Päänsärky voi olla ärsyttävää, pelottavaa tai lamauttavaa. Onneksi se on harvoin vakavaa. Kun päänsäryn laji selviää, tehokasta apuakin löytyy.

Pää on kuin ruuvipenkissä. Puristava särky tuntuu tasaisesti joka puolella päätä. Kipu alkaa takaraivolta ja nousee ylöspäin. Se ei ole sietämätöntä, mutta haittaa keskittymistä. Jo vähäinen niskan venyttely tuntuu jonkin verran helpottavan kipua.

– Tyypillisiä jännityspäänsäryn oireita, sanoo neurologi Mikko Kallela.

Lähes kaikki ovat tunteneet jonkinlaista päänsärkyä elämänsä aikana, vain joka kymmenes sanoo, ettei heidän päätään ole koskaan särkenyt.

– Yleensä jännityspäänsärkypotilas ei lähde lääkäriin. Hän hoitaa vaivaansa apteekista saatavilla kipulääkkeillä, Kallela kertoo. Hän hoitaa päänsärkypotilaita sekä HYKSissä että Postitalon lääkäriasemalla Helsingissä.

Työasento kuntoon

Jännityspäänsärky ja huono ryhti liittyvät usein yhteen. Mikko Kallela kehottaa jännityspäänsärystä kärsivää lisäämään liikuntaa ja venyttelyä. Esimerkiksi reipas sauvakävely vetreyttää hyvin yläselän ja niskan lihaksia.

– Jännityspäänsärky on toimistotyöntekijöiden vaiva, ja siksi on tärkeää kiinnittää huomiota työasentoon.
Joskus pitkään huonossa asennossa työskennellyt tarvitsee fysioterapeutin apua laukaisemaan lihasjännityksiä. Fysioterapeutti osaa myös auttaa löytämään itselle hyvän työasennon.

Jännityspäänsärky voi alkaa muustakin kuin niskasta. Stressaava elämä, masennus, purentaviat, huono nukkuma-asento, unihäiriöt ja vaikkapa vääränvahvuiset silmälasit ovat tavallisia päänsäryn syitä. Myös ylipaino voi olla särkyjen syy. Se, miksi liikakilot tuovat myös päänsärkytaipumuksen, on vielä epäselvää.

– Se tiedetään, että ylipainoisen verenkiertoon erittyy rasvakudoksesta aineenvaihduntatuotteita, jotka altistavat päänsärylle, Kallela sanoo.

Sekä migreeniä että jännityspäänsärkyä on enemmän naisilla kuin miehillä. Jopa 90 prosenttia naisista on joskus kärsinyt jännityspäänsärystä.

Eroon lääkepäänsärystä

– Jos päähän sattuu jatkuvasti, vaikkapa viikoittain, kannattaa mennä lääkäriin, Mikko Kallela kehottaa.
Jos jännityspäänsärkyyn ottaa jatkuvasti apteekista saatavia tulehduskipulääkkeitä, sekin saattaa johtaa lähes tauottomaan kipuun.

Särkylääkepäänsäryn voi saada, jos esimerkiksi parasetamolia tai ibuprofeiinia sisältäviä lääkkeitä syö yli kolmena päivänä viikossa useamman kuukauden ajan.

Migreenin täsmälääkkeitä, triptaaneja, ei pitäisi ottaa yli kymmenenä päivänä kuukaudessa. Kallelan mukaan särkylääkepäänsäryn tunnistaa siitä, että kivussa ei ole kohtauksittaisia piikkejä.

– Kivusta tulee kovien kohtausten sijaan tasaista pientä särkyä, joka tuntuu koko ajan, hän kuvaa.
Särkylääkepäänsärky on samankaltaista kuin vierotussärky, joka liittyy vaikkapa kofeiinin, alkoholin ja nitraattien käytön lopettamiseen, ja siitä pääsee eroon pitämällä särkylääkkeiden käytössä parin kolmen viikon tauon. Vaikea päänsärkykierre voidaan katkaista myös sairaalassa.

Migreenikohtaus vie voimat

Monesti ajatellaan, että migreenistä kärsivät ovat täydellisyydentavoittelijoita, jotka pyrkivät kontrolloimaan itseään koko ajan. Siis stressaavat paljon.

– Voi se osittain pitää paikkansa, mutta migreeniä on myös huomattavan rennoilla kavereilla, Kallela sanoo.

