Jokaisen selkä tietää parhaiten, miten sen on hyvä olla. Yhtä oikeaa istumisasentoa ei ole mutta tuolin valinnalla siihen voi vaikuttaa.

Istumista voi keventää hyvällä tuolilla. Voit valita tavallisen tai ylellisen työtuolin, satula- ja polvituolin, keinuvan, pyörivän, tärisevän sekä makuuasentoon säädettävän tuolin välillä. Tulisiko työhönkin lisää hohtoa, jos istuisi vähän hassusti?

Tärkeimmät säädettävät osat tavallisessa työtuolissa ovat istuimen korkeus, selkänojan korkeus ja kaltevuus sekä käsinojat. Liukuvalla istuinosalla voi siirtää takamusta penkissä ja liikutella selkää. Jos tuolissa on keinumekanismi, käytä sitä, niin vältät alaselkää kiristymästä ja jäykistymästä.

— Jos haet vaihtoehtoa tavanomaiselle työtuolille, kokeile satula- tai polvituolia. Selkänojaton tuoli varmistaa selälle aktiivisen asennon ja selän pyöristymiseltä välttyy automaattisesti, Työterveyslaitoksen ylilääkäri Esa-Pekka Takala sanoo.

Mikään tuoli ei kuitenkaan välttämättä sovi kaikille. Parin kolmen päivän kokeilun jälkeen tiedät, istuuko tuoli sinulle. Kannattaakin pyytää tuoli muutamaksi päiväksi koekäyttöön ennen lopullista hankintaa.

Tauot estävät selkävaivoja

– Mikään asento ei ole selälle hyvä tai huono, jos siinä ollaan lyhyen aikaa. Mutta pitkään istuessa kannattaa miettiä, miten ja millaiseen tuoliin asettuu, Esa-Pekka Takala sanoo.

Selän, niskan ja hartioiden vaivoja voi ehkäistä istuma-asennolla, joka on samanaikaisesti dynaaminen ja rento ja jossa selän luonnollinen notko lanne­selässä säilyy.

– Hyväkään tuoli ja istuma-asento eivät estä pitkän istumisen haittoja. Siihen auttaa vain liike – myös työpäivän aikana. Jos takapuoli puutuu, se on viimeistään merkki siitä, että nyt on istuttu liian pitkään. Hermot ovat puristuksessa.

Istujan pitäisi nousta 30–45 minuutin välein pystyyn. Kun puhut seisten puhelimessa, kävelet printterille, asioit työkaverin luona ja haet juotavaa, saat lepotauon myös aivoille.

– Ihminen ei jaksa olla tehokas yhtäjaksoisesti pitkään. Pienenkin elvyttävän tauon jälkeen työ taas luistaa.

Istuessakin voi vaihdella asentoa. Pieni liike panee lihakset töihin. Se auttaa verenkiertoa ja poistaa turvotusta. Liike myös pumppaa välilevyihin nivelnestettä, joka ravitsee nivelrustoja. Pieni liike istuessa pitää kehon valmiudessa lähteä liikkeelle ja suojaa lihaskrampeilta, jos tulee äkkilähtö.

Istu rentona mutta aktiivisena

  •  Jalat ovat tukevasti lattialla tai jalkatuella.
  •  Kyynärvarret ovat vaakatasossa ja tukevat pöytään tai istuimen käsinojiin.
  •  Selkä pysyy neutraaliasennossa eikä pyöristy.
  •  Hartiat pysyvät rentoina ja niska suorassa.
  • Ruutu on katseen vaakatason alapuolella.

    Asiantuntijat: Esa-Pekka Takala ylilääkäri Työterveyslaitos
    Tommi Vasankari, tutkimusprofessori, UKK-instituutti

Lue lisää: 8 syytä nostaa peppu ylös penkistä
Istuja, suojaa itsesi säryiltä

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.