Ikää kertyy väistämättä, mutta vanhenemista voi jarruttaa. Kaikki, mitä temppuun tarvitaan, on jo ulottuvillamme.– Ihminen on niin vanha kuin hänen aivonsa ovat, väittää professori Timo Strandberg Oulun yliopistosta.

Ei vuodet kulu, ne kuluttaa, lauloi Kolmas nainen. Kuinka vuodet kutakin kohtelevat, riippuu geeneistä, elämäntavoista ja sattumasta. Geeneihin emme voi vaikuttaa ja sattuma korjaa satoaan, mutta ei hätää:

– On arvioitu, että runsas neljännes vanhenemismuutoksista  riippuu geeneistä ja loput ympäristöstä sekä elintavoista, sanoo professori Timo Strandberg Oulun yliopistosta.

Strandberg on varma, että ihminen voi vaalia nuoruuttaan vaikuttamalla elintapoihinsa. Olennaista ovat ruokavalio, liikkumisen määrä ja ruumiinpaino.

Kuulostaako tutulta? Aivan oikein, Timo Strandberg puhuu perinteisistä valtimotautien riskitekijöistä, joista voidaan vetää yhteys siihen, kuinka hitaasti tai nopeasti ihminen vanhenee.

Silti vanheneminen on pitkälle myös päänsisäinen asia, Strandberg väittää.

– Ihminen on niin vanha kuin hänen aivonsa ovat. Ja mikä yleensä rappeuttaa aivoja? Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät!

Yksi salakavalimmista aivojen ikäännyttäjistä on korkea verenpaine. Se rasittaa aivojen verisuonia ja heikentää niiden hapen ja ravinnon saantia.

Jos korkeaan verenpaineeseen liittyy vielä korkea kolesteroli, sen pahempi. Kolesteroli kun ei valitse kohdettaan, vaan yhtä hyvin kuin sydänsuonia, se voi ahtauttaa aivojen verenkierrosta huolehtivia suuria suonia.

Salainen ikämuutos ilmi

Verenpaineen ja kolesterolin tekosista tuhoisimpia ovat aivoinfarktit. Sen sijaan piiloon jäävät niin sanotut mykät infarktit, joiden merkitys on vasta selviämässä lääketieteelle. Ne ovat aivojen "pienoisinfarkteja", joita ihminen ei huomaa, koska niiden aiheuttamat kertavauriot ovat niin vähäisiä.

Jos mykkiä infarkteja kuitenkin sattuu paljon, niistä voi koitua ajan mittaan ongelma, koska infarktin kuolettamat aivosolut eivät uusiudu.

Mitä korkeampi verenpaine on, sitä todennäköisempiä ovat mykät infarktit.

– Ne tuhoavat aivojen valkeaa ainetta, jonka vaurioita ei näe muulla kuin magneettikuvista. Niiden perusteella tiedämme, että hyvin monilla keski-ikäisillä on jo näitä muutoksia.

Ihmisen luonnollinen verenpaine on 120/80 mmHg, siis vielä matalampi kuin nykyinen suositus alle 130/85 mmHg. Realistisinta on pitää tavoitteena jälkimmäistä lukua niin, ettei paine nouse ainakaan sen yli. Elleivät elämäntapojen muutokset riitä laskemaan verenpainetta, lääkärin neuvot lääkityksestä kannattaa ottaa vakavasti.

Aivoille pahasta ovat myös jatkuva stressi, tupakointi, huumeet ja muut vieraat kemikaalit sekä päävammat.

Alkoholia Strandberg sanoo kaksipiippuiseksi jutuksi. Suomalaistyyppinen raju ryyppääminen vaurioittaa aivoja muun muassa tappamalla aivosoluja ja aiheuttamalla onnettomuuksia, joissa pää kolhiintuu. Toisaalta pieni määrä alkoholia päivässä saattaa ehkäistä valtimovaurioita. Alkoholin kyky estää elimistössä tapahtuvaa vahingollista hapettumis- eli härskiintymisilmiötä tuntuu kaipaavan lisää selvittelyä.

Normaalipaino nuorentaa

Monella vanhentuminen lähtee liikkeelle huomaamattomasta lihomisesta. Kilojen mukana verenpaine alkaa nousta, ja samoihin aikoihin lääkärissä tulee sanomista veren rasva-arvoista.

Jos kaiken muun lisäksi myös verensokeri alkaa nousta, puhutaan kohta metabolisesta oireyhtymästä. Se voi merkitä välietappia matkalla kohden tyypin 2 diabetesta. Diabetes onkin jo tauti, joka huonosti hoidettuna kuluttaa ja vanhentaa elimistöä ja varsinkin sydäntä sekä valtimoita ennen aikojaan.

Vaikka ylipaino ei johtaisikaan diabetekseen, voi se rikkoa niveliä, kipeyttää selän, aiheuttaa kuorsausta, hengityskatkoksia ja närästystä. Kaikki tämä vaikuttaa sekä unen laatuun että määrään. Unettomuus taas lihottaa edelleen, mutta näkyy varsinkin aivojen heikentyneenä toimintakykynä. Uni on aikaa, jolloin aivot huolletaan päivän rasituksista, joten aivojen nuorekkuudelle uni on aivan välttämätöntä.