Migreeniä sairastaa joka kymmenes suomalainen. Sitä ei ole vain tietyntyyppisillä persoonilla, ja sitä on hyvin monenlaista. Kallelan mukaan kahdella migreenipotilaalla voi olla ihan eri sairaus, vaikka oireet ovatkin hyvin samankaltaisia.

Migreeni tulee aina kohtauksittain. Lähes kaikkien migreenipotilaiden kipu tuntuu kuin päätä lyötäisiin vasaralla. Liikkuminen pahentaa särkyä.

– Toiset korostavat pahoinvointia enemmän kuin särkyä. Aistiarkuus liittyy migreenisärkyyn lähes poikkeuksetta, Kallela kertoo.

Aistiarkuudella hän tarkoittaa, että niin valo, äänet, hajut kuin liike pahentavat oloa. Kipu on yleensä vain toisella puolella päätä, ja se on hyvin voimakasta ja jyskyttävää.

Migreenikohtauksen laukaisevat tekijät ovat hyvin yksilöllisiä. Tavallisimpia ovat stressi, univaje, verensokerin heilahtelut ja naisilla kuukautisten alkaminen. Ruoka-aineista alkoholi, suklaa ja jotkin makeutusaineet aloittavat säryn monilla migreenipotilailla, ja he tietävät välttää niitä.

Kohtaus etenee niin, että aluksi aistit herkistyvät. Monilla ensioireisiin liittyy myös väsymystä, palelua, ärtymistä ja makeanhimoa. Kohtauksen aikana verisuonet ensin supistuvat ja lopuksi laajenevat, kun aivorungon hermosolutoiminta aktivoituu. Iho kalpenee, suoliston toiminta hidastuu, jäsenet voivat puutua ja joillekin tulee näköhäiriöitä.

On outoa, ettei tällainen kipu ole vakavaa, mutta siitä kärsivän se saa täysin toimintakyvyttömäksi. Säryn lääkitsemisen lisäksi migreenipotilas haluaa vetäytyä makuulle pimeään ja hiljaiseen huoneeseen.

Hoito on opettelua

Migreeniä ei voi tunnistaa millään tutkimuksella, vaan sairaus todetaan oireiden perusteella.
Mikko Kallela aloittaa migreenipotilaan tutkimisen varmistamalla, ettei tällä ole mitään neurologista ongelmaa. Neurologiseen tutkimuspatteristoon kuuluu esimerkiksi Babinskin merkin tutkiminen, joka tehdään painamalla puutikulla kaari kantapäästä varpaisiin potilaan jalkapohjaan. Normaalisti isovarvas koukistuu, mutta jos se ojentautuukin ylöspäin, saattaa keskushermostossa olla vikaa. Migreenipotilaalla keskushermosto on täysin normaali.

Monilla migreenipotilailla on myös lihasjännityspäänsärkyä, ja lihasjännitys voi laukaista migreenikohtauksen.

Migreeniin on nykyään varsin tehokkaita lääkkeitä. Parhaiten ne auttavat, jos lääkkeen osaa ajoittaa oikeaan hetkeen. Siihen, kun kipu on alkanut, muttei vielä ole liian kova. Oikean hetken oppii tunnistamaan vain kokemuksen avulla.

Repivä päänsärky palaa

Miehille tyypillinen yli 30-vuotiaana kehittyvä kivulias päänsärky voi olla niin sanottu sarjoittainen päänsärky. Se on huomattavasti migreeniä tai jännityspäänsärkyä harvinaisempi, noin kolmella tuhannesta suomalaisesta.

Sarjoittaisessa päänsäryssä polttava ja repivä kipu tuntuu tavallisimmin toisen silmän ympärillä. Sieltä kipu säteilee eri puolille päätä. Säryn alkamisajankohdan voi tietää melkeinpä kellon tarkkuudella, ja se kestää aina tietyn samanmittaisen ajan. Esimerkiksi tunnin kuluttua alkamisesta kipu on kokonaan hävinnyt. Myöhemmin se palaa samanlaisena ja yhtä kovana.

