Silmät punoittavat, suussa kihelmöi, henkeä ahdistaa – voiko joululle olla allerginen?

Hyasinttitervehdys ennemminkin ärsyttää kuin ilahduttaa hajuherkkää.

Hyasintin tuoksu on niin voimakas, että se ärsyttää tuoksuyliherkkää, ei tosin jokaista, mutta osaa heistä. Tuoksuyliherkkyys on joillakin niin valikoiva, että vain yksi tai muutama tuoksu ärsyttää, joitakin kaikki voimakkaat tuoksut.
 

Joulupuuron manteli voi laukaista hengenvaarallisen allergisen reaktion.

Jotkut ovat niin allergisia manteleille, että yhdenkin mantelin syöminen saattaa laukaista anafylaktisen reaktion. Se tarkoittaa äkillistä yliherkkyyskohtausta, joka alkaa tavallisesti käsien ja huulien voimakkaalla kihelmöinnillä ja kutinalla. Tunne leviää muutamassa minuutissa ympäri kehon ja ihoon nousee nokkospaukamia. Huulissa ja silmäluomissa, usein muuallakin, on selvää turvotusta. Kurkkua kuristaa ja henki vinkuu. Vatsaa kouristaa, ja saattaa oksennuttaa. Vaikeimmissa tapauksissa verenpaine laskee ja sydämeen tulee rytmihäiriöitä. Tila on hengenvaarallinen. Ensiapuna on kertakäyttöinen adrenaliiniruisku (EpiPen), tulee sitä tarvittaessa käyttää epäröimättä. Myös avaavista astmasuihkeista voi olla tilanteessa apua. Pistoksen jälkeen on aina hakeuduttava lääkäriin tai lähimpään sairaalaan. Onneksi näin mantelille herkkiä ei Suomessa liene monta.


Moni on joulumausteille, kuten kanelille ja inkiväärille, allerginen.

Kaneli ja inkivääri kuuluvat herkistäviin mausteisiin. Onneksi niiden aiheuttamat reaktiot eivät yleensä ole kovin voimakkaita. Kaneliallergia on koivun ristiallergia eli jos henkilö on allerginen koivulle niin on melko usein hän on sitä myös kanelille. Ruokayliherkkyyden oireita ovat suun kutiaminen, vatsanväänteet tai ihottuma.

Mitalilla on myös toinen puoli. Inkivääri ja sen sukuiset mausteet, kuten kurkuma, estävät allergisia reaktioita ja hoitavat niveliä. Useimmista piparien mausteista onkin enemmän hyötyä kuin haittaa. Muuten pipari ei tosin täytä terveellisen ruoan kriteereitä.



Muovikuusi ei ole  luonnonkuusta turvallisempi vaihtoehto tuoksuyliherkälle.

Uusi muovikuusi ei juuri tuoksahtele, mutta vuosia säilytettyyn kuuseen voi pesiytyä sellainen homekanta, että se laukaisee tuoksuyliherkkyyden oireet – vaikkei home juuri haisekaan. Muovikuusi on myös ekologisesti järjetön vaihtoehto.
 

Allergisen ei pidä syödä jouluomenoita.
 

Joka toinen tai kolmas koivuallerginen saa suun kutinaa ja limakalvoturvotusta omenista. Jotkut saavat sen lisäksi vatsanväänteitä ja ripulia. Vielä on pieni LTP-allergisten joukko, jotka saavat omenista voimakkaitakin allergiaoireita. LTP on rasvojen kuljetusproteiini, jota on omenissa ja muissa ruusukasveissa, kuten mansikoissa, vadelmissa ja päärynöissä.

Pelkkä joulusilakan tai -sillin tuoksu voi pilata kala-allergisen illan.
 

Osa kala-allergisista on niin herkkiä, että ilmavirtojen mukana tulevat allergeenit eli kalan tuoksu riittää laukaisemaan oireet, joista kiusallisin on astmakohtaus.


Tuoksukynttilät ovat astmaatikolle kauhistus.

Tuoksuyliherkät astmaatikot saattavat kärsiä niistä todella paljon.

 

Jos jonkun sukulaisen seurasta saa aina "näppylöitä", syynä voi olla ihmisallergia.

Ihminen voi olla allerginen hilseelle tai jollekin muulle ihmisen erittämälle allergeenille. Itse asiassa kutiavista atoopikoista joka toinen on yliherkkä omalle hielleen. Ei tiedetä varmasti, onko kyseessä selvä allergia tai muunlainen yliherkkyys. Omastakin seurasta voi siis saada ”näppylöitä”.
 

Mielikuva täydellisestä perhejoulusta saattaa aiheuttaa yksinäiselle ahdistuskohtauksia.

20–30 prosenttia meistä on niin alttiita suggestiolle, esimerkiksi mainoksissa syötetyille mielikuville, että se voi aiheuttaa ahdistusta. Noiden superherkkien lisäksi viitisenkymmentä prosenttia on jonkin verran alttiita ulkoisille vaikutusyrityksille. Vain 20 prosenttia meistä ei piittaa tuon taivaallista ympäristön paineista ja odotuksista.

Asiantuntija:  professori Matti Hannuksela.

 

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.