Unen merkitys ulkonäöllekin on suuri. Jokainen valvoja tietää, että parin huonon yön jälkeen peilistä katsoo vastaa sameasilmäinen, harmaa ja kulahtanut hapsutukka.

Ylipaino ei käy vain kehon päälle, vaan rasittaa myös mieltä ja syö itsetuntoa. Kilojen kanssa on ehkä kivempi jäädä kotiin television ääreen, kuin lähteä ulos muiden ihmisten ja harrastusten pariin.

Timo Strandberg tähdentää, että keski-iän hiljaiseen pulskistumiseen ei ole muuta syytä kuin vähittäiset muutokset elämäntavoissa. Niin sanottu perusaineenvaihduntakin hidastuu luontojaan jonkin verran vuosien karttuessa, mutta ei niin paljon, että sillä olisi suurta merkitystä.

Useimmiten kyse on siitä, että ikä vähentää arkiaktiivisuutta; mukavuudenhalu lisääntyy, lapset eivät juoksuta enää eivätkä polvet kestä lenkkeilyä. Ellei näitä sohvaperunataudin oireita tunnista ja ruokaa kuluu kuten ennenkin, 50-vuotiaana on helppo painaa kaksi kertaa niin paljon kuin painoi 25-vuotiaana.

Syö itsesi nuoreksi

Painoa hallitaan liikkumalla ja syömällä. Resepti oikeaan syömiseen on sama iästä riippumatta. Ratkaisevaa on energiankulutus, joka ikääntyessä vähenee luontojaan jonkin verran. Nuorennusruokavaliolla on kaksi perussääntöä: vähemmän ja aina vaan parempaa.

– Ruokavalio, jossa on vähän eläinrasvaa, sopivasti hitaita hiilihydraatteja ja hyviä proteiineja, ei lihota. Ravintoon sisältyy silloin runsaasti kokojyvää, hedelmiä, marjoja ja kasviksia, jolloin ruuasta tulee tarpeeksi kuitua, vitamiineja ja muita tärkeitä ravintoaineita. Proteiinia saa kalasta, vähärasvaisesta lihasta ja vähärasvaisista maitotuotteista.

Timo Strandberg suosittelee terveille vain yhtä lisäravinnetta, D-vitamiinia. Ainakin pimeinä kuukausina sen puutteesta kärsii lähes jokainen suomalainen, koska pimeydessä ihon D-vitamiinitehdas on kiinni. Vanhemmiten elimistön kyky myös heikkenee, vaikka valoa olisikin.

Laadun ohessa myös ruoan määrällä voi olla merkitystä sille, kuinka pitkään pysymme mieluummin aikuisen kuin vanhuksen kirjoissa. Monissa ikääntymistä selvittäneissä eläinkokeissa on huomattu, että koe-eläimet, jotka saavat niukkaa, mutta monipuolista ravintoa, elävät pidempään ja terveempinä kuin runsaalla ruualla ruokitut lajitoverinsa. Kalorirajoitus vaikuttaa soluissa, joita se näyttää suojaavan vanhenemiselta.

Takuuaika umpeen 40-vuotiaana

Jyväskylän yliopiston liikuntagerontologian professorin Harri Suomisen käsitys on, että ihmisen on mahdollista säilyttää nuorekas toimintakyky ja hyvä fyysinen kunto läpi elämän. Hän tähdentää, ettei kelloa voi kääntää taaksepäin, mutta itse voi tehdä paljon estääkseen haurauden, jäykkyyden ja voimattomuuden voittokulkua kehossaan.

Suominen itse on tästä mainio esimerkki, sillä yli 60-vuotias professori on aktiivinen veteraaniurheilija, jolle edes aitajuoksu ei tuota ongelmia.

– Tosin veteraanisarjoissa aitojen korkeus laskee, kun siirrytään vanhempiin ikäluokkiin, Suominen naurahtaa.

Ihmisen luuston ja lihaksiston tärkeäksi ominaisuudeksi Harri Suominen sanoo sopeutuvaisuuden. Keho mukautuu paljoon käyttöön nöyrästi ja vähään käyttöön vielä nöyremmin ja nopeasti.

Nuoruusvuosina kehon ja elimistön omat korjausmekanismit toimivat niin vireästi, että suuria kremppoja ei ilmaannu herkästi, vaikka ihminen kuinka laiminlöisi kuntonsa ja terveytensä vaalimista. Mutta kaikki muuttuu, kun 40 vuoden ikäpyykki on käsillä.

– On sanottu, että silloin loppuu ihmisen takuuaika. Samoihin aikoihin alkaa ihmisyksilön hedelmällisin kausi olla ohi, eli parasta ennen umpeutuu.

Lisää ikää ja lihaksia

Keski-iän kynnyksellä alkavat näkyä yksilöiden väliset erot. Yksi alkaa pönäköityä ja ikääntyä, kun toinen taas näyttää säilyttävän jotenkin iättömän olomuotonsa.'

