Ikää kertyy väistämättä, mutta vanhenemista voi jarruttaa. Kaikki, mitä temppuun tarvitaan, on jo ulottuvillamme.– Ihminen on niin vanha kuin hänen aivonsa ovat, väittää professori Timo Strandberg Oulun yliopistosta.

Ei vuodet kulu, ne kuluttaa, lauloi Kolmas nainen. Kuinka vuodet kutakin kohtelevat, riippuu geeneistä, elämäntavoista ja sattumasta. Geeneihin emme voi vaikuttaa ja sattuma korjaa satoaan, mutta ei hätää:

– On arvioitu, että runsas neljännes vanhenemismuutoksista  riippuu geeneistä ja loput ympäristöstä sekä elintavoista, sanoo professori Timo Strandberg Oulun yliopistosta.

Strandberg on varma, että ihminen voi vaalia nuoruuttaan vaikuttamalla elintapoihinsa. Olennaista ovat ruokavalio, liikkumisen määrä ja ruumiinpaino.

Kuulostaako tutulta? Aivan oikein, Timo Strandberg puhuu perinteisistä valtimotautien riskitekijöistä, joista voidaan vetää yhteys siihen, kuinka hitaasti tai nopeasti ihminen vanhenee.

Silti vanheneminen on pitkälle myös päänsisäinen asia, Strandberg väittää.

– Ihminen on niin vanha kuin hänen aivonsa ovat. Ja mikä yleensä rappeuttaa aivoja? Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät!

Yksi salakavalimmista aivojen ikäännyttäjistä on korkea verenpaine. Se rasittaa aivojen verisuonia ja heikentää niiden hapen ja ravinnon saantia.

Jos korkeaan verenpaineeseen liittyy vielä korkea kolesteroli, sen pahempi. Kolesteroli kun ei valitse kohdettaan, vaan yhtä hyvin kuin sydänsuonia, se voi ahtauttaa aivojen verenkierrosta huolehtivia suuria suonia.

Salainen ikämuutos ilmi

Verenpaineen ja kolesterolin tekosista tuhoisimpia ovat aivoinfarktit. Sen sijaan piiloon jäävät niin sanotut mykät infarktit, joiden merkitys on vasta selviämässä lääketieteelle. Ne ovat aivojen "pienoisinfarkteja", joita ihminen ei huomaa, koska niiden aiheuttamat kertavauriot ovat niin vähäisiä.

Jos mykkiä infarkteja kuitenkin sattuu paljon, niistä voi koitua ajan mittaan ongelma, koska infarktin kuolettamat aivosolut eivät uusiudu.

Mitä korkeampi verenpaine on, sitä todennäköisempiä ovat mykät infarktit.

– Ne tuhoavat aivojen valkeaa ainetta, jonka vaurioita ei näe muulla kuin magneettikuvista. Niiden perusteella tiedämme, että hyvin monilla keski-ikäisillä on jo näitä muutoksia.

Ihmisen luonnollinen verenpaine on 120/80 mmHg, siis vielä matalampi kuin nykyinen suositus alle 130/85 mmHg. Realistisinta on pitää tavoitteena jälkimmäistä lukua niin, ettei paine nouse ainakaan sen yli. Elleivät elämäntapojen muutokset riitä laskemaan verenpainetta, lääkärin neuvot lääkityksestä kannattaa ottaa vakavasti.

Aivoille pahasta ovat myös jatkuva stressi, tupakointi, huumeet ja muut vieraat kemikaalit sekä päävammat.

Alkoholia Strandberg sanoo kaksipiippuiseksi jutuksi. Suomalaistyyppinen raju ryyppääminen vaurioittaa aivoja muun muassa tappamalla aivosoluja ja aiheuttamalla onnettomuuksia, joissa pää kolhiintuu. Toisaalta pieni määrä alkoholia päivässä saattaa ehkäistä valtimovaurioita. Alkoholin kyky estää elimistössä tapahtuvaa vahingollista hapettumis- eli härskiintymisilmiötä tuntuu kaipaavan lisää selvittelyä.

Normaalipaino nuorentaa

Monella vanhentuminen lähtee liikkeelle huomaamattomasta lihomisesta. Kilojen mukana verenpaine alkaa nousta, ja samoihin aikoihin lääkärissä tulee sanomista veren rasva-arvoista.

