläimiä ei oteta kotiin allergian ehkäisemiseksi mutta ei myöskään poisteta varmuuden vuoksi. Jos perheessä on eläin ja joku perheenjäsen saa selviä allergiaoireita, lemmikistä on järkevää luopua.

5 Kotipöly sitoo itseensä siitepölyä ja pahentaa allergian oireita.

Totta. Siitepölyä kulkeutuu myös sisätiloihin. Normaali siivous kuitenkin riittää allergiaperheessä. Ikkunoihin asetettavat suodattimet ovat hyviä. Koneellisen ilmastoinnin pitää olla koko ajan päällä ja suodattamia vaihtaa. Sama koskee auton raikasilmasuodatinta.

6 Siitepölykaudella ei kannata tuulettaa kotia.

Tarua. Parasta on tuulettaa aamulla aikaisin ja illalla myöhään, silloin siitepölypitoisuudet ovat alhaisimmillaan ulkoilmassa.
Ilmanpuhdistimilla ei ole merkitystä allergian hoidossa. Ne eivät puhdista niitä pieniä hiukkasia, jotka menevät keuhkorakkuloihin asti. Kodin yleinen pölypitoisuus tosin vähenee ja se on hyödyllistä kaikille – oli sitten allergiaa tai ei.

7 Lapsen keväiset räkätaudit ovat usein allergiaa.

Tarua. Useimmiten kyse on virusinfektioista tai erilaisten pienhiukkasten, kuten katupölyn, aiheuttamia ärsytysoireista. Mutta jos perheessä on allergiaa, lapsen oireet pitkittyvät ja allergialääke auttaa, allergian mahdollisuus pitää selvittää.

8 Jos allergiaa ei hoideta, se kehittyy astmaksi.

Osittain totta. Allergia ei aina pahene. Kolmasosa allergisesta nuhasta paranee vuosien varrella, kolmasosa pysyy samanlaisena ja loput pahenevat.
Allerginen nuha lisää astman kehittymisen riskin jopa seitsenkertaiseksi. Saattaa olla niin, että jos allerginen nuha hoidetaan jo varhaisvaiheessa siedättämällä, astmaa ei kehity. Asiaa tutkitaan parhaillaan laajassa tieteellisessä tutkimuksessa.

9 Reseptivapaat lääkkeet riittävät vähäisiin allergiaoireisiin.

Totta. Jos oireet pysyvät kurissa käsikauppalääkkeillä, ne riittävät hoidoksi. Alle 16-vuotiaan pitää keskustella lääkityksestä lääkärin kanssa, samoin raskaana olevan. Muiden allergisten tulee olla yhteydessä lääkäriin, jos nenä on tukossa, oireet vaivaat yöllä tai yskittää eivätkä käsikauppalääkkeet enää auta.

10 Nenäsuihkeiden kortisoniannos on vaaraton.

Totisinta totta! Allergiasuihkeita on tutkittu yli 2-vuotiailla ja niiden pitkäaikainenkin käyttö on turvallista. Toki aina pyritään pienimpään tehokkaaseen annokseen ja varsinkin 2–6-vuotiailla mahdollisimman lyhyeen hoitoaikaan.

11 Kaikki koivu-, pujo- ja heinäallergiset pitäisi ohjata siedätyshoitoon.

Tarua. Siitepölyallergian oireet pysyvät osalla hyvin kurissa ilman siedätystä. Kaikki eivät siis suinkaan tarvitse siedätyshoitoa. Siedätyshoito on tehokasta allergian syyhyn vaikuttavaa hoitoa. Se parantaa allergikon elämänlaatua ja sen teho säilyy vuosikausia. Nyt sitä saa noin 9 000 suomalaista. Toivon, että seuraavina vuosina luku nousee 100 000:een. Suomessa on noin miljoona allergista nuhaa sairastavaa.

12 Jo alle kouluikäinen voidaan siedättää siitepölylle.

Totta. Hoito aloitetaan 5-vuotiaille ja sitä vanhemmille joko pistoksina tai kielenalustableteilla (vain heinäallergiassa). Nuorin siedättämäni lapsi oli 4-vuotias koivuallergikko. Hoito meni hyvin ja teho oli loistava.

13 Siedätyshunaja antaa saman suojan kuin siedätyshoito.

Osittain totta. Siedätyshunaja on mielenkiintoinen tuote ja siitä saadut kokemukset kannustavia. Monet ovat kertoneet allergiaoireiden lieventyneen ja koivuallergiaan liittyvien ruoka-allergioiden helpottuneen. Jatkossa hunajasiedätyksen teho ja turvallisuus täytyy tutkia kunnolla. Sairauksien hoitojen on perustuttava asianmukaisesti tehtyihin tieteellisiin tutkimuksiin.

14 Hoidettu siitepölyallergia vie myös ruoka-allergiat mennessään.

Tarua, kunpa näin olisikin! Joillakin saattaa koivun siitepölyallergiaan yhteydessä oleva ristiallergia ruoka-aineille lieventyä, mutta tätä ei voi luvata siedätyshoitoa aloitettaessa.

Lue lisää:
Allergia ajoissa kuriin
Allergialle stoppi alkuunsa
Hengitysilma vaalii terveyttä

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.