Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Kaikki unohtavat nimiä ja salasanoja toisinaan. Milloin on syytä huolestua ja hakeutua muistitutkimuksiin? Palkittu tutkija Sanna-Kaisa Herukka kertoo alkavan muistisairauden merkit.

1 Muistisairauteen sairastuu joka vuosi 13 000 suomalaista. Milloin on tutkimusten aika, Itä-Suomen yliopiston aivotutkimusyksikön biomarkkerilaboratorion johtaja Sanna-Kaisa Herukka?

Tavallisin syy hakeutua muistitutkimuksiin on unohtelu. Kaikki muistiongelmat eivät ole huolestuttavia. Harmittomia ovat yleensä nimien hakeminen tai avainten kadottaminen.

Syytä tutkimuksiin on, jos unohtelu aiheuttaa vaaratilanteita, esimerkiksi eksyy tutussa ympäristössä tai liesi jää toistuvasti päälle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Aina yhteys muistisairauteen ei ole selvä. Hälyttävää voi olla se, että aiemmin luonteeltaan lempeä muuttuu äkkipikaiseksi tai äkeäksi. Myös masennus voi olla ensioire Alzheimerin taudista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suositeltua ikää tutkimuksiin ei ole, vaikka valtaosa Alzheimerin tautiin sairastuneista saa diagnoosinsa yli 70-vuotiaana. Työssä käyvillä ensimmäinen merkki sairaudesta on usein tunne siitä, ettei pärjää enää työssään, vaikka tehtävät tai tahti eivät ole muuttuneet oleellisesti.

2 Hakeudutaanko tutkimuksiin ajoissa?

Vielä kymmenen vuotta sitten muistitutkimuksiin tuloa siirrettiin, kun ei haluttu kuulla mahdollisesta Alzheimerin taudista. Tilanne on muuttunut ja nykyään tutkimuksiin tullaan aiemmin, joko itse tai omaisen kehotuksesta.

Usein muistiongelmista kärsivä aavistaa ennalta sairastumisensa. Heille diagnoosi on helpotus, kun omat epäilyt saavat vahvistuksen.

Varhainen diagnoosi on eduksi, vaikka sairautta ei vielä osata parantaa. Lääkkeillä saadaan lievitettyä oireita ja parannettua arjesta selviytymistä. Diagnoosi on myös edellytys monille palveluille, kuten kotihoidolle.

3 Miten biomarkkerit ovat edistäneet sairauden toteamista?

Suurin osa muistisairauksista todetaan perinteisin menetelmin eli muistitesteillä, lääkärin tekemillä tutkimuksilla ja aivojen kuvantamisella.

Jos oireet ovat lieviä tai niitä on vaikea erottaa muista sairauksista, kuten masennuksesta, apuna voidaan käyttää biomarkkereita. Ne ovat selkäydinnesteestä eroteltuja proteiineja.

Toistaiseksi tunnetaan kolme Alzheimerin taudista kertovaa biomarkkeria. Näytteet tutkitaan Itä-Suomen yliopiston aivotutkimusyksikössä.

4 Mitä edistysaskelta voimme odottaa seuraavaksi?

Seuraavaksi toivomme keksivämme, kuinka Alzheimerin taudin biomarkkereita osattaisiin etsiä verinäytteestä. Se helpottaisi tutkimusta ja olisi edullisempaa kuin nyt.

Jatkossa mennään luultavasti monimuuttujatesteihin. Näissä tutkimuspattereissa voitaisiin selvittää kerralla 10–20 biomarkkeria nykyisten kolmen sijasta. Optimistisesti ajatellen tähän päästään kymmenessä vuodessa.

Muistitutkimuksiin, jos

  • unohtelu aiheuttaa vaaraa: eksymistä tutussa ympäristössä, liesi jää päälle, ulkovaatetus on riittämätön pakkasella
  • luonne muuttuu: aiemmin lempeä muuttuu äkäiseksi tai äkkipikaiseksi
  • masennus saattaa olla myös merkki alkavasta Alzheimerin taudista
  • työtehtävät takkuavat, vaikka niissä ei ole tapahtunut oleellista muutosta
Sisältö jatkuu mainoksen alla