Nainen pyörii koko ikänsä hormonihyrrässä. Estrogeenin lisäksi moni muukin hormoni heiluttaa naisen mieltä ja kehoa. Onneksi mielihyvähormoneja voi keräillä.

Nuori nainen toteaa hormonitoimintansa käynnistyneen, kun hänen elämänsä alkaa rytmittyä estrogeeni- ja keltarauhashormonin erityksen mukaan. Silloin hän saa kuukautiset.

Kuukautiskierron rytmissä fyysisesti – ja osin psyykkisestikin – nainen elää vaihdevuosiinsa saakka. Luonnon järjestämiä hormonaalisia poikkeusaikoja ovat raskaudet.

Keltarauhashormonista PMS

”Minulla ei ole luonnetta ollenkaan, pelkät hormonit vain”, tuttava tuskitteli PMS-vaivoissaan. Osuikohan hän oikeaan?

– No jaa. Emmehän me ole eläimiä, joita hormonit vain vievät. Oma persoonallisuus ja elämänasenne muotoilevat yleistä olemusta, sanoo gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri Mervi Halttunen HYKSistä.

Keltarauhashormoni saa osalla naisista aikaan kuukautisia edeltävän premenstruaalioireiston eli PMS:n. Siihen kuuluu psyykkisinä oireina hermostuneisuus, itkuisuus ja äkäisyys, fyysisinä muun muassa. turvotus ja rintojen arkuus.

Tarkkaan ei tiedetä, miksi keltarauhashormoni herkistää, mutta sen arvellaan liittyvän aivojen serotoniiniaineenvaihduntaan. Hankalimmillaan PMS-oireet ovat yleensä 35 ikävuoden jälkeen.
Oireita helpottavat usein mieto estrogeenilääkitys tai mielialalääke, joka vaikuttaa aivojen serotoniiniaineenvaihduntaan.

Hermot tiukalla

Jos hermot ovat PMS:n takia lujilla, miten nainen selviytyy, jos samaan aikaan on suoriuduttava jostain vaativasta tehtävästä, vaikkapa insinööriajosta?

– Todennäköisesti hyvin, Mervi Halttunen sanoo.

Hänen tuntumansa mukaan nainen kärsii PMS-oireista eniten läheistensä lähettyvillä.

– Inssiajossa hän pystyy varmaan kontrolloimaan itseään moitteettomasti. Yliminä, itsekontrolli ja suorittamisen tarve toimivat silloin hyvänä tukena. Siksi ajokokeen tai minkään vastaavan hermoprässin ajankohtaa ei kannata PMS:n takia muuttaa.

Ennen inssiä ja sen jälkeen saattaa tosin olla kovin hankalaa lähipiirin kanssa: suututtaa, itkettää ja pikkujututkin hermostuttavat.

Kun kuukautiset alkavat, kaikki tämä menee ohi.

– Etelän maissa ajatellaan vielä nykyäänkin, että kuukautisten mukana naisesta vuotaa pois paha, hapan veri. Kun äkäisen akan estrogeenituotanto kuukautisten alettua herää, ohjat ottaa taas se ihana nainen, Halttunen luonnehtii.

Esivaihdevuosiin hormonikierukka

On tavallista, että 45 ikävuoden jälkeen naisen kuukautiset muuttuvat epäsäännöllisiksi ja pitkittyvät. Se johtuu estrogeenituotannon vähenemisestä.

Mitä tehdä siinä tilanteessa ehkäisyn ja mahdollisen hormonihoidon kanssa? Entä jos vuodot käyvät niin hankaliksi, että on harkittava kohdun, ehkä myös munasarjojen, poistoa?

Kun nainen tulee näiden kysymysten kanssa gynekologin vastaanotolle, kartoitetaan ensin, mikä on hänen hankalin asiansa.

Jos suurin ongelma ovat vuodot, selvitetään, onko syynä hormonit vai jokin sairaus. Kohdussa kasva usein hyvänlaatuisia myoomia.

Jos kohdusta ei löydy vikaa, voi tässä vaiheessa kokeilla hoidoksi hormonikierukkaa ja ehkä myös pientä estrogeenilisää.

– Nämä ovat usein hyvä yhdistelmä silloin, kun oireena on myös vaihdevuosien alkamisesta kertovaa hikoilua. Ja jos jo on hyvin toimiva hormonikierukka, sitä ei kannata poistaa vaihdevuosien lähestyessä, Mervi Halttunen sanoo.

