1.11.2010 klo 0:00

Päivitetty

28.5.2010 klo 0:00

Päänsärky voi olla ärsyttävää, pelottavaa tai lamauttavaa. Onneksi se on harvoin vakavaa. Kun päänsäryn laji selviää, tehokasta apuakin löytyy.

Pää on kuin ruuvipenkissä. Puristava särky tuntuu tasaisesti joka puolella päätä. Kipu alkaa takaraivolta ja nousee ylöspäin. Se ei ole sietämätöntä, mutta haittaa keskittymistä. Jo vähäinen niskan venyttely tuntuu jonkin verran helpottavan kipua.

– Tyypillisiä jännityspäänsäryn oireita, sanoo neurologi Mikko Kallela.

Lähes kaikki ovat tunteneet jonkinlaista päänsärkyä elämänsä aikana, vain joka kymmenes sanoo, ettei heidän päätään ole koskaan särkenyt.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– Yleensä jännityspäänsärkypotilas ei lähde lääkäriin. Hän hoitaa vaivaansa apteekista saatavilla kipulääkkeillä, Kallela kertoo. Hän hoitaa päänsärkypotilaita sekä HYKSissä että Postitalon lääkäriasemalla Helsingissä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Työasento kuntoon

Jännityspäänsärky ja huono ryhti liittyvät usein yhteen. Mikko Kallela kehottaa jännityspäänsärystä kärsivää lisäämään liikuntaa ja venyttelyä. Esimerkiksi reipas sauvakävely vetreyttää hyvin yläselän ja niskan lihaksia.

– Jännityspäänsärky on toimistotyöntekijöiden vaiva, ja siksi on tärkeää kiinnittää huomiota työasentoon.
Joskus pitkään huonossa asennossa työskennellyt tarvitsee fysioterapeutin apua laukaisemaan lihasjännityksiä. Fysioterapeutti osaa myös auttaa löytämään itselle hyvän työasennon.

Jännityspäänsärky voi alkaa muustakin kuin niskasta. Stressaava elämä, masennus, purentaviat, huono nukkuma-asento, unihäiriöt ja vaikkapa vääränvahvuiset silmälasit ovat tavallisia päänsäryn syitä. Myös ylipaino voi olla särkyjen syy. Se, miksi liikakilot tuovat myös päänsärkytaipumuksen, on vielä epäselvää.

– Se tiedetään, että ylipainoisen verenkiertoon erittyy rasvakudoksesta aineenvaihduntatuotteita, jotka altistavat päänsärylle, Kallela sanoo.

Sekä migreeniä että jännityspäänsärkyä on enemmän naisilla kuin miehillä. Jopa 90 prosenttia naisista on joskus kärsinyt jännityspäänsärystä.

Eroon lääkepäänsärystä

– Jos päähän sattuu jatkuvasti, vaikkapa viikoittain, kannattaa mennä lääkäriin, Mikko Kallela kehottaa.
Jos jännityspäänsärkyyn ottaa jatkuvasti apteekista saatavia tulehduskipulääkkeitä, sekin saattaa johtaa lähes tauottomaan kipuun.

Särkylääkepäänsäryn voi saada, jos esimerkiksi parasetamolia tai ibuprofeiinia sisältäviä lääkkeitä syö yli kolmena päivänä viikossa useamman kuukauden ajan.

Migreenin täsmälääkkeitä, triptaaneja, ei pitäisi ottaa yli kymmenenä päivänä kuukaudessa. Kallelan mukaan särkylääkepäänsäryn tunnistaa siitä, että kivussa ei ole kohtauksittaisia piikkejä.

– Kivusta tulee kovien kohtausten sijaan tasaista pientä särkyä, joka tuntuu koko ajan, hän kuvaa.
Särkylääkepäänsärky on samankaltaista kuin vierotussärky, joka liittyy vaikkapa kofeiinin, alkoholin ja nitraattien käytön lopettamiseen, ja siitä pääsee eroon pitämällä särkylääkkeiden käytössä parin kolmen viikon tauon. Vaikea päänsärkykierre voidaan katkaista myös sairaalassa.

Migreenikohtaus vie voimat

Monesti ajatellaan, että migreenistä kärsivät ovat täydellisyydentavoittelijoita, jotka pyrkivät kontrolloimaan itseään koko ajan. Siis stressaavat paljon.

– Voi se osittain pitää paikkansa, mutta migreeniä on myös huomattavan rennoilla kavereilla, Kallela sanoo.

Migreeniä sairastaa joka kymmenes suomalainen. Sitä ei ole vain tietyntyyppisillä persoonilla, ja sitä on hyvin monenlaista. Kallelan mukaan kahdella migreenipotilaalla voi olla ihan eri sairaus, vaikka oireet ovatkin hyvin samankaltaisia.

Migreeni tulee aina kohtauksittain. Lähes kaikkien migreenipotilaiden kipu tuntuu kuin päätä lyötäisiin vasaralla. Liikkuminen pahentaa särkyä.

– Toiset korostavat pahoinvointia enemmän kuin särkyä. Aistiarkuus liittyy migreenisärkyyn lähes poikkeuksetta, Kallela kertoo.

Aistiarkuudella hän tarkoittaa, että niin valo, äänet, hajut kuin liike pahentavat oloa. Kipu on yleensä vain toisella puolella päätä, ja se on hyvin voimakasta ja jyskyttävää.

Migreenikohtauksen laukaisevat tekijät ovat hyvin yksilöllisiä. Tavallisimpia ovat stressi, univaje, verensokerin heilahtelut ja naisilla kuukautisten alkaminen. Ruoka-aineista alkoholi, suklaa ja jotkin makeutusaineet aloittavat säryn monilla migreenipotilailla, ja he tietävät välttää niitä.