Kipujaksot tuntuvat ryppäinä päivittäin muutaman viikon tai kuukauden ajan, jonka jälkeen ne pysyvät pitkäänkin poissa. Jos kipujaksot tihenevät, tauti voi kroonistua. Kipukohtauksia voidaan hoitaa migreenin täsmälääkkeillä. Ilman reseptiä saatavat tulehduskipulääkkeet eivät tuo helpotusta sarjoittaiseen päänsärkyyn. Myös sarjoittaisten kohtausten hillitsemisessä voidaan kokeilla estolääkitystä.

Aina ei päänsärkyyn tarvita lääkkeitä, vaan jotkut saavat apua fysioterapiasta, akupunktiosta, hieronnasta tai biopalautehoidosta.

Kasvava kipu ajaa lääkäriin

Mikko Kallelan mukaan päänsärkypotilaat saattavat pelätä aivoverenkiertohäiriöitä tai aivokasvainta. Hän lohduttelee pelkääviä tiedolla, että esimerkiksi aivokasvaimeen liittyy lähes aina neurologinen häiriö, esimerkiksi toispuolihalvaus tai tajunnanmenetyskohtaus, joskus pysyvä näköhäiriö. Eikä kipu jatku tasaisena vaan lisääntyy ja tihenee.

Migreenin ja muiden päänsärkyjen syitä ei tiedetä, ja asiaa tutkitaan. Miksi toisten keskushermosto oppii herkistymään kivulle ja toisten ei? Kallela uskoo, että vastaus löytyy geenitutkimuksesta. Jo joitakin erittäin vaikealle migreenille altistavia geenejä on löytynytkin.

– Jos geenejä löydetään lisää, opitaan paremmin selvittämään taudin mekanismeja, ja sitä kautta voitaisiin kehittää tehokkaampia täsmälääkkeitä.

Päänsärky voi olla ärsyttävää, pelottavaa tai lamauttavaa. Onneksi se on harvoin vakavaa. Kun päänsäryn laji selviää, tehokasta apuakin löytyy.

Päänsärkyä helpottaa

  • terveellinen ruokavalio
  • säännöllinen ateria- ja unirytmi
  • säännöllinen liikunta
  • lepo (kohtauksen yhteydessä)
  • fysioterapia
  • akupunktio ja akupainanta
  • biopalautehoito


Päänsärkylääkkeet

  • kipulääkkeet (mm. ibuprofeiini ja parasetamoli)
  • migreenin täsmälääkkeet, triptaanit
  • ergotamiini (usein käytettynä aiheuttaa helposti riippuvuutta ja pahoinvointia)
  • estolääkkeet käytetään muun muassa verenpaine- ja sydänsairauksiin, masennukseen ja epilepsiaan tarkoitettuja lääkkeitä, joilla on havaittu olevan myös migreeniä estävä vaikutus. Lääke otetaan ehkäisevästi päivittäin kuurina, yleensä parin kolmen kuukauden jaksoissa.

Päänsärky voi olla vakavaa jos

  • särky pahenee viikosta toiseen
  • särky tulee ensimmäistä kertaa elämässä
  • lyö päänsä
  • kipu tulee ponnistaessa
  • kipuun liittyy puhehäiriö, halvausoire tai näköhäiriö
  • särkyyn liittyy kuumetta tai potilaalla on vakava perussairaus (esim. syöpä)

Tunnusmerkkejä

Jännityspäänsärky

  • vannemainen, tasainen kipu
  • ei esioireita
  • ei pahoinvointia
  • ei valonarkuutta
  • liikunta helpottaa

Särkylääkepäänsärky

  • tasainen, jatkuva särky
  • ei kipupiikkejä


Migreeni

  • jyskyttävä, kova särky
  • kohtauksittainen
  • esioireita
  • pahoinvointi
  • valonarkuus
  • rasitus pahentaa


Sarjallinen päänsärky

  • alkaa yli 30-vuotiaana
  • polttava ja repivä kipu
  • kestää aina tietyn ajan
  • kipujaksot tulevat sarjoina
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Kun verensokeri on pysyvästi koholla, olet sairastunut tyypin 2 diabetekseen. Mikä siihen johtaa, miten sitä voi välttää?

Millaisia ovat alkavan tyypin 2 diabeteksen oireet?

Erityisesti syömisen jälkeen saattaa vähän väsyttää ja raukaista. Suu tuntuu kuivalta ja janottaa, voi ilmetä keskittymisvaikeuksia ja levottomuutta, näön sumentumista sekä jalkojen puutumista ja pistelyä.