Todennäköistä on, että hän, jota ikä kohtelee silkkihansikkain, tekee jotain asian hyväksi. Hän on ehkä luopunut nuoruuden hölkkäharrastuksesta, mutta jatkaa liikuntaa sauvakävellen ja jumpaten. Hän on ottanut huomioon sen, että elleivät lihakset ja luut saa riittävästi töitä, ne alkavat surkastua.

– Ikääntyessä käy tärkeäksi haastaa elimistöä yli rutiinielämän vaateiden. Keho vaatii yhä enemmän ärsykkeitä pitääkseen yllä toimintojaan.

– Yleinen käsitys on, että ilman harjoitusta lihasmassa alkaa vähetä 30 ikävuoden jälkeen noin prosentin vauhdilla. Mielestäni merkittävää muutosta lihaskuntoon alkaa tulla viisissäkymmenissä, ellei asialle tee mitään. Toisaalta lihaskuntoa voi ryhtyä parantamaan missä iässä tahansa, mitään takarajaa ei ole.

Lihakset reagoivat kiitollisesti harjoitukseen jopa vielä 90-vuotiaana. Harri Suominen sanoo, että muutenkin ihmisen kunnon eri osatekijöitä eli esimerkiksi hapenottokykyä, liikkuvuutta ja kestävyyttä voidaan harjoittaa ikään katsomatta.

Ei siis ole mitenkään myöhäistä ryhtyä tavoittelemaan nuorekkaampaa kuntoa, vaikka laiska elämä olisi pullahtanut jo keski-iän paremmalle puolelle.

Joka päivä liikkeellä

Tärkeintä on aloittaa liikunta varovaisesti oman voinnin mukaan, ja varoa rasitusvammoja. Aikuisen ihmisen kannattaa valita lajeja joista hän pitää ja jotka ovat hänelle luonnostaan sopivia. Geenit määräävät sen, että jollekin aerobiset lajit ovat helpompia, kun taas toisilla parempia tuloksia tulee lihaskuntolajeista.

Liikkuvuuden kannalta lihasten ja koko kehon venyttely on ensiarvoisen tärkeää. Kireät lihakset vetävät hartioita köyryyn ja rasittavat suuria niveliä kuten polvia ja lonkkia.

Nuorena keho kestää äkkinäisempääkin venytystä, mutta vähitellen on hyvä kiinnittää yhä enemmän huomiota lihasten lämmittelyyn ja venyttää kehoa lempeästi, mutta sitkeästi.

– Suosittelen aikuisille ja ikäihmisille päivittäin kevyttä aerobista liikuntaa, kuten sauvakävelyä. Sen lisäksi tarvitaan lihaskuntoharjoittelua kerran, kaksi viikossa ja elvyttävää venyttelyä mahdollisimman usein.

Harri Suominen sanoo, että jos ihminen on ollut nuoresta pitäen aktiivinen ja harrastanut liikuntaa, hänen toiminnallinen ikänsä voi todella olla biologista ikää paljon pienempi. Ne ovat kuitenkin vain lukuja. Tärkeämpää on Suomisesta ihmisen oma kokemus: kun kunto riittää itselle hyvään elämään, luvuilla ei ole merkitystä.

Persikka vai rusina?

Ihon ja hiusten nuoruudesta on hauska haaveilla, mutta se kuinka kauan siloposket ja hulmuhiukset saa oikeasti pitää, vaihtelee. Parhaan luomutuloksen takaavat geenit eli kannattaa katsoa omia vanhempiaan. Jos he ovat säilyttäneet paksut hiukset ja hehkeän ihon, tulevaisuus lupaa hyvää myös jälkeläisille.

Ulkonaisista tekijöistä ihon vihollisiksi tiedetään liiallinen auringonvalo ja tupakointi. Ne haurastuttavat ihon kollageenia ja nopeuttavat sen rakenteen hajoamista. Kollageeni on kenties tärkein ihon lujuudesta ja kestävyydestä huolehtiva proteiini.

Persikkaihoa halajava ei siis koskaan ryhdy tupakoimaan, välttää passiivista altistusta tupakalle eikä paahda itseään auringossa. Kun oleilee auringossa, on syytä käyttää suojaavia vaatteita, aurinkolaseja ja -voidetta.

Kiistanalaista sen sijaan on, ovatko aurinkosuojaa sisältävät päivävoiteet tarpeen Suomen leveysasteilla. Niin tai näin, lienee hyvä muistaa suojauksessa myös kaulan, rintamuksen ja käsien iho, jotka ovat paljon alttiina auringolle.

Ihoon vaikuttavat epäedullisesti stressi, sairastelu, unettomuus ja ehkä myös ilmansaasteet. Jos on sattunut saamaan riesakseen couperosaan taipuvaisen ihon, yletön saunominenkaan lämmönvaihteluineen ei ole hipiälle hyväksi.

Entä hiukset?

Hiusten haurastumiseen ei ole lääkettä, mutta hiustenlähtöön on. Valmisteita on sekä miehille että naisille, ja ne tehoavat lähinnä niin sanottuun miestyyppiseen, perinnölliseen hiustenlähtöön. Estrogeenikorvaushoitoa saavista naisista moni kokee, että hoito vaikuttaa myös ihoon ja hiuksiin vahvistavasti, mutta lääketiede ei näitä "sivuvaikutuksia" allekirjoita.