Tarkempiin tutkimuksiin on syytä vain, jos vaihdevuosioireita on väärässä iässä. Koska kilpirauhasen vajaatoiminta on lähes kansantauti, kilpirauhashormonin pitoisuus veressä voi olla hyvä tarkistaa laboratoriokokeella.

Jos vaihdevuodet ovat jo alkaneet, oireina ovat yleensä myös hikoilupuuskat ja sydämen tykytykset.

– Se on sen verran hankalaa, että useimmat ovat silloin valmiit kokeilemaan hormonihoitoa. Ja mikäpä siinä, sillä esimerkiksi puolen vuoden kokeilulla nainen ei aiheuta itselleen mitään vaaraa. Päinvastoin, hän alkaa voida paremmin, Halttunen sanoo.

Testosteroni panee toimimaan

Jos runsaat vuodot kaikesta huolimatta jatkuvat, saattavat syynä olla myoomat, jolloin tulee harkittavaksi kohdun ja ehkä munasarjojen poisto.

Täysin yksimielisiä ei nykyään olla siitä, jättääkö vai poistaako munasarjat. Syy on se, että munasarjat tuottavat pieniä määriä mieshormoni testosteronia. Vaihdevuosissa sen tuotanto hiipuu hitaammin kuin estrogeenin.

– Pieni määrä testosteronia omasta takaa on naisille hyväksi, sillä tämä hormoni näyttää lisäävän aloitteellisuutta, Halttunen sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, ettei munasarjojen poisto mitenkään mullista naisen elämää.

– Munasarjoja ei hirveän herkästi poisteta alle 55-vuotiailta naisilta. Jos vaihdevuodet ovat alkaneet jo kauan sitten ja munasarjat ovat selvästi kutistuneet, niiden poistaminen on perustellumpaa, Mervi Halttunen selittää.

Jos poisto tehdään, loppuu munasarjojen testosteronituotanto, minkä jälkeen tätä hormonia tuottavat hyvin vähän enää vain lisämunuaiset. Naisille testosteronikorvaushoitoa ei ole.

Suhteuta hormonihoidon riskit

Jos kohtu on poistettu ja nainen tarvitsee hormonihoitoa vaihdevuosivaivoihin, pelkkä estrogeeni riittää.
– Se ei nosta rintasyöpäriskiä, kuten estrogeeni-keltarauhashormonihoito. Sitä käytetään, kun kohtu on olemassa.

Halttunen kuitenkin muistuttaa, että käyttipä mitä hyvänsä hormonihoitoa, mammografiassa täytyy käydä säännöllisesti. Rintasyöpä on kaikkien ikääntyvien naisten riski.

Estrogeeni-keltarauhashormonihoidon riskien pelkoon hän toivoisi nykyistä enemmän suhteellisuudentajua.

– Usein unohtuu, että alkoholi, ylipaino ja liian vähäinen liikunta lisäävät rintasyöpäriskiä yhteensä enemmän kuin hormonikorvaus. Näihin elämäntapariskeihin voi sentään vaikuttaa toisin kuin muihin riskeihin, kuten varhaiseen kuukautisten alkamiseen ja myöhäisiin vaihdevuosiin.

Keräile mielihyvähormoneja

Kaikki hormonitoiminta ei ole tahdosta riippumatonta, kuten esimerkiksi sukupuolihormonituotanto. Mielihyvähormoneja oksitosiinia ja endorfiinia voi hankkia elimistöönsä hyrräämään omilla toimillaan, esimerkiksi liikunnan ja seksin avulla.

– Olisi tässäkin mielessä hyvä, kun viitsisi lähteä liikkumaan, vaikka kävelylenkille, varsinkin jos on PMS, paha mieli tai asiat pielessä, Halttunen neuvoo.

Muun muassa PMS-oireisiin auttaa myös hyvä seksi.
– Se vain saattaa olla hankalasti toteutettava lääkitys, koska PMS:stä kärsiessään naista ei oikein mikään huvita.

Vaikka sanotaan, että miehen pitää saada seksiä voidakseen hyvin ja naisen voida hyvin halutakseen seksiä, ei se Mervi Halttusen mielestä ole ihan niin.

– Seksiä kannattaisi harrastaa hoidollisessakin mielessä. Vaikka ei kauheasti huvittaisikaan, se kuitenkin edistää hyvinvointia ja auttaa moneen vaivaan.