Jos kaiken muun lisäksi myös verensokeri alkaa nousta, puhutaan kohta metabolisesta oireyhtymästä. Se voi merkitä välietappia matkalla kohden tyypin 2 diabetesta. Diabetes onkin jo tauti, joka huonosti hoidettuna kuluttaa ja vanhentaa elimistöä ja varsinkin sydäntä sekä valtimoita ennen aikojaan.

Vaikka ylipaino ei johtaisikaan diabetekseen, voi se rikkoa niveliä, kipeyttää selän, aiheuttaa kuorsausta, hengityskatkoksia ja närästystä. Kaikki tämä vaikuttaa sekä unen laatuun että määrään. Unettomuus taas lihottaa edelleen, mutta näkyy varsinkin aivojen heikentyneenä toimintakykynä. Uni on aikaa, jolloin aivot huolletaan päivän rasituksista, joten aivojen nuorekkuudelle uni on aivan välttämätöntä.

Unen merkitys ulkonäöllekin on suuri. Jokainen valvoja tietää, että parin huonon yön jälkeen peilistä katsoo vastaa sameasilmäinen, harmaa ja kulahtanut hapsutukka.

Ylipaino ei käy vain kehon päälle, vaan rasittaa myös mieltä ja syö itsetuntoa. Kilojen kanssa on ehkä kivempi jäädä kotiin television ääreen, kuin lähteä ulos muiden ihmisten ja harrastusten pariin.

Timo Strandberg tähdentää, että keski-iän hiljaiseen pulskistumiseen ei ole muuta syytä kuin vähittäiset muutokset elämäntavoissa. Niin sanottu perusaineenvaihduntakin hidastuu luontojaan jonkin verran vuosien karttuessa, mutta ei niin paljon, että sillä olisi suurta merkitystä.

Useimmiten kyse on siitä, että ikä vähentää arkiaktiivisuutta; mukavuudenhalu lisääntyy, lapset eivät juoksuta enää eivätkä polvet kestä lenkkeilyä. Ellei näitä sohvaperunataudin oireita tunnista ja ruokaa kuluu kuten ennenkin, 50-vuotiaana on helppo painaa kaksi kertaa niin paljon kuin painoi 25-vuotiaana.

Syö itsesi nuoreksi

Painoa hallitaan liikkumalla ja syömällä. Resepti oikeaan syömiseen on sama iästä riippumatta. Ratkaisevaa on energiankulutus, joka ikääntyessä vähenee luontojaan jonkin verran. Nuorennusruokavaliolla on kaksi perussääntöä: vähemmän ja aina vaan parempaa.

– Ruokavalio, jossa on vähän eläinrasvaa, sopivasti hitaita hiilihydraatteja ja hyviä proteiineja, ei lihota. Ravintoon sisältyy silloin runsaasti kokojyvää, hedelmiä, marjoja ja kasviksia, jolloin ruuasta tulee tarpeeksi kuitua, vitamiineja ja muita tärkeitä ravintoaineita. Proteiinia saa kalasta, vähärasvaisesta lihasta ja vähärasvaisista maitotuotteista.

Timo Strandberg suosittelee terveille vain yhtä lisäravinnetta, D-vitamiinia. Ainakin pimeinä kuukausina sen puutteesta kärsii lähes jokainen suomalainen, koska pimeydessä ihon D-vitamiinitehdas on kiinni. Vanhemmiten elimistön kyky myös heikkenee, vaikka valoa olisikin.

Laadun ohessa myös ruoan määrällä voi olla merkitystä sille, kuinka pitkään pysymme mieluummin aikuisen kuin vanhuksen kirjoissa. Monissa ikääntymistä selvittäneissä eläinkokeissa on huomattu, että koe-eläimet, jotka saavat niukkaa, mutta monipuolista ravintoa, elävät pidempään ja terveempinä kuin runsaalla ruualla ruokitut lajitoverinsa. Kalorirajoitus vaikuttaa soluissa, joita se näyttää suojaavan vanhenemiselta.