Anti-age on ollut kosmetiikassa yksi viime vuosien vahvimmista trendeistä. Päätä itse, kuinka pitkälle luotat valmistajien lupauksiin, ja paljonko olet valmis voiteista ja seerumeista maksamaan. Jos hoitavaa kosmetiikkaa käyttää, on hyvä valita omalle ihotyypille ja ikäryhmälle tarkoitettuja tuotteita.

Kauneusalan ammattilaiset pitävät varsinkin ihon puhdistusta ja kosteutusta välttämättömänä. Silti hekin korostavat usein, että terveen ja kauniin ihon perusta ovat muun muassa riittävä uni, tasapainoinen ruokavalio, ulkoilu ja stressin välttäminen.

Pisteenä i:n päälle ovat illan ja aamun kauneusrutiinit, jotka kukin valitsee tarpeidensa mukaan. Kosmetologit kehottavat myös välttämään kasvojen ihon turhaa venyttämistä, näppyjen räpläämistä ja liikaa kuorimista.

Anti-age ulottuu hiustenhoitotuotteisiin, joihin kannattaa soveltaa tervettä järkeä samoin kuin kosmetiikkaan. Parhaat neuvot muuttuvien hiusten hoitoon ja muotoiluun saa kampaajalta.

Yhteisöllisyys pidentää ikää

Se olisi oikea nuoruuseliksiiri, sillä se toisi elämäniloa ja pidentäisi ikää. Mutta se ei ole yksilön ominaisuus, eikä sitä voi ostaa. Se on sosiaalista pääomaa.

Jos lapsi sattuu syntymään kaupunkiin, kaupunginosaan, kylään, sukuun tai ylipäätään ihmisryhmään, jossa vallitsee me-henki, hän on lottovoittonsa saanut.

Dosentti Markku T. Hyyppä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta kertoo, että jos ihminen kasvaa pienestä pitäen kanssakäymisen ja kiintymyssuhteiden rikastamassa kulttuurissa, perintö kantaa häntä läpi elämän.

Tieto ei ole mutua, vaan tieteellisesti todennettua faktaa: ihmiset, joilla on paljon luottamuksellisia suhteita ja sosiaalista kanssakäymistä, elävät muita pidempään jopa riippumatta siitä, kuinka terveitä he fyysisesti ovat.

– Jos haluaa, tässä voi myös puhua myös yhteisöllisyydestä, Hyyppä huomauttaa.

Markku T. Hyyppä on sitä mieltä, että ihminen voi vain kasvaa yhteisöllisyyteen. Kasvu ja kasvatus muokkaavat lapsen aivoja niin, että yhteisöllisyydestä tulee hänelle normi ja luonteva elämäntapa. Hänestä tulee vuorollaan aikuinen, joka on mukana luomassa sosiaalista pääomaa. Se kun ei voi olla yksilön ominaisuus, vaan jotain, jota ihmisryhmällä on tai ole.

On useampia teorioita siitä, miten sosiaalinen pääoma kääntyy terveydeksi ja elämänhaluksi.

– Käytännönläheinen selitys tälle on se, että mitä enemmän ihmisellä on luottamussuhteita, sitä paremmat mahdollisuudet hänellä on tarpeen tullen kääntyä jonkun puoleen. Hän voi luottaa muiden apuun, eikä hänen tarvitse selviytyä yksin. On myös ajateltu, että hyvä ihmissuhdeverkosto vähentää stressiä niin paljon, että se näkyisi parempana terveytenä. Jälkimmäisen teorian tutkimus on jo hylännyt paikkansapitämättömänä, Markku T. Hyyppä kertoo.

Suomi on sosiaalisen pääoman hyödyntämisen kehitysmaa. Mitä voimme tehdä?

– Pitää huolta sukulaisista ja ystävistä, osallistua kulttuuririentoihin, liittyä kuoroon ja mennä kerrankin niihin talonyhtiön talkoisiin mukaan. Mutta tärkein on tämä: lapsia ei saa lyödä eikä nujertaa, sillä lasten kaltoinkohtelu synnyttää epäluottamusta, joka tukahduttaa orastavan yhteisöllisyyden, sanoo ylilääkäri painokkaasti.

Pientä pintaremonttia

  • Vaihda kampaajaa ja kampausta. Pidä huoli, että kampaaja on sinua reilusti nuorempi.
  • Vaihda silmälasit, valitse kohottava malli.
  • Valkaisuta hampaat.
  • Nypitytä kulmakarvat ja pyydä neuvoja raikkaaseen meikkiin.
  • Poistata karvat ylähuulesta ja leuasta.
  • Älä yritä peittää kaljua, vaan aja vaikka koko pää paljaaksi.
  • Aja pois parta tai päivitä partamallisi.
  • Oikaise ryhti. Kumaruus vanhentaa!
  • Osta rintaliivit asiantuntijaliikkeestä.
  • Rasvaa käsiä ahkerasti.
  • Kun olette kahden, älä kutsu puolisoasi äidiksi tai mummoksi /isäksi tai papaksi
  • Unohda sanonta "mene sinä nuoremmakses". Mene itse.
  • Laske makuuhuoneen lämpötilaa pari astetta ja nuku ainakin kahdeksan tuntia joka yö.
  • Harjoita kohtuutta alkoholin kanssa. Mieti, miltä tuntuu kovassa krapulassa – tuleeko miinusta vai plussaa?

Lue lisää ikääntymisestä.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Rauta nousee salilla mutta kun poimit sukan lattialta, saat selkäsi jumiin. Mikä selkää oikein vaivaa? Todennäköisimmin välilevyt – nuo selkärangan iskunvaimentimet – ovat kuluneet. Silloin ei paljon tarvita, että kipu yllättää.

– Selkäkipuja ei voi kukaan kokonaan välttää, koska selkärankamme alkaa rappeutua jo keski-iässä. Samoin kuin ihoon tulee ryppyjä iän myötä, myös selkä vanhenee, sanoo fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen.

Huono uutinen on siis se, että joustavat välilevyt alkavat kuivua jo 30 ikävuoden jälkeen. Lisäksi tupakointi, tapaturmat ja raskas työ, jossa nostat, kannat, taivuttelet ja kurkottelet, huonontavat välilevyjen aineenvaihduntaa ja nopeuttavat niiden rappeutumista. Välilevyt, tarkemmin sanoen välilevyjä ympäröivät syyrustoiset renkaat, alkavat repeillä, välilevyt madaltuvat, nikamien pikkuniveliin tulee nivelrikkoa ja selän liikkuvuus rajoittuu. Selkä ajoittain alkaa kipuilla.

Hyviäkin uutisia on: rappeumakipu tulee ja menee. Se uusiutuu, mutta toipuminen on nopeaa. Eniten selkäkipuja on 40–55-vuotiailla ja lähes 90 prosenttia niistä on hyväennusteisia alaselkäkipuja.

Aamusta pehmeitä liikkeitä

Välilevyjen rappeumasta kertoo se, että selkä on aamuisin jäykkä ja kipeä. Selkä väsyy myös istumisesta ja kipu tuntuu ylös noustessa. Aamuisin selkä kuitenkin vetreytyy puolessa tunnissa, kun se on saanut liikettä.

– Kevyt aamuliikunta on hyvä tapa. Hyvä tapa on jumpata jo sängyssä ja herätellä näin kehoa, Pohjolainen sanoo.

Liian rasittava treeni, raskaat nostot ja repiminen aamutuimaan voi sen sijaan vaurioittaa välilevyjä, sillä ne ovat jäykimmillään aamulla.

– Silloin kun selkä on hyvässä kunnossa, kannattaa harrastaa monipuolisesti liikuntaa, kuitenkin sellaisia lajeja, joissa ei synny tärähdyksiä.

Pohjolainen suosittelee turvallisena lajina kävelyä ja vesijuoksua. Vesijuoksuun on hurahtanut moni sellainen mies, joka ei pysty kuivalla maalla juoksemaan.

Lue lisää Selkä kiittää liikkeestä

Noidannuolesta iskiakseen

Noidannuoli on äkillinen selkäkipu, joka kramppaa lihakset kipukohdan ympäriltä. Syy on yleensä pieni repeämä välilevyn syyrustoisessa renkaassa tai vaurio selkärangan pikkunivelessä.

Vaiva paranee muutamassa päivässä tai parissa viikossa.

Noidannuoli edeltää usein iskiasta eli välilevyn pullistumaa tai välilevytyrää. Sellainen syntyy, kun välilevyn syyrustoinen rengas repeää kokonaan, välilevyn pehmeä ydinosa pursuaa repeämästä ja alkaa painaa iskiashermoa.

Vajaalla kymmenellä prosentilla selkäkipuisista on iskiasoireita, jolloin puutuminen säteilee alaraajaan. Heistä noin puolella hermojuuri on ärtynyt välilevyrappeuman aiheuttaman kemiallisen ärsytyksen tai välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttamana.

Timo Pohjolainen painottaa, että vaikeakin välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttama iskias paranee useimmiten ilman leikkausta.

Kun selkä jäykistyy iän myötä, kipukin vähenee. Tosin vanhemmiten hermojuuri- tai selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi voi aiheuttaa selkä- ja alaraajakipua, jos rappeumamuutokset ahtauttavat hermorakenteita.

Lue lisää Selkävaivoista

Leikkausko lopullinen apu?

Leikkaus on tarpeen, jos alaraajassa on voimakas tuntohäiriö, lihasvoima heikentynyt tai on häiriöitä virtsaamisessa ja ulosteen pidätyskyvyssä. Leikkausaihe on myös, jos hermojuuren puristus on kestänyt 6–8 viikkoa, kipu on voimakasta ja magneettikuvissa näkyy selvä oireilevaan puoleen ja tasoon sopiva löydös.

Vaikea selkäydinkanavan ahtauma ja katkokävelyoire on myös tyypillinen leikkausta vaativa tilanne.