LUE LISÄÄ

Kuukautisia ennen ärsyttää

Gynekologille joka vuosi?

Vaihdevuosiin virkeänä

Hormonit tekevät naisen

Miksi aina yleistetään etteivät naiset halua seksiä? Sitten kun on nainen joka tykkää seksistä, miehet juoksee kauhuissaan karkuun, koska eihän naisten kuulu tykätä seksistä! Lopettakaa tämä paskan puhuminen, etteivät naiset halua seksiä.Tervettä naista huvittaa yleensä aina, kun seura vaan on oikeaa. Ne jotka ovat miehensä kanssa jostain muusta syystä, katsokoot peiliin ja katukoot hiljaa. Ja erotkoot. Ettei tarvitse haluttomuudella pilata meidän elämäniloistenkin elämää.
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen 23-vuotias hoikka nainen, joka kärsii jatkuvista vatsavaivoista ja valtavan voimakasäänistä vatsan murinasta. Laktoosi-intoleranssi on todettu lapsena. Kaikkia mahdollisia ruokavalioita on kokeiltu, ja nytkin on laktoositon ja gluteeniton ruokavalio. Ylä- ja alavatsa on tähystetty, mutta mitään poikkeavaa ei ole löytynyt. Murina on niin voimakasta, että kuuluu kymmenien metrien päähän. Vaivat rajoittavat pahasti elämää, kun ei kehtaa kotoa enää lähteä juuri mihinkään. Mitään syytä vaivaan ei löydy. Miksei?

Vatsavaivat, joiden taustalta ei asianmukaisista tutkimuksista huolimatta löydy sairautta luokitellaan toiminnallisiksi vaivoiksi. Se tarkoittaa, että suolen toiminta on jollain lailla poikkeavaa mutta syytä ei voida osoittaa. Kyseessä ei ole sairaus, vaan ominaisuus. Osa ihmisistä on luonnostaan herkkävatsaisia.

Heidän elimistönsä reagoi stressiin tai muihin poikkeustiloihin suolisto-oireilla. Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on tavallisin toiminnallinen vatsavaiva. Siihen liittyy tyypillisesti vatsan turvottelua, paikkaa vaihtavia vatsakipuja ja vaihtelevaa suolen toimintaa.

Toiminnallisten vatsavaivojen hoidossa tärkeintä on noudattaa terveellisiä elintapoja eli minimoida stressi, pyrkiä säännölliseen vuorokausirytmiin, huolehtia riittävästä unesta, harrastaa liikuntaa ja syödä terveellisesti ja monipuolisesti. Tiettyjen imeytymättömien ns. FODMAP-hiilihydraattien vähentäminen ruokavaliossa auttaa hillitsemään suolikaasun muodostumista, ja moni saa tästä avun. Ummetusta, ripulia, suolikaasujen ylimääräistä muodostusta ja vatsakipuja voidaan tarvittaessa hoitaa lääkkeillä, mutta toiminnallisissa vatsavaivoissa näiden käyttö tulisi rajoittaa tilapäiseksi.
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Vatsan murina hävettää

Prosessoitu suomalainen maito, viljat, sokerit, stressi, keinomakeutusaineet, prosessoidut kasviöljyt (rypsiöljy, margariinit, levitteet, kasvirasvakermat jne...) ja lisäaineet. Ne kun jättää pois, rauhoittuu elimistö aika monella. Viljojen ja/tai maidon sekä rypsiöljyn karsiminen ei tietenkään ratkaise kaikkien ihmisten kaikkia mahdollisia terveysongelmia, mutta todella monella erittäin nopea ja yksinkertainen tie parempaan hyvinvointiin, joka ei maksa mitään. Viljaton ja/tai maidoton...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Liian korkean verenpaineen kanssa eläminen on hengenvaarallista. Onneksi paineiden tasaamiseen on keinoja.

1. Milloin korkea verenpaine muuttuu verenpainetaudiksi?

Verenpainetaudista puhutaan, kun verenpaine on toistuvissa mittauksissa noin 140/90 elohopeamillimetriä tai tämän yli. Kotimittauksissa tämä vastaa arvoa 135/85. Jos selkeää tulosta ei saada, tutkittava voi pitää vuorokauden ajan verenpainetta rekisteröivää laitetta.

