Mummo väittää tuntevansa sateen tulon lonkissaan ja koppurasormiensa olevan seurausta navettatöistä. Uskoako moisia, reumasairauksien erikoislääkäri Leena Paimela?

1. Aamuinen jäykkyys ja nivelkolotukset ovat väistämättömiä, kun ikää tulee.

Totta. Iän myötä nivelrusto rappeutuu vähitellen. Siitä seuraa nivelten kipeytymistä ja niiden liikkuvuuden
heikentymistä.

2. Äidin tai isän nivelvaivat periytyvät.

Totta. Useisiin tulehduksellisiin reumatauteihin liittyy perinnöllinen alttius. Myös nivelrikossa perintötekijöillä on merkitystä. Joka vuosi 1 700 aikuista sairastuu nivelreumaan. Heistä kaksi kolmasosaa on naisia.

3. Jotkut osaavat ennustaa sään vaihtumisen kolotusten perusteella.

Osin totta. Sään vaihteluihin liittyvillä ilmanpaineen muutoksilla voi olla yhteyttä nivelkipujen kokemiseen.
Mikään kylmän ilmatilan sairaus reuma ei ole: reumasairauksia esiintyy kaikkialla maailmassa, myös lämpimissä maissa.

4. Koppuraiset sorminivelet ovat merkki vuosikymmenien kovasta työnteosta.

Tarua. Käsinivelrikko yleistyy voimakkaasti, kun ikää tulee lisää. Koko ikänsä kevyttä työtä tehneelle voi kehittyä hyvinkin vaikea sormien nivelrikko. Tällaiset oireet kulkevat usein suvuittain.

5. Jos polvikipu ei parane muutamassa kuukaudessa, siihen on kehittynyt nivelrikko.

Tarua. Polvikivun taustalla voi olla useita eri syitä, jotka yleensä selviävät tarkemmissa tutkimuksissa. Kovin pitkään ei pidä jäädä odottelemaan oireiden lieventymistä.

6. Särkylääkkeitä voi käyttää vaaratta, kunhan noudattaa pakkauksen ohjetta.

Tarua. Särkylääkkeiden käyttöön liittyy aina haittavaikutusten mahdollisuus varsinkin suurilla annoksilla. Ensisijainen kipulääke on parasetamoli, tulehduskipulääkkeitä käytetään säästeliäästi ja kuureittain.
Jos särkylääkkeen tarve jatkuu, tulisi kipujen syy aina selvittää.

7. Inkiväärin juuresta keitetty tee tai inkiväärikapselit tehoavat kolotuksiin.

Osin totta. Inkivääri lievittää tulehdusta, mutta näyttö sen tehosta reumakipuihin on vähäistä.

8. Kuuma suihku lievittää kolotusta.

Osin totta. Lämpö tuntuu hyvältä osalla nivelkivuista kärsivistä. Toisaalta tulehtuneen nivelen hoidossa kylmä on parempi. Tulehtunutta paikkaa voi yrittää rauhoittaa esimerkiksi kylmäpakkauksella tai pakastevihannespussilla.

9. Löysät nivelet rajoittavat liikuntaharrastuksia.

Osin totta. Nivelten yliliikkuvuus saattaa vaihdella lievästä vaikeaan. Jos nivelet ovat hyvin löysät, kannattaa vaihtaa ainakin juoksu rauhallisempiin liikuntaharrastuksiin.

10. Uiminen tai kävely sopii nivelvaivaiselle paremmin kuin juoksu tai aerobic.

Totta. Etenkin kantavien nivelten nivelrikkoa sairastaville uiminen tai vesijuoksu on hyvä liikuntamuoto. Samoin sauvakävely sopii useimmille.

11. Turvonnut isovarvas on merkki nivelreumasta.

Tarua. Nivelreuma alkaa harvoin isovarpaasta. Tyypillisempiä paikkoja ovat sen sijaan päkiät. Isovarpaan turvotus voi olla oire kihdistä.

12. Nuorelle aikuisellekin voi tulla nivelrikko.

Totta. Nivelrikko voi kehittyä jo nuorenakin. Tällöin syynä on usein nivelen aikaisempi vamma tai jokin tulehduksellinen reumasairaus.

13. Haineväpuristeet ovat luonnollisempi tapa hoitaa nivelrikkoa kuin särkylääkkeet.

Osin totta. Haineväpuriste on luontaistuote eikä sitä ole tutkittu, mutta samaa glukosamiinia sisältäviä lääkkeitä on. Niiden on osoitettu lievittävän kipua ja parantavan toimintakykyä, mutta tulokset aineen tehosta ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia.

14. Nivelrikkoa ei voi parantaa, sitä voi vain lievittää.

Totta. Nivelrikkoon ei ole toistaiseksi tarjolla parantavaa hoitoa, mutta kipua voidaan lievittää ja toimintakykyä parantaa. Liikunta on tärkeää, koska nivelrusto tarvitsee kuormitusta voidakseen hyvin. Myös fysioterapiasta voi olla hyötyä. Tekonivelleikkaus on viimeinen mutta usein tarpeellinen osa hoitoa.

15. Nivelreumasta ei voi parantua.

Tarua. Varsinaista parantavaa hoitoa ei ole vielä keksitty, mutta nykyisillä hoidoilla valtaosa potilaista voidaan saada oireettomiksi. Nivelreuma voi joskus rauhoittua pysyvästikin lääkehoidoilla.

Reumalääkkeiden aloitus heti taudin puhjettua ja lääkkeiden yhdistäminen toisiinsa on parantanut merkittävästi hoitotuloksia. Elävien solujen tuottamia proteiineja eli biologisia lääkkeitä käytetään nykyään, jos perinteisten reumalääkkeiden yhdistelmät eivät tehoa.

Taudin varhainen toteaminen on olennaista, sillä suuri osa pysyvistä nivelvaurioista syntyy kahden ensimmäisen vuoden aikana taudin puhkeamisesta.

Lue lisää nivelrikosta.

Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.