Selkä kiittää liikkeestä

Voimistelijatytön selkä taipuu letkeästi niin siltaan kuin sivullekin.

– Selkä toimii samalla periaatteella kuin jousi. Länsimainen ihminen luulee, että selän pitää olla jäykkä kuin seiväs, jotta siihen voi luottaa, mutta hyvä ranka onkin taipuisa ja liikkuva, fysiatri Sinikka Levoska Oulun yliopistosairaalasta muistuttaa.

Selkää ei käyttämällä saa pilalle. Kuka saa selkäkipuja, kuka ei, johtuu etupäässä geeniperimästä, mutta vaivat voivat johtua myös työstä, harrastuksista tai tapaturmista.

–Vain hyvin pieni osa selkäkipuisista tarvitsee vaivaansa leikkaushoitoa, ortopedi Pirkka Mäkelä Oulun yliopistosairaalasta sanoo.

Hänen mielestään kaikki mahdolliset keinot välttää leikkaus pitää käyttää.

Vaivaa selkää

Selkä muodostuu nikamista ja välilevyistä. Selästä löytyy kymmeniä niveliä, jotka tekevät sen liikkuvaksi. Selkäranka toimii tukena ja suojana myös sen sisällä kulkevalle selkäytimelle ja siitä lähteville hermoille.

Useimmat pääsevät yli kolmikymppiseksi ilman selkävaivoja, vaikkei selän eteen tekisi yhtään mitään. Elämän aikana neljä viidestä suomalaisesta ehtii kuitenkin kärsiä selkäkivuista.

Selkä kaipaa monipuolista kuormitusta voidakseen hyvin. Selän liikuttaminen vaatii nykyihmiseltä vaivannäköä, sillä elämä on muuttunut niin helpoksi, ettei rasitusta tule luonnostaan. Siksi tarvitsemme kävelyä, vesijuoksua, uintia, hiihtoa, voimistelua ja kuntosaliharjoittelua.

– Kehomme on suunniteltu rankametsään ja kantamaan heiniä eläimille, Levoska huomauttaa.

Etsi syvät lihakset

Selän täsmäliikuntaa on syvien, asentoa ylläpitävien lihasten harjoittaminen. Pinnalliset selkälihakset tekevät lapiohommia, mutta syvät lihakset pitävät rangan oikeassa asennossa.

– Vatsalihakset toimivat tukiliivinä selkärangalle. Kun ihminen kumartuu, vatsalihakset ovat kuin pöytä, jonka päällä ranka voi rennosti liikkua, Levoska sanoo.

Syvät lihakset kannattelevat myös ryhtiä. Jos ryhtiä yrittää pitää yllä vain pinnistämällä päällimmäisiä lihaksia, selkä lysähtää, kun ei enää jaksa. Sen sijaan syvät vatsalihakset ovat kehon oma tukiliivi.

– Ikä ja sairaudet jäykistävät selkää, mutta terveen selän liikkumattomuus johtuu suurelta osin siitä, ettei selän luontaisia ominaisuuksia ylläpidetä. Joku on luonnostaan toista kankeampi, mutta kukin etsii venyttelemällä omat rajansa.

Puukonisku selkään

Välilevyjen verenkierto on riippuvainen naapurikudoksista ja liikkeestä. Ravinto ja happi tulee ympärillä olevista kudoksista. Kun ranka liikkuu, välilevyt iloitsevat.

– Sen sijaan jos istut pitkään, selkä alkaa kipeytyä, koska kudosten verenkierto heikkenee, eivätkä välilevyt saa enää happea. Istumatyöläisen selkä ja pää riitelevät, sillä pää haluaisi istua, kunnes työ on valmis, kun taas välilevy kieltäytyy olemasta paikoillaan tuntikausia, Sinikka Levoska kuvailee.

Tyypillinen vaiva on pieni kudosvaurio alaselän välilevyssä. Se sattuu kuin puukonisku selkään.

– Kansankielellä puhutaan noidannuolesta. Joskus on arveltu sen olevan pelkkä lihaskramppi, mutta moni noidannuoli johtuu välilevyn vauriosta.