Takuuaika umpeen 40-vuotiaana

Jyväskylän yliopiston liikuntagerontologian professorin Harri Suomisen käsitys on, että ihmisen on mahdollista säilyttää nuorekas toimintakyky ja hyvä fyysinen kunto läpi elämän. Hän tähdentää, ettei kelloa voi kääntää taaksepäin, mutta itse voi tehdä paljon estääkseen haurauden, jäykkyyden ja voimattomuuden voittokulkua kehossaan.

Suominen itse on tästä mainio esimerkki, sillä yli 60-vuotias professori on aktiivinen veteraaniurheilija, jolle edes aitajuoksu ei tuota ongelmia.

– Tosin veteraanisarjoissa aitojen korkeus laskee, kun siirrytään vanhempiin ikäluokkiin, Suominen naurahtaa.

Ihmisen luuston ja lihaksiston tärkeäksi ominaisuudeksi Harri Suominen sanoo sopeutuvaisuuden. Keho mukautuu paljoon käyttöön nöyrästi ja vähään käyttöön vielä nöyremmin ja nopeasti.

Nuoruusvuosina kehon ja elimistön omat korjausmekanismit toimivat niin vireästi, että suuria kremppoja ei ilmaannu herkästi, vaikka ihminen kuinka laiminlöisi kuntonsa ja terveytensä vaalimista. Mutta kaikki muuttuu, kun 40 vuoden ikäpyykki on käsillä.

– On sanottu, että silloin loppuu ihmisen takuuaika. Samoihin aikoihin alkaa ihmisyksilön hedelmällisin kausi olla ohi, eli parasta ennen umpeutuu.

Lisää ikää ja lihaksia

Keski-iän kynnyksellä alkavat näkyä yksilöiden väliset erot. Yksi alkaa pönäköityä ja ikääntyä, kun toinen taas näyttää säilyttävän jotenkin iättömän olomuotonsa.'

Todennäköistä on, että hän, jota ikä kohtelee silkkihansikkain, tekee jotain asian hyväksi. Hän on ehkä luopunut nuoruuden hölkkäharrastuksesta, mutta jatkaa liikuntaa sauvakävellen ja jumpaten. Hän on ottanut huomioon sen, että elleivät lihakset ja luut saa riittävästi töitä, ne alkavat surkastua.

– Ikääntyessä käy tärkeäksi haastaa elimistöä yli rutiinielämän vaateiden. Keho vaatii yhä enemmän ärsykkeitä pitääkseen yllä toimintojaan.

– Yleinen käsitys on, että ilman harjoitusta lihasmassa alkaa vähetä 30 ikävuoden jälkeen noin prosentin vauhdilla. Mielestäni merkittävää muutosta lihaskuntoon alkaa tulla viisissäkymmenissä, ellei asialle tee mitään. Toisaalta lihaskuntoa voi ryhtyä parantamaan missä iässä tahansa, mitään takarajaa ei ole.

Lihakset reagoivat kiitollisesti harjoitukseen jopa vielä 90-vuotiaana. Harri Suominen sanoo, että muutenkin ihmisen kunnon eri osatekijöitä eli esimerkiksi hapenottokykyä, liikkuvuutta ja kestävyyttä voidaan harjoittaa ikään katsomatta.

Ei siis ole mitenkään myöhäistä ryhtyä tavoittelemaan nuorekkaampaa kuntoa, vaikka laiska elämä olisi pullahtanut jo keski-iän paremmalle puolelle.

Joka päivä liikkeellä

Tärkeintä on aloittaa liikunta varovaisesti oman voinnin mukaan, ja varoa rasitusvammoja. Aikuisen ihmisen kannattaa valita lajeja joista hän pitää ja jotka ovat hänelle luonnostaan sopivia. Geenit määräävät sen, että jollekin aerobiset lajit ovat helpompia, kun taas toisilla parempia tuloksia tulee lihaskuntolajeista.

Liikkuvuuden kannalta lihasten ja koko kehon venyttely on ensiarvoisen tärkeää. Kireät lihakset vetävät hartioita köyryyn ja rasittavat suuria niveliä kuten polvia ja lonkkia.

Nuorena keho kestää äkkinäisempääkin venytystä, mutta vähitellen on hyvä kiinnittää yhä enemmän huomiota lihasten lämmittelyyn ja venyttää kehoa lempeästi, mutta sitkeästi.