2. Mistä verenpainetauti johtuu?

Kohonnen verenpaineen taustalla voivat vaikuttaa perinnöllisten seikkojen lisäksi elämäntapatekijät, kuten stressi, runsas suolan käyttö, ylipaino, tupakointi, reipas alkoholin juominen tai liikunnan vähäisyys. Myös tulehduskipulääkkeiden runsas napsiminen ja joillakin vähäinenkin lakritsin syöminen

voi nostaa verenpainetta. Iän myötä verisuonet menettävät kimmoisuuttaan ja ylä- ja alapaineen välinen ero, niin sanottu pulssipaine, kasvaa. Joskus verenpainetta kohottavat sairaudet, kuten munuaisten vajaatoiminta.

3. Kuinka nopeasti verenpainetauti vaurioittaa?

Korkea verenpaine voi aiheuttaa välittömänkin hengenvaaran, mutta yleensä vaikutukset tulevat vuosien saatossa. Joskus sairauden ensimmäinen oire saattaa olla sydäninfarkti tai aivoverenkiertohäiriö, kuten aivoverisuonitukos tai aivoverenvuoto, mutta useimmiten tauti on oireeton. Jotkut valittavat päänsärkyä tai huimausta. Kun verenpainetauti saadaan hoidettua, monet kokevat olonsa paremmaksi.

Nykyään verenpainelääkitys pyritään lisävaurioiden välttämiseksi aloittamaan mahdollisimman vikkelästi.

4. Mitkä elimet ovat vaarassa verenpainetaudissa?

Aivot, sydän, munuaiset ja silmät. Silmänpohjan kovettuneet verisuonet saattavat ratkeilla ja tihkuttaa verta, jolloin näkökyky voi heikentyä pysyvästikin. Aivojen pieniin verisuoniin tulee hauraita kohtia ja pullistumia, jotka saattavat repeytyä. Syntyy vuotoja ja tukoksia. Myös verenvirtaus aivojen valkeassa

aineessa heikkenee, mikä kasvattaa Alzheimerin taudin riskin kymmenkertaiseksi. Munuaisten verisuonten vaurioituminen voi johtaa pahimmillaan munuaisten vajaatoimintaan ja keinomunuaishoitoon, dialyysiin. Verenpaineen murjoma sydänlihas saattaa jäädä vajaatoimintaiseksi, jolloin se ei enää jaksa pumpata verta kunnolla eteenpäin, myös rytmihäiriöt yleistyvät.

5. Korjaantuvatko elimistön vauriot, kun paine saadaan alas?

Syntyneitä vaurioita ei voida enää korjata, mutta uusien vaurioiden, kuten aivoverenkiertohäiriöiden syntyminen estyy.

6. Kuinka verenpainetautia hoidetaan?

Ruokavaliossa kannattaa suosia pehmeitä rasvoja, kuitupitoisia marjoja, kasviksia ja hedelmiä sekä hillitä suolan käyttöä tai siirtyä mineraalisuolaan. Myös liikunta, hyvä uni ja rentoutuminen on tärkeää. Aina elämäntapojen korjaaminen ei yksin riitä laskemaan verenpainetta ja silloin tarvitaan myös lääkitystä. Lääkitys aloitetaan, jos verenpaine on yli 140/90 elohopeamillimetriä 4–6 kuukauden elämäntaparemontin jälkeen tai joskus aiemminkin. Lääkityksen teho paranee selvästi, jos tekee samaan aikaan elämäntapamuutoksia. Verenpaine saadaan putoamaan eri keinoja ja lääkkeitä yhdistelemällä.

Asiantuntijat: Risto O. Roine, neurologian professori, Aivoliiton ylilääkäri. Päivi Korhonen, yleislääketieteen professori, Suomen Verenpaineyhdistyksen puheenjohtaja. Marja Ruuti, laillistettu ravitsemusterapeutti.

Vierailija

Keittääkö painekattila? Näin tasaat paineita

Korkea verenpaine ei ole itsenäinen sairaus, vaan oire niinkuin on esimerkiksi kuume. Molemmissa tapauksissa olisi hyvä selvittää oireen aiheuttaja. Aikuisista suomalaisista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine ja verenpainelääkkeitä käyttää noin miljoona suomalaista. Liika natrium (yksi syy tusinasta, joka voi nostaa verenpainetta) ei kerry elimistöön vaan poistuu virtsan mukana. Siis normaalisti, kun elimistö on tasapainossa. Näin ei käy jos noudattaa virallisterveellistä (liikaa...
Lue kommentti