Kohtaus etenee niin, että aluksi aistit herkistyvät. Monilla ensioireisiin liittyy myös väsymystä, palelua, ärtymistä ja makeanhimoa. Kohtauksen aikana verisuonet ensin supistuvat ja lopuksi laajenevat, kun aivorungon hermosolutoiminta aktivoituu. Iho kalpenee, suoliston toiminta hidastuu, jäsenet voivat puutua ja joillekin tulee näköhäiriöitä.

On outoa, ettei tällainen kipu ole vakavaa, mutta siitä kärsivän se saa täysin toimintakyvyttömäksi. Säryn lääkitsemisen lisäksi migreenipotilas haluaa vetäytyä makuulle pimeään ja hiljaiseen huoneeseen.

Hoito on opettelua

Migreeniä ei voi tunnistaa millään tutkimuksella, vaan sairaus todetaan oireiden perusteella.
Mikko Kallela aloittaa migreenipotilaan tutkimisen varmistamalla, ettei tällä ole mitään neurologista ongelmaa. Neurologiseen tutkimuspatteristoon kuuluu esimerkiksi Babinskin merkin tutkiminen, joka tehdään painamalla puutikulla kaari kantapäästä varpaisiin potilaan jalkapohjaan. Normaalisti isovarvas koukistuu, mutta jos se ojentautuukin ylöspäin, saattaa keskushermostossa olla vikaa. Migreenipotilaalla keskushermosto on täysin normaali.

Monilla migreenipotilailla on myös lihasjännityspäänsärkyä, ja lihasjännitys voi laukaista migreenikohtauksen.

Migreeniin on nykyään varsin tehokkaita lääkkeitä. Parhaiten ne auttavat, jos lääkkeen osaa ajoittaa oikeaan hetkeen. Siihen, kun kipu on alkanut, muttei vielä ole liian kova. Oikean hetken oppii tunnistamaan vain kokemuksen avulla.

Repivä päänsärky palaa

Miehille tyypillinen yli 30-vuotiaana kehittyvä kivulias päänsärky voi olla niin sanottu sarjoittainen päänsärky. Se on huomattavasti migreeniä tai jännityspäänsärkyä harvinaisempi, noin kolmella tuhannesta suomalaisesta.

Sarjoittaisessa päänsäryssä polttava ja repivä kipu tuntuu tavallisimmin toisen silmän ympärillä. Sieltä kipu säteilee eri puolille päätä. Säryn alkamisajankohdan voi tietää melkeinpä kellon tarkkuudella, ja se kestää aina tietyn samanmittaisen ajan. Esimerkiksi tunnin kuluttua alkamisesta kipu on kokonaan hävinnyt. Myöhemmin se palaa samanlaisena ja yhtä kovana.

Kipujaksot tuntuvat ryppäinä päivittäin muutaman viikon tai kuukauden ajan, jonka jälkeen ne pysyvät pitkäänkin poissa. Jos kipujaksot tihenevät, tauti voi kroonistua. Kipukohtauksia voidaan hoitaa migreenin täsmälääkkeillä. Ilman reseptiä saatavat tulehduskipulääkkeet eivät tuo helpotusta sarjoittaiseen päänsärkyyn. Myös sarjoittaisten kohtausten hillitsemisessä voidaan kokeilla estolääkitystä.

Aina ei päänsärkyyn tarvita lääkkeitä, vaan jotkut saavat apua fysioterapiasta, akupunktiosta, hieronnasta tai biopalautehoidosta.

Kasvava kipu ajaa lääkäriin

Mikko Kallelan mukaan päänsärkypotilaat saattavat pelätä aivoverenkiertohäiriöitä tai aivokasvainta. Hän lohduttelee pelkääviä tiedolla, että esimerkiksi aivokasvaimeen liittyy lähes aina neurologinen häiriö, esimerkiksi toispuolihalvaus tai tajunnanmenetyskohtaus, joskus pysyvä näköhäiriö. Eikä kipu jatku tasaisena vaan lisääntyy ja tihenee.

Migreenin ja muiden päänsärkyjen syitä ei tiedetä, ja asiaa tutkitaan. Miksi toisten keskushermosto oppii herkistymään kivulle ja toisten ei? Kallela uskoo, että vastaus löytyy geenitutkimuksesta. Jo joitakin erittäin vaikealle migreenille altistavia geenejä on löytynytkin.

– Jos geenejä löydetään lisää, opitaan paremmin selvittämään taudin mekanismeja, ja sitä kautta voitaisiin kehittää tehokkaampia täsmälääkkeitä.

Päänsärky voi olla ärsyttävää, pelottavaa tai lamauttavaa. Onneksi se on harvoin vakavaa. Kun päänsäryn laji selviää, tehokasta apuakin löytyy.

Päänsärkyä helpottaa

terveellinen ruokavalio
säännöllinen ateria- ja unirytmi
säännöllinen liikunta
lepo (kohtauksen yhteydessä)
fysioterapia
akupunktio ja akupainanta
biopalautehoito

Päänsärkylääkkeet

kipulääkkeet (mm. ibuprofeiini ja parasetamoli)
migreenin täsmälääkkeet, triptaanit
ergotamiini (usein käytettynä aiheuttaa helposti riippuvuutta ja pahoinvointia)
estolääkkeet käytetään muun muassa verenpaine- ja sydänsairauksiin, masennukseen ja epilepsiaan tarkoitettuja lääkkeitä, joilla on havaittu olevan myös migreeniä estävä vaikutus. Lääke otetaan ehkäisevästi päivittäin kuurina, yleensä parin kolmen kuukauden jaksoissa.

Päänsärky voi olla vakavaa jos