– Suosittelen aikuisille ja ikäihmisille päivittäin kevyttä aerobista liikuntaa, kuten sauvakävelyä. Sen lisäksi tarvitaan lihaskuntoharjoittelua kerran, kaksi viikossa ja elvyttävää venyttelyä mahdollisimman usein.

Harri Suominen sanoo, että jos ihminen on ollut nuoresta pitäen aktiivinen ja harrastanut liikuntaa, hänen toiminnallinen ikänsä voi todella olla biologista ikää paljon pienempi. Ne ovat kuitenkin vain lukuja. Tärkeämpää on Suomisesta ihmisen oma kokemus: kun kunto riittää itselle hyvään elämään, luvuilla ei ole merkitystä.

Persikka vai rusina?

Ihon ja hiusten nuoruudesta on hauska haaveilla, mutta se kuinka kauan siloposket ja hulmuhiukset saa oikeasti pitää, vaihtelee. Parhaan luomutuloksen takaavat geenit eli kannattaa katsoa omia vanhempiaan. Jos he ovat säilyttäneet paksut hiukset ja hehkeän ihon, tulevaisuus lupaa hyvää myös jälkeläisille.

Ulkonaisista tekijöistä ihon vihollisiksi tiedetään liiallinen auringonvalo ja tupakointi. Ne haurastuttavat ihon kollageenia ja nopeuttavat sen rakenteen hajoamista. Kollageeni on kenties tärkein ihon lujuudesta ja kestävyydestä huolehtiva proteiini.

Persikkaihoa halajava ei siis koskaan ryhdy tupakoimaan, välttää passiivista altistusta tupakalle eikä paahda itseään auringossa. Kun oleilee auringossa, on syytä käyttää suojaavia vaatteita, aurinkolaseja ja -voidetta.

Kiistanalaista sen sijaan on, ovatko aurinkosuojaa sisältävät päivävoiteet tarpeen Suomen leveysasteilla. Niin tai näin, lienee hyvä muistaa suojauksessa myös kaulan, rintamuksen ja käsien iho, jotka ovat paljon alttiina auringolle.

Ihoon vaikuttavat epäedullisesti stressi, sairastelu, unettomuus ja ehkä myös ilmansaasteet. Jos on sattunut saamaan riesakseen couperosaan taipuvaisen ihon, yletön saunominenkaan lämmönvaihteluineen ei ole hipiälle hyväksi.

Entä hiukset?

Hiusten haurastumiseen ei ole lääkettä, mutta hiustenlähtöön on. Valmisteita on sekä miehille että naisille, ja ne tehoavat lähinnä niin sanottuun miestyyppiseen, perinnölliseen hiustenlähtöön. Estrogeenikorvaushoitoa saavista naisista moni kokee, että hoito vaikuttaa myös ihoon ja hiuksiin vahvistavasti, mutta lääketiede ei näitä "sivuvaikutuksia" allekirjoita.

Anti-age on ollut kosmetiikassa yksi viime vuosien vahvimmista trendeistä. Päätä itse, kuinka pitkälle luotat valmistajien lupauksiin, ja paljonko olet valmis voiteista ja seerumeista maksamaan. Jos hoitavaa kosmetiikkaa käyttää, on hyvä valita omalle ihotyypille ja ikäryhmälle tarkoitettuja tuotteita.

Kauneusalan ammattilaiset pitävät varsinkin ihon puhdistusta ja kosteutusta välttämättömänä. Silti hekin korostavat usein, että terveen ja kauniin ihon perusta ovat muun muassa riittävä uni, tasapainoinen ruokavalio, ulkoilu ja stressin välttäminen.

Pisteenä i:n päälle ovat illan ja aamun kauneusrutiinit, jotka kukin valitsee tarpeidensa mukaan. Kosmetologit kehottavat myös välttämään kasvojen ihon turhaa venyttämistä, näppyjen räpläämistä ja liikaa kuorimista.

Anti-age ulottuu hiustenhoitotuotteisiin, joihin kannattaa soveltaa tervettä järkeä samoin kuin kosmetiikkaan. Parhaat neuvot muuttuvien hiusten hoitoon ja muotoiluun saa kampaajalta.