Kun verenkierrossa on paljon ylimääräistä glukoosia, sitä alkaa erittyä myös virtsaan, jolloin virtsaamistarve voimistuu.

Aiemmin puhuttiin vanhuustyypin diabeteksesta, mutta termi on vanhentunut, sillä osa sairastuneista on nuoria. Yhdysvalloissa ja Englannissa sairastuneiden joukossa on myös lapsia ja teiniikäisiä.

Onko löytynyt uusia tekijöitä, jotka vaikuttavat sairastumiseen?

Diabeteksen puhkeamisessa on vielä paljon tuntematonta, mutta ylipainon, vähäisen liikkumisen ja perintötekijöiden lisäksi yksi vähemmän tunnettu riskitekijä on pitkään jatkunut univaje. Jo yksi huonosti nukuttu yö voi pistää verensokeritasot hetkeksi hyrskyn myrskyn. Unen puute kääntää hormonitoiminnan sellaiseksi, että ruokahalu voimistuu, kylläisyyden tunne vähenee ja insuliinin toimintaa heikkenee.

Myös ympäristömyrkyt, kuten raskasmetallit ja torjunta-aineet muuttavat hormonien ja geenien toimintaa. Ympäristömyrkkyjä on esimerkiksi elintarvikkeiden pakkausmateriaaleissa, hygieniatuotteissa, muoveissa ja kaloissa.

Voiko sairastaa tietämättään?

Voi, jopa vuosia tai vuosikymmeniä, sillä tyypin 2 diabetes on usein petollisen vähäoireinen tai oireeton.

Ei ole lainkaan tavatonta, että silmälääkäri huomaa taudin ensimmäisenä. Liika sokeri verenkierrossa saa silmänpohjan pienet verisuonet ratkeilemaan ja vuotamaan.

Joskus äkillisen sydäninfarktin takaa paljastuu tyypin 2 diabetes.

Miksi huomaamaton tautikin on vaarallinen?

Pitkään jatkuessaan korkea verensokeri vahingoittaa verisuonia, sydäntä ja hermostoa.

Silmänpohjan verisuonten vaurioituminen voi jopa sokeuttaa. Jos munuaisten verisuonet vaurioituvat, ihminen voi joutua keinomunuaishoitoon tai elinsiirtoon.

Hermovauriot taas aiheuttavat erimuotoisia tuntohäiriöitä, kuten puutumista, pistelyä ja lämpötunnon vaihtelua raajoissa. Hermojen vaurioituminen voi tehdä myös sen, että ihminen ei tunne esimerkiksi kengässään hiertävää kiveä, jolloin jalat voivat haavautua.

Diabeetikoita myös ientulehdukset piinaavat terveitä enemmän.

Jopa 60–70 prosenttia aikuisiän diabeetikoista kuolee sydän- ja verisuonitauteihin.

Voiko diabeteksesta parantua?

Tyypin 2 diabetesta pidetään elämänmittaisena sairautena, mutta sen voi hoitaa erinomaiseen tasapainoon syömällä terveellisesti, nukkumalla hyvin ja liikkumalla tarpeeksi.

Osa pääsee lihavuusleikkauksen jälkeen eroon diabeteslääkkeistä. Leikkaus parantaa insuliinin toimintaa ja lisää kylläisyyden tunnetta.

Voidaan ajatella, että jos verensokeri on pysynyt vuoden normaalina ilman lääkitystä, on parantunut.


Mikä on tehokkainta tyypin 2 diabetesta hoitoa?

Tärkeintä on painonpudotus. Tutkimusten mukaan tyypin 2 diabeetikoilla laihduttaminen on kuitenkin terveitä vaikeampaa. Silloin, kun laihtumisesta olisi eniten hyötyä, elimistö pistää kaikin keinoin hanttiin.

Taivaita ei kuitenkaan tarvitse tavoitella, sillä jo pieni, noin viiden prosentin painonpudotus voi saada ihmeitä aikaan.

Lääkehoidossa pyritään valitsemaan valmisteita, jotka eivät lihota tai altista hypoglykemioille ja jotka jopa auttavat laihtumaan. SGLT2-estäjäryhmän lääkkeet poistavat myös glukoosia virtsaan, ja osa diabeetikoista saattaa keventyä sen vaikutuksesta jopa parikymmentä kiloa.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Lue lisää tyypin 2 diabeteksesta Käypä hoito -suosituksesta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti