Liikunnalla voi estää ja hidastaa osteoporoosia eli luiden haurastumista. Hyvä olisi aloittaa nuorena, mutta myöhemmälläkin iällä se on hyödyllistä. Mikä on sinun liikuntalajisi?

1. Kun nainen täyttää 50 vuotta, hänen luunsa alkavat haurastua.

Nykytiedon mukaan luun väheneminen alkaa naisilla ja miehillä jo ennen 30 ikävuotta varsinaisen kasvun päätyttyä. Naisilla haurastuminen kiihtyy vaihdevuosi-iässä, kun estrogeenihormonin eritys loppuu.

2. Luuston vahvuus hankitaan nuoruusiässä, joten vanhempana ei voi luitansa enää lujittaa.

Kasvuikä on todella tärkein vaihe luun kunnon turvaamisessa. Tällöin pannaan ikään kuin luuta pankkiin kasvattamalla luumassa mahdollisimman suureksi. Vanhempanakin voi luitaan lujittaa, tosin se vaatii enemmän ponnistelua. Suomessa on UKK-instituutin tutkimuksissa osoitettu, että liikunnasta on hyötyä luustolle myös vanhemmalla iällä.

3. Liikunnan pitää olla tosi rasittavaa, että se vahvistaisi luita. Kauppakassin kantaminen ei riitä.

Kauppakassin kantokaan ei ole tyhjänpäivästä: se ylläpitää luumassaa, tasapainoa ja lihasvoimaa. Ne kaikki ovat murtumien ehkäisyssä tärkeitä. Varsinaisesti luun määrää kasvattavassa liikunnassa pitää olla paljon tärähdyksiä ja vartalon suunnanmuutoksia. Hyvää luuliikuntaa ovat esimerkiksi aerobic, mailapelit ja laskettelu.

4. Luut haurastuvat, jos käyttää runsaasti alkoholia ja tupakoi.

Alkoholin vaikutukset luustoon ovat runsaasta tutkimuksesta huolimatta edelleen jossain määrin kiistanalaisia. Monissa amerikkalaistutkimuksissa on osoitettu alkoholin ja tupakan haurastuttavan luita. Suomessa ei edes erittäin runsaasti ja pitkään alkoholia käyttäneillä muuten terveillä ole todettu osteoporoosia sen enempää kuin muilla. Kohtuullisen alkoholinkäytön on voitu eräissä tutkimuksissa odeta olevan jopa luille hyväksi. Tupakka sen sijaan on todellakin haitallista luille.

5. Laktoosi-intoleranssista kärsivien luut haurastuvat helpommin kuin muilla.

Laktoosi-intoleranssi on haitallista, jos kalsiumia saa liian vähän. Jos turvaa kalsiumin saannin vaikkapa vähälaktoosisilla maitotuotteilla tai kalkkitableteilla, ei laktoosi-intoleranssista ole luustolle haittaa.

6. Laihduttaminen ja rankka treeni haurastuttavat luita.

Näin todella on, mutta laihduttamisen täytyy olla todella rankkaa, anoreksiaan johtavaa. Lihavan ei kannat luopua painonpudotusaikeistaan osteoporoosin pelossa.
Treenaaminen on liian rankkaa, jos se johtaa alipainoisuuteen ja naisilla kuukautisten poisjäämiseen. Silloin se häiritsee luulle tärkeiden hormoneiden tasapainoa.

7. Jos juo maitokahvia, maito kumoaa kahvin huonon vaikutuksen luustoon.

Näin todella näyttäisi olevan. Kahvi ei kuitenkaan edes sellaisenaan ole kovin haitallista luustolle.

8. Luita ei voi enää uudelleen vahvistaa, jos ne ovat alkaneet haurastua.

Muutenhan ei elintapaneuvonnalla ja luulääkkeillä tekisi juuri tekisi mitään. Luusto on elävää, alati uudistuvaa kudosta jonka aineenvaihdunnan tasapainoon ja määrään voidaan koko ajan vaikuttaa.

9. Jos kasvaa teini-iässä nopeasti pituutta, luista saattaa tulla hauraat.

Tällaista on kyllä esitetty, mutta tietääkseni tieteellinen näyttö ei ole kovin vahva.

10. D-vitamiinin saanti lujittaa luita.

D-vitamiini edistää kalsiumin imeytymistä suolistosta ja vähentää sen poistumista luusta. Teollisuusmaissa saadaan yleisesti liian vähän D-vitamiinia ravinnosta, Pohjolassa auringosta ei juuri tule täydennystä. Ravinnon ja tabletteina tai tippoina annosteltavan D-vitamiinin myrkyllisyyttä on aivan syyttä pelätty.

11. Jos kaatuu ja murtaa luunsa, kannattaa mittauttaa luuntiheytensä.

Näin kannattaa tehdä. Varsinkin jos kaatuessa murtuu lonkka, lantio, lanneranka, olkaluu tai ranne mittaus kannattaa tehdä, koska silloin takana todella on osteoporoosi. Se helpottaa myös hoidon seurantaa.

12. Diabetes lisää osteoporoosiriskiä.

Näin on, tosin diabetestyypeillä on eroa. Kakkostyypin diabetekseen kuuluu usein ylipaino, jolla taas on päinvastainen vaikutus.

13. Laihan luut ovat heikommat kuin tukevan.

Näin on, mutta lihava tarvitseekin vahvemmat luut, koska niiden varassa on enemmän painoa.

14. Kalkkitablettien syöminen ei lujita luita yhtä tehokkaasti kuin maitotuotteet.

Tämä ei pidä paikkaansa, sillä kaikki kalsium imeytyy lähes yhtä hyvin.

Asiantuntijana dosentti Kalevi Laitinen Meilahden sairaalasta.

Lue lisää:

Ikä ei este liikunnalle

Luut lujina pitkään

Terveyskirjasto - vahvat luut

Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Joka viides 50 vuotta täyttänyt mies saa vähintään yhden osteoporoosiperäisen murtuman ja naisista joka kolmas. Naisten suurempi lukumäärä johtuu siitä, että naisilla on hennompi luuston rakenne. 400 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia (osteoporoosi eli luukato on luustoa haurastuttava ja luunmurtumille altistava yleissairaus) ja 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa (osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa). Osteoporoosilääkitystä syö n. 80 000 osteoporootikkoa. Suomessa syntyy yli 40...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Liukuesteet ei montaa euroa maksa. Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia (400mg), D-vitamiinia (50-100µg), magnesiumia (200-400mg) sekä K2-vitamiinia (50-100µg). Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa. Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Vuoden 2011...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.