Luotettava karvainen omaishoitaja vaistoaa vaaran ja kulkee kuonon verran edellä.

Uudet koirat marssivat hoivamarkkinoille. Perinteisesti niitä on käytetty näkövammaisten oppaina, uusia tulokkaita ovat kuulokoirat.

Liikuntavammaisten apuna Suomessa on kuutisenkymmentä avustajakoiraa. Ensimmäiset hypokoirat auttavat diabetesta sairastavia huomaamaan, milloin verensokeri alkaa laskea. Koiria on alettu kouluttaa myös ennakoimaan epilepsiakohtausta. Fysioterapiassa käytetään koira-apulaisia muun muassa Käpylän kuntoutuskeskuksessa Helsingissä.

Nyt tutkitaan koirien kykyä huomata syöpä, ja esimerkiksi Britanniassa ne ovat suosittuja autististen lasten apuna.

Liivi kertoo, että koira on keikalla

Useimmiten omistaja saa kotiinsa jo valmistuneen koira­hoitajan. Esimerkiksi Invalidiliiton kautta välitettäviä avus­tajakoiria koulutetaan työhönsä noin kahden vuoden ajan ja hintaa kertyy vähintään 15 000 euroa. Jonoa on. Toinen tapa on kouluttaa pentu apua tarvitsevan perheessä. Siinä auttaa Kuulo- ja tukikoirayhdistys.

Terveyskoirilla ei toistaiseksi ole Suomessa yhteisiä standardeja. Virallinen asema on opas-, kuulo- ja avustajakoirilla. Ne on testattu, ja liivi kertoo, että koira on töissä ja saa tulla omistajan mukana jopa ravintolaan, eikä sitä pidä häiritä.

Suurin osa koira-apulaisista on labradorinnoutajia. Niitä on jalostettu yhteistyöhön ja niillä on koirienkin skaalassa hyvä hajuaisti. Puuhakkuus saattaa jopa stressata ne.

Ennustajalla on tarkka kuono

Monet koirat huomaavat ennakkoon esimerkiksi epilepsiakohtauksen, mutta tutkijat eivät vielä tiedä miksi. Siihen voi vaikuttaa esimerkiksi hajun, hormonitason tai lihasjännityksen muutokset. Tunteiden, katseiden, asentojen ja liikkeiden tulkkeina koirat ovat nopeita. Ne lukevat etevästi merkkejä, joita ihminen tahtomattaan antaa ja ehtivät reagoida jo ennen kuin me tiedämme, että on jotain, mihin pitäisi reagoida.

Koira hakee rutiineja, ja siksi muutokset ihmisen käyttäytymisessä ovat sille tärkeitä. Se tarkkailee meitä ja tietää tapamme. Miksi? Siitä mitä me teemme, on seurauksia ­koirallekin. Se hakee ruokaa, suojelua ja seuraa.

Avustajakoira vetää pyörätuolin lumipenkasta ja kääntää halvaantuneen yöllä toiselle kyljelle. Eläimen apu lisää ­liikuntavammaisen itsenäisyyttä. Kuulokoira huomauttaa vauvan itkusta, hypokoira tuo diabeetikolle mehun. Voisiko koira tuuppia narkolepsiaa sairastavan hereille? Jo eläin­ystävän silittely laskee verenpainetta ja harjaaminen voi olla fysioterapiaa.

Koiran tehtäville on vain mielikuvitus rajana, mutta ­ainakin se vie hoitajansa ulos ja ihmisten ilmoille.

Asiantuntijat
eläinten käyttäytymisen tutkija, filosofian tohtori Katriina Tiira, Helsingin yliopisto
eläintenkouluttaja Miia Kantinkoski, Kuulo- ja tukikoirayhdistys

Lisää tietoa opaskoirista
ja avustajakoirista

Suomen ensimmäinen hypokoira on 5-vuotias labradorinnoutaja Goxy. Koko elämänsä ajan se on valmentautunut haistamaan alhaiset verensokerit eli hypoglykemiat, jotka voivat olla hengenvaarallisia ykköstyypin diabeetikolle. Peruskoulutus annettiin kahden ensimmäisen elinvuoden aikana koulutuskeskuksessa Kemiössä.

Kun koulutettu hypokoira haistaa, että sen omistajan verensokeri on liian alhaalla, se varoittaa esimerkiksi tökkimällä rintaan. Ihmisten kielellä merkki tarkoittaa: ”Ota mehua, verensokerisi on matala.”

Periaatteessa minkä tahansa koiran voi kouluttaa hypokoiraksi. Esimerkiksi Kaliforniassa koulutukseen otetaan opaskoirakoulussa reputtaneet. Sillä vaikka
koira pelkäisi liukuportaita, siitä voi tulla turvallinen kaveri diabeetikolle.

Maailmalla hypokoiria on jo paljon,  Suomessa vasta aloitellaan. Hypokoirayhdistys jakaa tietoa ja etsii rahoittajia, sillä hypokoiran peruskoulutus maksaa noin 15 000 euroa.