Auttaako kylmä vai kipulääke sitkeään nivelkipuun? Entä milloin on syytä lähteä lääkäriin? Itsekin voi tehdä paljon, mutta kun särky kestää viikkoja ja yöunet katoavat, kannattaa turvautua ammattiapuun.

Kipua, vihlaisuja, yöllistä särkyä ja aristusta liikkuessa. Nivelet kiusaavat ikääntyviä ja lihovia suomalaisia, mutta saattavat vaivata myös hyväkuntoisia, urheilevia nuoria.

Valtaosa nivelongelmista on onneksi sellaisia, että ne menevät ohi huolellisella kotihoidolla.

– Yleensä kuuriluonteinen kipu- tai tulehduskipulääkitys riittää, sanoo KuntoutusOrtonin ylilääkäri, fysiatri Timo Pohjolainen.

Kylmä rauhoittaa

– Otetaan esimerkiksi olkapään yleisin nivelvaiva: kiertäjäkalvosimen jännetulehdus. Siinä on kyse tyypillisestä keski-ikäisten ongelmasta, jossa tulehdukseen saattaa joskus liittyä jänteen osittainen repeämä. Potilas tulee lääkäriin, koska käden liikuttaminen sattuu. Käden kohottaminen lavan suuntaan koskee myös yöllä levossa, Timo Pohjolainen kuvailee.

Toisin kuin useimmissa muissa nivelvaivoissa, joita liikunta sopivassa määrin lääkitsee, kiertäjäkalvosimen jännetulehduksessa ei pidä mennä rehkimään kuntosalille tai remonttityömaalle.

– Me suomalaiset tuppaamme olemaan sellaisia, että kun paikat kipeytyvät, aletaan harjoitella kahta kovempaa. Yleisin olkanivelen kiputila kuitenkin vaatii juuri kivuliaan liikkeen välttämistä ja mielellään tiheää kylmähoitoa kotosalla.

– Jos kykenee viilentämään kipeää olkaa 15–20 minuuttia kylmäpakkauksella tai -geelillä parin kolmen tunnin välein, se tekee hyvää, Pohjolainen vinkkaa.

Kylmä vähentää hermosignaalien johtumisnopeutta ja sitä myöten kipua. Samalla kylmä hoitaa itse tulehdusta. Useimmalla jännetulehduspotilaalla kipu ja liikearkuus rauhoittuvat pelkällä rasituksen välttämisellä ja kylmähoidolla muutamassa viikossa, kolmasosalla kuukaudessa. Kipuun voi ottaa tarvittaessa, etenkin yöksi, ihan tavallista tulehduskipulääkettä, kuten ibuprofeenia, joko suun kautta tai kipugeelinä suoraan arkaan kohtaan.

– Lääkäri voi tarvittaessa antaa olkalisäkkeen alle puudutteeseen laimennetun kortisoniruiskeen. Leikkaukseen päädytään tässä vaivassa silloin, jos työkyvyttömyys uhkaa tai jos jänne on pahasti revennyt. Yli puoli vuotta näissä jutuissa katsotaan, miten muu hoito tehoaa, Pohjolainen summaa.

Painoa pois polvilta

Erilaiset tapaturma- ja urheiluvammat uhkaavat kaikenikäisten polvia. Pallopeleissä ja talviliukkailla kaatuvalta repeää tavallisimmin polvikierukka. Joskus polvinivel voi myös tulehtua: syynä on silloin useimmiten limapussintulehdus, nivelrikon pahenemisvaihe, virus- tai bakteeri-infektion jälkeinen niveltulehdus tai reumataudit.

– Ennen revennyt polvikierukka leikattiin kokonaan pois, nyt harrastetaan säästäviä operaatioita. Niissä nivelkierukan revennyt osa irrotetaan ja niveltä suojaava, kiinni oleva osa jätetään paikoilleen.

Näin tehdään Pohjolaisen mukaan siksi, että väärin leikatut repeämät aiheuttavat parinkymmenen vuoden saatossa vääjäämättä polveen nivelrikon.

– Tekonivelleikkauksissa korjataan yhä vuosien takaista satoa turhista kierukanpoistoista.
Toki nivelrikkokin on lisääntynyt ja ylipainoepidemia vain lisää sitä.

– Pienikin laihtuminen vähentää polviniveliin kohdistuvaa rasitusta, Timo Pohjolainen muistuttaa.
Nivelrikko ei anna aina oireita, tai liikearkuus ja kivut saattavat vaihdella. Kun nivelrikkokivut iskevät, kannattaa kohtuullistaa liikuntaharrastuksia ja jättää polvia kuormittavat lajit pois.

– Nivelrikon kotihoitona on niin ikään kylmähoito, kipulääke parasetamoli gramman annoksena 1–3 kertaa päivässä tai tulehduskipulääkkeet. Sen sijaan Kela poisti taannoin korvattavuuden nivelrikon hoitoon käytettäviltä glukosamiinitableteilta ja huhtikuussa lähtee korvaus myös hyaluronaattipistoksilta. Tosin aineiden tehosta ei ole ollutkaan kovin vahvaa näyttöä. Niitä on käytetty lähinnä alkuvaiheen nivelrikkokipuihin.

Kohtuullisesti liikunta

Polven, kuten lonkankin nivelvaivoissa niveliä kohtuullisesti kuormittava liikunta auttaa säilyttämään tarpeellisia liikesuuntia. Sopivia lajeja polvi- ja lonkkavaivaisille ovat etenkin vesijuoksu ja –jumppa sekä pyöräily ja hiihto.

Liikunta on tärkeä keino pitää nivelet käyttökelpoisina. Tekoniveliä polviin ja lonkkiin asennetaan vasta sitten, kun potilas ei pysty liikkumaan enää normaalisti, tarvitsee apuvälineitä ja yösärky hankaloittaa selvästi elämää.

– Limapussintulehdus lonkassa on yleinen vaiva monenikäisillä, eikä sitä pidä sekoittaa nivelrikkoon. Silloin kipu tuntuu reisiluun yläosan ulkoreunalla, kun taas nivelrikossa se paikantuu nivuseen, pakaraan ja reiteen, fysiatri Pohjolainen taustoittaa.

Limapussitulehduksessa hoitona on tauko liikunnasta ja muutos rasituksessa, joka on ongelman aiheuttanut. Lievissä tapauksissa tämä, paikallinen kylmähoito ja tulehduskipulääke kuurina suun kautta tai geelinä kipualueen iholla riittää rauhoittamaan nivelen. Lonkan venyttely helpottaa myös oloa.

Kovin kivuliaassa limapussitulehduksessa oma hoito ei riitä. Tällöin lääkäri voi antaa limapussiin kortisoni-puuduteruiskeen. Jos yksi ruiske ei riitä, hoito kannattaa uusia 3–4 viikon kuluttua.

Patteja sormissa

Nivelrikkoa esiintyy myös sormissa. Yleisintä on kipu, turvotus, jäykkyys ja pienet nivelrikkokyhmyt kärkinivelissä. Tauti on eri perua kuin nivelreuma, joka vaurioittaa niin ikään sormien niveliä. Se iskee mielellään rysty- ja keskiniveliin.

– Nivelreumassa sormien aamujäykkyys kestää yli tunnin ja nivelet ovat turvonneet ja tunnustellessa kipeät. Yhtä lailla psoriaasi, sukupuolitaudit tai jokin virustulehdus voivat aiheuttaa sorminiveltulehduksia, Timo Pohjolainen sanoo.

Sormien nivelrikko oireilee yleensä vuoden kaksi. Sitten nivelet jäykistyvät ja kipu häviää. Alkuvaiheen nivelrikkoa voi hoitaa kylmällä ja kipulääkityksellä, mieluiten vatsaystävällisellä parasetamolilla.

– Naisilla sormien nivelrikko on miehiä yleisempää ja kulkee vahvasti suvussa. Rikko etenee helposti myös naapurisormiin, eikä sairautta voi oikein mitenkään ehkäistä.

Sormien nivelvaivoja on muitakin: Jännetupentulehdus aiheuttaa liikekipua, arkuutta ja turvotusta kämmeniin ja sormien tyviosiin. Keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla keskihermon pinteestä ranteessa seuraa herkästi peukalo-, etu- ja keskisormien puutumista, pistelyä ja yösärkyä.

Pinteen aiheuttaa synnynnäisesti kapea rannekanava tai toistuvat ja puristavat sormien koukistusliikkeet.

– Hyvällä työasennolla voi ehkäistä rannekanavaoireyhtymää. Puristusvoimaa vaativaa toistotyötä pitää ehdottomasti vähentää. Sama koskee tietysti harrastuksia tai kotielämää. Yölasta, joka korjaa ranteen asentoa, kannattaa ottaa käyttöön.

Oikea tekniikka

Entäpä kuulu ja kipeä tenniskyynärpää – kuka muu sen saa kuin virheellisen tekniikan omaava pallonlyöjä?

– Tenniskyynärpää liittyy aina toistorasitukseen, vaikka sen syntysyitä ei tarkkaan tunnetakaan. Se kuitenkin jo tiedetään, että sormien ja ranteen ojentajien kiinnityskohtaan kyynärpäässä syntyy tässä kiputilassa mikroskooppisen pieniä repeytymiä, hienoista murtumaa, arpikudosta sekä tulehdusreaktio, Timo Pohjolainen sanoo.

Rasituksen lopettaminen ja välttäminen on taudin pahimmassa vaiheessa ehdottoman oleellista, kotihoidoksi fysiatri suosittaa myös kylmää ja kipukohtaan siveltävää kipuvoidetta. Tenniskyynärpääside voi helpottaa potilaan vointia, samoin venyttely: käsivarren lihasten vetreytys helpottaa oireistoa.

– Yhä useampi saa tenniskyynärpään nykyisin muusta kuin tenniksestä, mailapelistä tai virheellisistä työasennoista. Etenkin jääkiekkoilijoiden ja salibandyn pelaajien on syytä opetella kyynärpäätä säästävä mailankäyttötekniikka, jotta säästyy tältä inhottavia kipuja tuottavalta rasitustaudilta.

Asiantuntijoina fysiatrian ylilääkäri, dosentti Olavi Airaksinen ja ylilääkäri, fysiatri Timo Pohjolainen

Lisää tietoa nivelrikosta

Vierailija

Kipeään niveleen löytyy apu

Jos ravintoaineiden saanti syystä tai toisesta heikkenee, kudoksen hajoaminen voittaa uudistumisen ja kudos alkaa haurastua. Kansanomaisesti tätä kutsutaan elimistön "kulumiseksi". Kuuntele Paula Heinosta, joka kertoo nivelille hyvästä ravinnosta: 17.11.13 Osa 4/5 (4:16) Osa 5/5 (5:08) http://www.terveydentukipilarit.fi/radio-ohjelma/mediasali/ Oikea ravinto on perusta nivelten hyvinvoinnille: http://aijaa.com/cUxmvJ Ravinnolla on merkitystä! http://aijaa.com/wTf3JU Viljat pois ja kasvikset...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Rauta nousee salilla mutta kun poimit sukan lattialta, saat selkäsi jumiin. Mikä selkää oikein vaivaa? Todennäköisimmin välilevyt – nuo selkärangan iskunvaimentimet – ovat kuluneet. Silloin ei paljon tarvita, että kipu yllättää.

– Selkäkipuja ei voi kukaan kokonaan välttää, koska selkärankamme alkaa rappeutua jo keski-iässä. Samoin kuin ihoon tulee ryppyjä iän myötä, myös selkä vanhenee, sanoo fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen.

Huono uutinen on siis se, että joustavat välilevyt alkavat kuivua jo 30 ikävuoden jälkeen. Lisäksi tupakointi, tapaturmat ja raskas työ, jossa nostat, kannat, taivuttelet ja kurkottelet, huonontavat välilevyjen aineenvaihduntaa ja nopeuttavat niiden rappeutumista. Välilevyt, tarkemmin sanoen välilevyjä ympäröivät syyrustoiset renkaat, alkavat repeillä, välilevyt madaltuvat, nikamien pikkuniveliin tulee nivelrikkoa ja selän liikkuvuus rajoittuu. Selkä ajoittain alkaa kipuilla.

Hyviäkin uutisia on: rappeumakipu tulee ja menee. Se uusiutuu, mutta toipuminen on nopeaa. Eniten selkäkipuja on 40–55-vuotiailla ja lähes 90 prosenttia niistä on hyväennusteisia alaselkäkipuja.

Aamusta pehmeitä liikkeitä

Välilevyjen rappeumasta kertoo se, että selkä on aamuisin jäykkä ja kipeä. Selkä väsyy myös istumisesta ja kipu tuntuu ylös noustessa. Aamuisin selkä kuitenkin vetreytyy puolessa tunnissa, kun se on saanut liikettä.

– Kevyt aamuliikunta on hyvä tapa. Hyvä tapa on jumpata jo sängyssä ja herätellä näin kehoa, Pohjolainen sanoo.

Liian rasittava treeni, raskaat nostot ja repiminen aamutuimaan voi sen sijaan vaurioittaa välilevyjä, sillä ne ovat jäykimmillään aamulla.

– Silloin kun selkä on hyvässä kunnossa, kannattaa harrastaa monipuolisesti liikuntaa, kuitenkin sellaisia lajeja, joissa ei synny tärähdyksiä.

Pohjolainen suosittelee turvallisena lajina kävelyä ja vesijuoksua. Vesijuoksuun on hurahtanut moni sellainen mies, joka ei pysty kuivalla maalla juoksemaan.

Lue lisää Selkä kiittää liikkeestä

Noidannuolesta iskiakseen

Noidannuoli on äkillinen selkäkipu, joka kramppaa lihakset kipukohdan ympäriltä. Syy on yleensä pieni repeämä välilevyn syyrustoisessa renkaassa tai vaurio selkärangan pikkunivelessä.

Vaiva paranee muutamassa päivässä tai parissa viikossa.

Noidannuoli edeltää usein iskiasta eli välilevyn pullistumaa tai välilevytyrää. Sellainen syntyy, kun välilevyn syyrustoinen rengas repeää kokonaan, välilevyn pehmeä ydinosa pursuaa repeämästä ja alkaa painaa iskiashermoa.

Vajaalla kymmenellä prosentilla selkäkipuisista on iskiasoireita, jolloin puutuminen säteilee alaraajaan. Heistä noin puolella hermojuuri on ärtynyt välilevyrappeuman aiheuttaman kemiallisen ärsytyksen tai välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttamana.

Timo Pohjolainen painottaa, että vaikeakin välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttama iskias paranee useimmiten ilman leikkausta.

Kun selkä jäykistyy iän myötä, kipukin vähenee. Tosin vanhemmiten hermojuuri- tai selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi voi aiheuttaa selkä- ja alaraajakipua, jos rappeumamuutokset ahtauttavat hermorakenteita.

Lue lisää Selkävaivoista

Leikkausko lopullinen apu?

Leikkaus on tarpeen, jos alaraajassa on voimakas tuntohäiriö, lihasvoima heikentynyt tai on häiriöitä virtsaamisessa ja ulosteen pidätyskyvyssä. Leikkausaihe on myös, jos hermojuuren puristus on kestänyt 6–8 viikkoa, kipu on voimakasta ja magneettikuvissa näkyy selvä oireilevaan puoleen ja tasoon sopiva löydös.

Vaikea selkäydinkanavan ahtauma ja katkokävelyoire on myös tyypillinen leikkausta vaativa tilanne.

Luudutusleikkaus tehdään usein silloin, kun nikamat ovat toisiinsa nähden siirtyneet ja nikamavälissä on liiallista liikkuvuutta. Pohjolaisen mukaan luudutusleikkauksia tehdään enenevästi, vaikka niiden tehoa ei ole osoitettu.

–Tarmokas kuntoutus eli vatsa- ja selkälihasten tiivis harjoittaminen antaa yhtä hyvät tulokset kuin luudutusleikkaus. Se on myös halvempaa eikä leikkauksen riskejä, kuten infektioita, vuotoja ja hermovaurioita, tarvitse pelätä.

Timo Pohjolainen pitää tärkeänä, että leikatun selän kuntoutus tehdään tiiviissä fysioterapeutin ohjauksessa. Fysioterapeutin on hyvä tavata potilasta 3–5 kertaa ja käydä jumppaohjelma hänen kanssaan joka kerta läpi sekä kertoa, miksi mikäkin liike tehdään.

Aktiivinen selkä- ja vatsalihasten harjoittaminen tulee aloittaa viimeistään neljän viikon kuluttua välilevytyrän leikkauksesta.

Luudutusleikkauksen jälkeen muutamaan viikkoon saa tehdä vain harjoituksia, joissa lihasta jännitetään, mutta rankaa ei liikaa taivuteta tai venytetä.

Ahtaumaleikkauksen jälkeen arkiliikkuminen ja käveleminen on heti tärkeää. Selän ja vatsalihasten aktiivinen voimistaminen alkaa 5–6 viikon jälkeen leikkauksesta.

Syöpä säteilee selkään

Joskus selkäkipu liittyy vakavaan sairauteen.

– Kun 50–60-vuotias mies saa vakavia selkäoireita, on tutkittava mahdolliset eturauhasongelmat. Sekä eturauhasen tulehdus että syöpä voivat aiheuttaa kovaa selkäkipua. Eturauhasongelmiin liittyy myös virtsaamisvaikeuksia ja kirvelyä, Timo Pohjolainen sanoo.

Joskus hermojuurisäteilyn syyksi paljastuu paksusuolen syöpä.

– Vakavissa sairauksissa kipu ei helpotu yöllä eikä levossa, vaan pahenee. Yleisoireena on myös ruokahaluttomuutta ja painonlaskua.

Yksin ei saa jäädä

Eri ihmiset tuntevat ja kokevat kivun eri tavoin. Ovathan vaivatkin hyvin erilaisia. Jollakin on rappeumaa yhdessä välilevyssä, toisella useassa. Myös lääkkeet eri vaivoihin ovat erilaiset.

– Kipua ei saa kokonaan pois, jos hermojuurivaurio on syntynyt ja krooninen kipu on kehittynyt. Kipua voi kuitenkin hallita. Siihen tarvitaan lääkehoitoa, liikuntaa, selkä- ja vatsalihasten harjoitusta, helpotuksia työoloissa ja työasentojen muuttamista.

Timo Pohjolainen näkee selkälääkärin työssään, että kipu aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja pelkotiloja. Ahdistukseen liittyy liiallista pelkoa ja masennus puolestaan vahvistaa kiputuntemuksia.

–Kroonistunut kipu pahenee, jos eristäytyy neljän seinän sisään, hän sanoo ja kehottaa pitämään kiinni harrastuksista ja ihmissuhteista sekä hakemaan hauskoja asioita elämään.

–Yksin ei saa jäädä. Sosiaaliset suhteet on hoidettava kuntoon. Ja jokainen selkäkipuinen tarvitsee lääkärin, joka kannustaa ja johon voi luottaa.

Lue lisää Kipulääkärin omat keinot krooniseen selkäkipuun

Asiantuntija: Timo Pohjolainen, fysiatrian erikoislääkäri, dosentti, Helsinki Hospital.