Yhteisöllisyys pidentää ikää

Se olisi oikea nuoruuseliksiiri, sillä se toisi elämäniloa ja pidentäisi ikää. Mutta se ei ole yksilön ominaisuus, eikä sitä voi ostaa. Se on sosiaalista pääomaa.

Jos lapsi sattuu syntymään kaupunkiin, kaupunginosaan, kylään, sukuun tai ylipäätään ihmisryhmään, jossa vallitsee me-henki, hän on lottovoittonsa saanut.

Dosentti Markku T. Hyyppä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta kertoo, että jos ihminen kasvaa pienestä pitäen kanssakäymisen ja kiintymyssuhteiden rikastamassa kulttuurissa, perintö kantaa häntä läpi elämän.

Tieto ei ole mutua, vaan tieteellisesti todennettua faktaa: ihmiset, joilla on paljon luottamuksellisia suhteita ja sosiaalista kanssakäymistä, elävät muita pidempään jopa riippumatta siitä, kuinka terveitä he fyysisesti ovat.

– Jos haluaa, tässä voi myös puhua myös yhteisöllisyydestä, Hyyppä huomauttaa.

Markku T. Hyyppä on sitä mieltä, että ihminen voi vain kasvaa yhteisöllisyyteen. Kasvu ja kasvatus muokkaavat lapsen aivoja niin, että yhteisöllisyydestä tulee hänelle normi ja luonteva elämäntapa. Hänestä tulee vuorollaan aikuinen, joka on mukana luomassa sosiaalista pääomaa. Se kun ei voi olla yksilön ominaisuus, vaan jotain, jota ihmisryhmällä on tai ole.

On useampia teorioita siitä, miten sosiaalinen pääoma kääntyy terveydeksi ja elämänhaluksi.

– Käytännönläheinen selitys tälle on se, että mitä enemmän ihmisellä on luottamussuhteita, sitä paremmat mahdollisuudet hänellä on tarpeen tullen kääntyä jonkun puoleen. Hän voi luottaa muiden apuun, eikä hänen tarvitse selviytyä yksin. On myös ajateltu, että hyvä ihmissuhdeverkosto vähentää stressiä niin paljon, että se näkyisi parempana terveytenä. Jälkimmäisen teorian tutkimus on jo hylännyt paikkansapitämättömänä, Markku T. Hyyppä kertoo.

Suomi on sosiaalisen pääoman hyödyntämisen kehitysmaa. Mitä voimme tehdä?

– Pitää huolta sukulaisista ja ystävistä, osallistua kulttuuririentoihin, liittyä kuoroon ja mennä kerrankin niihin talonyhtiön talkoisiin mukaan. Mutta tärkein on tämä: lapsia ei saa lyödä eikä nujertaa, sillä lasten kaltoinkohtelu synnyttää epäluottamusta, joka tukahduttaa orastavan yhteisöllisyyden, sanoo ylilääkäri painokkaasti.

Pientä pintaremonttia

  • Vaihda kampaajaa ja kampausta. Pidä huoli, että kampaaja on sinua reilusti nuorempi.
  • Vaihda silmälasit, valitse kohottava malli.
  • Valkaisuta hampaat.
  • Nypitytä kulmakarvat ja pyydä neuvoja raikkaaseen meikkiin.
  • Poistata karvat ylähuulesta ja leuasta.
  • Älä yritä peittää kaljua, vaan aja vaikka koko pää paljaaksi.
  • Aja pois parta tai päivitä partamallisi.
  • Oikaise ryhti. Kumaruus vanhentaa!
  • Osta rintaliivit asiantuntijaliikkeestä.
  • Rasvaa käsiä ahkerasti.
  • Kun olette kahden, älä kutsu puolisoasi äidiksi tai mummoksi /isäksi tai papaksi
  • Unohda sanonta "mene sinä nuoremmakses". Mene itse.
  • Laske makuuhuoneen lämpötilaa pari astetta ja nuku ainakin kahdeksan tuntia joka yö.
  • Harjoita kohtuutta alkoholin kanssa. Mieti, miltä tuntuu kovassa krapulassa – tuleeko miinusta vai plussaa?

Lue lisää ikääntymisestä.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.