Luudutusleikkaus tehdään usein silloin, kun nikamat ovat toisiinsa nähden siirtyneet ja nikamavälissä on liiallista liikkuvuutta. Pohjolaisen mukaan luudutusleikkauksia tehdään enenevästi, vaikka niiden tehoa ei ole osoitettu.

–Tarmokas kuntoutus eli vatsa- ja selkälihasten tiivis harjoittaminen antaa yhtä hyvät tulokset kuin luudutusleikkaus. Se on myös halvempaa eikä leikkauksen riskejä, kuten infektioita, vuotoja ja hermovaurioita, tarvitse pelätä.

Timo Pohjolainen pitää tärkeänä, että leikatun selän kuntoutus tehdään tiiviissä fysioterapeutin ohjauksessa. Fysioterapeutin on hyvä tavata potilasta 3–5 kertaa ja käydä jumppaohjelma hänen kanssaan joka kerta läpi sekä kertoa, miksi mikäkin liike tehdään.

Aktiivinen selkä- ja vatsalihasten harjoittaminen tulee aloittaa viimeistään neljän viikon kuluttua välilevytyrän leikkauksesta.

Luudutusleikkauksen jälkeen muutamaan viikkoon saa tehdä vain harjoituksia, joissa lihasta jännitetään, mutta rankaa ei liikaa taivuteta tai venytetä.

Ahtaumaleikkauksen jälkeen arkiliikkuminen ja käveleminen on heti tärkeää. Selän ja vatsalihasten aktiivinen voimistaminen alkaa 5–6 viikon jälkeen leikkauksesta.

Syöpä säteilee selkään

Joskus selkäkipu liittyy vakavaan sairauteen.

– Kun 50–60-vuotias mies saa vakavia selkäoireita, on tutkittava mahdolliset eturauhasongelmat. Sekä eturauhasen tulehdus että syöpä voivat aiheuttaa kovaa selkäkipua. Eturauhasongelmiin liittyy myös virtsaamisvaikeuksia ja kirvelyä, Timo Pohjolainen sanoo.

Joskus hermojuurisäteilyn syyksi paljastuu paksusuolen syöpä.

– Vakavissa sairauksissa kipu ei helpotu yöllä eikä levossa, vaan pahenee. Yleisoireena on myös ruokahaluttomuutta ja painonlaskua.

Yksin ei saa jäädä

Eri ihmiset tuntevat ja kokevat kivun eri tavoin. Ovathan vaivatkin hyvin erilaisia. Jollakin on rappeumaa yhdessä välilevyssä, toisella useassa. Myös lääkkeet eri vaivoihin ovat erilaiset.

– Kipua ei saa kokonaan pois, jos hermojuurivaurio on syntynyt ja krooninen kipu on kehittynyt. Kipua voi kuitenkin hallita. Siihen tarvitaan lääkehoitoa, liikuntaa, selkä- ja vatsalihasten harjoitusta, helpotuksia työoloissa ja työasentojen muuttamista.

Timo Pohjolainen näkee selkälääkärin työssään, että kipu aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja pelkotiloja. Ahdistukseen liittyy liiallista pelkoa ja masennus puolestaan vahvistaa kiputuntemuksia.

–Kroonistunut kipu pahenee, jos eristäytyy neljän seinän sisään, hän sanoo ja kehottaa pitämään kiinni harrastuksista ja ihmissuhteista sekä hakemaan hauskoja asioita elämään.

–Yksin ei saa jäädä. Sosiaaliset suhteet on hoidettava kuntoon. Ja jokainen selkäkipuinen tarvitsee lääkärin, joka kannustaa ja johon voi luottaa.

Lue lisää Kipulääkärin omat keinot krooniseen selkäkipuun

Asiantuntija: Timo Pohjolainen, fysiatrian erikoislääkäri, dosentti, Helsinki Hospital.

Lue lisää Alaselän kivun käypä hoito -suositus.

Vierailija

Selkäkipu yllättää – miten siitä selviää?

Alaselän kipuilusta kirjoitetaan paljon ammattitaidotonta pötyä, vaikka tiede tuntee hyvin kipuilun ja rappeutuman syntysyyt ja myös hoidon. Niitä ei haluta nähdä, koska sairaanhoitoyhtiöt haluavat pyörittää kallista ja kannattavaa hoitorulettia. Ylivoimainen juurisyy on pitkäkestoinen pyöreäselkäinen istuminen. Tavallinen tuoli pakottaa selän siihen ja siksi meillä on n. 800.000 selkäkipuista ja n. 6000 vuodessa saa varhaiseläkkeen selkärappeuman takia. Selkäleikkauksia tehdään luokkaa 20.000...
Lue kommentti
Vierailija

Selkäkipu yllättää – miten siitä selviää?

Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia, D-vitamiinia, magnesiumia sekä K2-vitamiinia. Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa.
Lue kommentti
Kuva Shutterstock.
Kuva Shutterstock.

Unettomuutta ei tarvitse hyväksyä. Kun sen syy selvitetään, pätevä hoitokin löytyy. Unilääkkeillä on taipumus pahentaa ongelmaa, mutta mitä ovat unta parantavat lääkkeet?

Moni ”huono nukkuja” tyytyy kohtaloonsa ja uskoo, ettei apua löydy. Iso joukko suomalaisia käyttää säännöllisesti nukahtamis- tai unilääkkeitä uskoen, että ilman lääkkeitä uni ei ainakaan tule.

Helsingin Uniklinikan ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved on toista mieltä.

– Kenenkään ei tarvitse hyväksyä unettomuutta. Uniongelmille voi aina tehdä jotain, Sved vakuuttaa.

Hänen mukaansa on harmillista, että nukkumisen ongelmiin tarjotaan ensisijaisesti lääkehoitoa. Jopa 280 000 suomalaista käyttää vuosittain nukahtamis- ja unilääkkeitä.

– Ensin pitäisi tutkia ja selvittää unettomuuden syy. Jos häiriöt johtuvat esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymästä tai uniapneasta, hoidetaan sairautta. Jos masennuksesta, hoidetaan masennusta. Jos käy ilmi, että unettomuus johtuu pääasiassa stressistä, unilääkkeistä ei ole apua, Sved kertoo.

Lääkkeissä on eroa

Lääkkeetön hoito on tutkitusti tehokkain tapa helpottaa unettomuutta. Isossa kansainvälisessä tutkimuksessa seurattiin kolmea ryhmää. Yksi ryhmä käytti unilääkkeitä, toinen ryhmä sai elämäntapojen muutokseen tähtäävää unenhuolto-opastusta ja kognitiivista terapiaa. Kolmas sai molempia: lääkkeitä sekä opastusta ja terapiaa. Vuoden seuranta-ajan jälkeen kävi ilmi, että lääkkeetöntä hoitoa saaneet nukkuivat parhaiten.

Myös unettomuuden käypä hoito -suosituksen mukaan parhaat tulokset saadaan aikaan lääkkeettömästi, kognitiivisella terapialla.

Gabriele Sved ymmärtää, että unihäiriöistä kärsivä haluaa avun nopeasti ja nukahtamislääke voi olla lyhytaikaisessa käytössä paikallaan.

– Valitettavasti lääkkeet vievät usein ojasta allikkoon ja haitat kääntyvät nopeasti hyötyä suuremmiksi.

Unen laatu heikkenee, jolloin pitkäkään uni ei virkistä. Päivisin väsyttää, keskittymiskyky herpaantuu ja muisti pätkii. Lääkkeet aiheuttavat myös riippuvuutta.

Poikkeuksena ovat niin sanotut unta parantavat lääkkeet.

Ne ovat yleensä mielialalääkkeitä, jotka erittäin pienellä annostuksella parantavat unen laatua. Nämä lääkkeet eivät aiheuta toimintakykyongelmia tai riippuvuutta ja niiden teho säilyy myös pitkäaikaisessa käytössä.

Hae apua nopeasti

Uniongelmat ovat yksilöllisiä. Toiset eivät saa unen päästä kiinni, toiset heräilevät kesken unien. Joku on jatkuvasti väsynyt, vaikka nukkuisikin öisin. Mistä sitten tietää, milloin unettomuuteen tulisi hakea apua?

Ensin kannattaa miettiä, onko ongelma tilapäinen vai jatkunut jo pitkään.

– Jokainen nukkuu välillä huonosti. Esimerkiksi työpaikan menetys, läheisen kuolema tai muu stressaava tilanne voi viedä yöunet. Jos uniongelmat jatkuvat vielä 2–3 viikon kuluttua, olisi hyvä hakea apua, Sved neuvoo.

Unettomuudesta tulee ongelma siinä vaiheessa, kun väsymys ja keskittymisvaikeudet haittaavat arkea ja vetävät mielen matalaksi.

Hoitoon kannattaisi siis hakeutua nopeasti. Valitettavan monet unettomat kärvistelevät vuosia ennen avun hakemista. Noin 30 prosenttia suomalaisista kärsii tilapäisestä unettomuudesta. Ikääntyneistä jopa joka toinen nukkuu välillä huonosti.

Jos unihäiriöt jatkuvat yli kolme kuukautta, puhutaan kroonisesta eli pitkäaikaisesta unettomuudesta. Se vaivaa noin joka kymmenettä suomalaista, ja vanhetessa unettomuus lisääntyy.

Opitko unettomaksi?

Pitkäaikainen unettomuus on yleensä niin sanottua toiminnallista unettomuutta eli unettomaksi on opittu vuosien varrella. Nukkumaanmeno jännittää ja pelottaa, mikä vaikeuttaa nukahtamista entisestään.

– Toiminnallinen unettomuus alkaa tyypillisesti jostain tietystä elämäntilanteesta. Esimerkiksi tuoreen äidin yöt häiriintyvät imettämisen ja muun vauvanhoidon takia, mutta kun vauva vihdoin alkaa nukkua, äiti ei nuku. Myös jokin muu stressaava elämäntilanne, kuten työpaikan vaihdos tai opiskelujen aloittaminen, voi laukaista uniongelmat. Ja vaikka stressaava tilanne rauhoittuu, unettomuus jatkuu. Tällöin unettomuus on opittua.