Lue lisää Alaselän kivun käypä hoito -suositus.

Vierailija

Selkäkipu yllättää – miten siitä selviää?

Alaselän kipuilusta kirjoitetaan paljon ammattitaidotonta pötyä, vaikka tiede tuntee hyvin kipuilun ja rappeutuman syntysyyt ja myös hoidon. Niitä ei haluta nähdä, koska sairaanhoitoyhtiöt haluavat pyörittää kallista ja kannattavaa hoitorulettia. Ylivoimainen juurisyy on pitkäkestoinen pyöreäselkäinen istuminen. Tavallinen tuoli pakottaa selän siihen ja siksi meillä on n. 800.000 selkäkipuista ja n. 6000 vuodessa saa varhaiseläkkeen selkärappeuman takia. Selkäleikkauksia tehdään luokkaa 20.000...
Lue kommentti
Vierailija

Selkäkipu yllättää – miten siitä selviää?

Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia, D-vitamiinia, magnesiumia sekä K2-vitamiinia. Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa.
Lue kommentti
Kuva Shutterstock.
Kuva Shutterstock.

Unettomuutta ei tarvitse hyväksyä. Kun sen syy selvitetään, pätevä hoitokin löytyy. Unilääkkeillä on taipumus pahentaa ongelmaa, mutta mitä ovat unta parantavat lääkkeet?

Moni ”huono nukkuja” tyytyy kohtaloonsa ja uskoo, ettei apua löydy. Iso joukko suomalaisia käyttää säännöllisesti nukahtamis- tai unilääkkeitä uskoen, että ilman lääkkeitä uni ei ainakaan tule.

Helsingin Uniklinikan ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved on toista mieltä.

– Kenenkään ei tarvitse hyväksyä unettomuutta. Uniongelmille voi aina tehdä jotain, Sved vakuuttaa.

Hänen mukaansa on harmillista, että nukkumisen ongelmiin tarjotaan ensisijaisesti lääkehoitoa. Jopa 280 000 suomalaista käyttää vuosittain nukahtamis- ja unilääkkeitä.

– Ensin pitäisi tutkia ja selvittää unettomuuden syy. Jos häiriöt johtuvat esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymästä tai uniapneasta, hoidetaan sairautta. Jos masennuksesta, hoidetaan masennusta. Jos käy ilmi, että unettomuus johtuu pääasiassa stressistä, unilääkkeistä ei ole apua, Sved kertoo.

Lääkkeissä on eroa

Lääkkeetön hoito on tutkitusti tehokkain tapa helpottaa unettomuutta. Isossa kansainvälisessä tutkimuksessa seurattiin kolmea ryhmää. Yksi ryhmä käytti unilääkkeitä, toinen ryhmä sai elämäntapojen muutokseen tähtäävää unenhuolto-opastusta ja kognitiivista terapiaa. Kolmas sai molempia: lääkkeitä sekä opastusta ja terapiaa. Vuoden seuranta-ajan jälkeen kävi ilmi, että lääkkeetöntä hoitoa saaneet nukkuivat parhaiten.

Myös unettomuuden käypä hoito -suosituksen mukaan parhaat tulokset saadaan aikaan lääkkeettömästi, kognitiivisella terapialla.

Gabriele Sved ymmärtää, että unihäiriöistä kärsivä haluaa avun nopeasti ja nukahtamislääke voi olla lyhytaikaisessa käytössä paikallaan.

– Valitettavasti lääkkeet vievät usein ojasta allikkoon ja haitat kääntyvät nopeasti hyötyä suuremmiksi.

Unen laatu heikkenee, jolloin pitkäkään uni ei virkistä. Päivisin väsyttää, keskittymiskyky herpaantuu ja muisti pätkii. Lääkkeet aiheuttavat myös riippuvuutta.

Poikkeuksena ovat niin sanotut unta parantavat lääkkeet.

Ne ovat yleensä mielialalääkkeitä, jotka erittäin pienellä annostuksella parantavat unen laatua. Nämä lääkkeet eivät aiheuta toimintakykyongelmia tai riippuvuutta ja niiden teho säilyy myös pitkäaikaisessa käytössä.

Hae apua nopeasti

Uniongelmat ovat yksilöllisiä. Toiset eivät saa unen päästä kiinni, toiset heräilevät kesken unien. Joku on jatkuvasti väsynyt, vaikka nukkuisikin öisin. Mistä sitten tietää, milloin unettomuuteen tulisi hakea apua?

Ensin kannattaa miettiä, onko ongelma tilapäinen vai jatkunut jo pitkään.

– Jokainen nukkuu välillä huonosti. Esimerkiksi työpaikan menetys, läheisen kuolema tai muu stressaava tilanne voi viedä yöunet. Jos uniongelmat jatkuvat vielä 2–3 viikon kuluttua, olisi hyvä hakea apua, Sved neuvoo.

Unettomuudesta tulee ongelma siinä vaiheessa, kun väsymys ja keskittymisvaikeudet haittaavat arkea ja vetävät mielen matalaksi.

Hoitoon kannattaisi siis hakeutua nopeasti. Valitettavan monet unettomat kärvistelevät vuosia ennen avun hakemista. Noin 30 prosenttia suomalaisista kärsii tilapäisestä unettomuudesta. Ikääntyneistä jopa joka toinen nukkuu välillä huonosti.

Jos unihäiriöt jatkuvat yli kolme kuukautta, puhutaan kroonisesta eli pitkäaikaisesta unettomuudesta. Se vaivaa noin joka kymmenettä suomalaista, ja vanhetessa unettomuus lisääntyy.

Opitko unettomaksi?

Pitkäaikainen unettomuus on yleensä niin sanottua toiminnallista unettomuutta eli unettomaksi on opittu vuosien varrella. Nukkumaanmeno jännittää ja pelottaa, mikä vaikeuttaa nukahtamista entisestään.

– Toiminnallinen unettomuus alkaa tyypillisesti jostain tietystä elämäntilanteesta. Esimerkiksi tuoreen äidin yöt häiriintyvät imettämisen ja muun vauvanhoidon takia, mutta kun vauva vihdoin alkaa nukkua, äiti ei nuku. Myös jokin muu stressaava elämäntilanne, kuten työpaikan vaihdos tai opiskelujen aloittaminen, voi laukaista uniongelmat. Ja vaikka stressaava tilanne rauhoittuu, unettomuus jatkuu. Tällöin unettomuus on opittua.

Voi olla, että ongelman laukaissut tekijä ehtii vuosien varrella unohtua, mutta nukahtamisvaikeuksista tai yöheräilystä on tullut tapa.

Malta rauhoittaa ilta

Tehokkain keino hoitaa opittua unettomuutta ovat lääkkeettömät hoitokeinot, eli kognitiivis-behavioraalinen terapia unettomuuteen. Unioppaista ja netistä löytyy pitkä lista nukkumistottumuksiin ja elämäntapoihin liittyviä vinkkejä ja ohjeita, jotka kohentavat unta ja vireyttä.

Untaan voi huoltaa muun muassa oikeanlaisella liikunnalla ja ravinnolla sekä erilaisilla stressinhallinta- ja rentoutumiskeinoilla.

Gabriele Svedin mukaan keinoista tärkein on rauhoittuminen illalla ennen nukkumaanmenoa. Eli ei roikuta sähköpostissa tai sosiaalisessa mediassa, eikä sängyssä tehdä töitä tai katsota tv:tä.

– Älypuhelimet ja tietokoneet häiritsevät unta, sillä niiden voimakas valo estää nukahtamiseen tarvittavan melatoniinin tuotantoa.

Hänen mukaansa suomalaisilla on myös huono tapa juoda iltaisin kahvia tai teetä.