Voi olla, että ongelman laukaissut tekijä ehtii vuosien varrella unohtua, mutta nukahtamisvaikeuksista tai yöheräilystä on tullut tapa.

Malta rauhoittaa ilta

Tehokkain keino hoitaa opittua unettomuutta ovat lääkkeettömät hoitokeinot, eli kognitiivis-behavioraalinen terapia unettomuuteen. Unioppaista ja netistä löytyy pitkä lista nukkumistottumuksiin ja elämäntapoihin liittyviä vinkkejä ja ohjeita, jotka kohentavat unta ja vireyttä.

Untaan voi huoltaa muun muassa oikeanlaisella liikunnalla ja ravinnolla sekä erilaisilla stressinhallinta- ja rentoutumiskeinoilla.

Gabriele Svedin mukaan keinoista tärkein on rauhoittuminen illalla ennen nukkumaanmenoa. Eli ei roikuta sähköpostissa tai sosiaalisessa mediassa, eikä sängyssä tehdä töitä tai katsota tv:tä.

– Älypuhelimet ja tietokoneet häiritsevät unta, sillä niiden voimakas valo estää nukahtamiseen tarvittavan melatoniinin tuotantoa.

Hänen mukaansa suomalaisilla on myös huono tapa juoda iltaisin kahvia tai teetä.

–Kofeiini on iso ongelma, sillä sen puoliintumisaika voi olla jopa 11 tuntia. Pienikin annos illalla voi aiheuttaa unettomuutta. Jos tietää kärsivänsä unettomuudesta, kahvia tai kofeiinipitoista teetä ei pitäisi juoda lainkaan kello 14:n jälkeen.

Alkoholi on Svedin mukaan yksi Suomen yleisimmistä unilääkkeistä, sillä se väsyttää ja voi auttaa jännittynyttä tai ahdistunutta nukahtamaan, mutta se pilaa unen. Uni katkeilee eikä virkistä.

Kun tutkii, tietää

Kun unettomuutta on jatkunut pidempään, kannattaa hakeutua asiantuntijan pakeille. Yleislääkäriltä tai työterveyslääkäriltä voi pyytää lähetteen jatkotutkimuksiin.

Jos unettomuus johtuu kivusta, oikea osoite on kivunhoidon spesialisti tai fysiatri. Jos yöllä on kroonista yskää, hengitysvaikeuksia tai astmaoireita, kannattaa kääntyä keuhkolääkärin puoleen.

Joskus huono nukkuminen, voimakas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomista jaloista. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne.

Gabriele Svedin mukaan on tavallista, että unettomuuden taustalla on useampia syitä, joten myös hoidon tulisi olla kokonaisvaltaista.

Helsingin Uniklinikalla asiakkaat täyttävät ennen vastaanotolle tuloa laajan kyselylomakkeen, jossa käydään läpi muun muassa unen laatuun, unirytmiin, mielialaan ja kuorsaukseen liittyviä asioita.

Vastaanotolla univaikeuksien todetaan usein johtuvan toiminnallisesta unettomuudesta, jolloin hoidoksi riittää useimmiten pari tapaamista unihoitajan kanssa.

Unihoitajan vetämässä pienryhmässä käydään läpi unenhuoltoon liittyviä asioita ja muita lääkkeettömiä hoitokeinoja. Menetelmät perustuvat kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan, jossa opetellaan omaan elämäntilanteeseen sopivia selviytymistaitoja.

Mittaukset paljastavat

Aktigrafia on helppo ja edullinen unihäiriöiden perustutkimus. Se tehdään rannekelloa muistuttavalla laitteella, joka seuraa viikon ajan vuorokausirytmiä, unen laatua ja unenaikaista liikehdintää.

Mittaaminen on tärkeää, sillä iso osa huonosti nukkuvista ihmisistä arvioi unensa väärin.

– Ihminen saattaa kokea nukkuneensa vain tunnin yön aikana, mutta aivosähkökäyrä osoittaa uniajan olleen 5–6 tuntia. Joskus jo tieto unen todellisesta rakenteesta vähentää nukkumiseen liittyvää stressiä. Toisaalta monet hyvin nukkuvat arvioivat unensa laadun liian hyväksi, mutta tämä ei ole ongelma niin kauan kuin he kokevat olevansa virkeitä ja toimintakykyisiä, Gabriele Sved sanoo.

Unipolygrafia on laajempi unitutkimus. Siinä seurataan yhden yön ajan muun muassa aivosähkökäyrää, hengitystä, jalkojen liikehdintää ja sydämen rytmiä.

Unipolygrafia tehdään, jos ongelmien syyksi epäillään jotain muuta kuin klassista toiminnallista unettomuutta – esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymää tai uniapneaa. Tarkempi tutkimus on paikallaan myös silloin, kun unenhuolto ei tuota tuloksia tai on syytä epäillä, että unettomuus johtuu jostain sairaudesta.

Lisäksi uniklinikoilla voidaan tehdä erilaisia vireystilatutkimuksia. Jos epäillään uni-valverytmiongelmia, voidaan mitata melatoniinin eritys syljestä. kas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomat jalat -oireyhtymästä. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa unen saantia.

Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

 

Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.