–Kofeiini on iso ongelma, sillä sen puoliintumisaika voi olla jopa 11 tuntia. Pienikin annos illalla voi aiheuttaa unettomuutta. Jos tietää kärsivänsä unettomuudesta, kahvia tai kofeiinipitoista teetä ei pitäisi juoda lainkaan kello 14:n jälkeen.

Alkoholi on Svedin mukaan yksi Suomen yleisimmistä unilääkkeistä, sillä se väsyttää ja voi auttaa jännittynyttä tai ahdistunutta nukahtamaan, mutta se pilaa unen. Uni katkeilee eikä virkistä.

Kun tutkii, tietää

Kun unettomuutta on jatkunut pidempään, kannattaa hakeutua asiantuntijan pakeille. Yleislääkäriltä tai työterveyslääkäriltä voi pyytää lähetteen jatkotutkimuksiin.

Jos unettomuus johtuu kivusta, oikea osoite on kivunhoidon spesialisti tai fysiatri. Jos yöllä on kroonista yskää, hengitysvaikeuksia tai astmaoireita, kannattaa kääntyä keuhkolääkärin puoleen.

Joskus huono nukkuminen, voimakas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomista jaloista. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne.

Gabriele Svedin mukaan on tavallista, että unettomuuden taustalla on useampia syitä, joten myös hoidon tulisi olla kokonaisvaltaista.

Helsingin Uniklinikalla asiakkaat täyttävät ennen vastaanotolle tuloa laajan kyselylomakkeen, jossa käydään läpi muun muassa unen laatuun, unirytmiin, mielialaan ja kuorsaukseen liittyviä asioita.

Vastaanotolla univaikeuksien todetaan usein johtuvan toiminnallisesta unettomuudesta, jolloin hoidoksi riittää useimmiten pari tapaamista unihoitajan kanssa.

Unihoitajan vetämässä pienryhmässä käydään läpi unenhuoltoon liittyviä asioita ja muita lääkkeettömiä hoitokeinoja. Menetelmät perustuvat kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan, jossa opetellaan omaan elämäntilanteeseen sopivia selviytymistaitoja.

Mittaukset paljastavat

Aktigrafia on helppo ja edullinen unihäiriöiden perustutkimus. Se tehdään rannekelloa muistuttavalla laitteella, joka seuraa viikon ajan vuorokausirytmiä, unen laatua ja unenaikaista liikehdintää.

Mittaaminen on tärkeää, sillä iso osa huonosti nukkuvista ihmisistä arvioi unensa väärin.

– Ihminen saattaa kokea nukkuneensa vain tunnin yön aikana, mutta aivosähkökäyrä osoittaa uniajan olleen 5–6 tuntia. Joskus jo tieto unen todellisesta rakenteesta vähentää nukkumiseen liittyvää stressiä. Toisaalta monet hyvin nukkuvat arvioivat unensa laadun liian hyväksi, mutta tämä ei ole ongelma niin kauan kuin he kokevat olevansa virkeitä ja toimintakykyisiä, Gabriele Sved sanoo.

Unipolygrafia on laajempi unitutkimus. Siinä seurataan yhden yön ajan muun muassa aivosähkökäyrää, hengitystä, jalkojen liikehdintää ja sydämen rytmiä.

Unipolygrafia tehdään, jos ongelmien syyksi epäillään jotain muuta kuin klassista toiminnallista unettomuutta – esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymää tai uniapneaa. Tarkempi tutkimus on paikallaan myös silloin, kun unenhuolto ei tuota tuloksia tai on syytä epäillä, että unettomuus johtuu jostain sairaudesta.

Lisäksi uniklinikoilla voidaan tehdä erilaisia vireystilatutkimuksia. Jos epäillään uni-valverytmiongelmia, voidaan mitata melatoniinin eritys syljestä. kas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomat jalat -oireyhtymästä. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa unen saantia.

Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

 

Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.