Toinen yleinen välilevyvaiva on välilevypullistuma, jota nimitetään myös välilevytyräksi tai prolapsiksi.

Siinä välilevyn sisältöä pullistuu selkäydinkanavaan. Pullistuma voi ärsyttää tai puristaa jalkaan menevää iskiashermoa ja silloin selän lisäksi myös jalkaan säteilee kipua.

Myös selkärangan rappeuma aiheuttaa selkäkipua ja jopa iskiasoireita. Selkärangan kulumat ja nivelrikkomuutokset ahtauttavat selkäydinkanavaa tai juurikanavia, jolloin hermot voivat joutua pinteeseen. Nämä ovat yleensä iäkkäiden ihmisten vaivoja, mutta jos on elämän arpapelissä saanut rappeumageenit, vaiva saattaa tulla jo keski-iässä.

Vaatii kärsivällisyyttä

Suurin osa paranee selkävaivoistaan ajan kanssa hoidettiin niitä tai ei. Kärsivällisyyttä selkäkipu kuitenkin vaatii, sillä vaikka noidannuoli paranee puolella potilaista parissa viikossa, osalla vaiva kestää kolmekin kuukautta. Mitä enemmän on ikää, sitä hitaampaa on paraneminen.

Hoidoksi äkilliseen selkäkipuun annetaan lihaksia rentouttavaa lääkettä ja tulehduskipulääkettä. Selkä pidetään myös liikkuvana.

– Tärkeää on rentouttaa selkä ja liikkua sen minkä pystyy, Sinikka Levoska sanoo.

– Akuutissa selkäkivussa kannattaa välttää saunomista ja kylmettymistä. Kipua provosoi usein kostea lämpö, tärinä ja veto, hän luettelee.

Saunan lämpö saattaa tuntua ihanalta, mutta kipu äityy rehvakkaaksi seuraavana yönä tai päivänä.

Elämänikuinen toveri?

Akuutin selkäkivun hoito on tarpeen, ettei kipu pitkittyisi.

– Selkäkivun pitkittymistä on paljon tutkittu ja on huomattu, että kroonisen selkäkivun oireet voivat olla pahemmat kuin magneettikuvista voisi päätellä, Levoska kertoo.

Jos selkäkivusta kaikesta huolimatta tulee alituinen seuralainen, järeämmät hoitokonstit ovat tarpeen.

Krooninen kipu käyttää erilaisia välittäjäaineita kuin akuutti kipu ja siksi siihen eivät tavalliset kipulääkkeet kunnolla tehoa. Apua on saatu mielialalääkkeitä ja epilepsialääkkeestä. Selkäkipuun käytetään myös kipulääke- ja kortisonipistoksia.

– Kroonisen kivun hoidossa liikunnan tehosta on vahva tutkimusnäyttö, Sinikka Levoska toteaa.

Varsinkin potilaalle räätälöidystä ja ohjatusta harjoittelusta on todettu olevan hyötyä.

Krooniseen selkäkipuun kuuluu oireiden aaltoilu. Juuri kun toivot selkäkivun hävinneen iäksi, se lyyhistää sinut sängyn pohjalla.

Joskus leikataan

Kirurgin luo hakeutuvilla potilailla saattaa takaraivossaan olla toive, että puukko parantaa kerralla selkävaivan. Yhtä tärkeää kuin käyttää veistä on osata valita oikeat leikattavat.

– Useimmiten joudumme tarjoamaan ei-oota, sillä leikkaus on äärimmäisin keino, ja siitä on apua vain silloin, kun potilaat on valittu oikein, ortopedi Pirkka Mäkelä toteaa.

Eniten leikataan välilevypullistumia, mutta leikkauksen hyödystä keskustellaan vilkkaasti.

– Jos potilasta uhkaa alaraajojen halvautuminen tai jos uloste ja pissa karkaavat ja haarojen väli on tunnoton, leikkaus on välttämätön ja kiireellinen, hän luettelee.

Leikattaviin ongelmiin kuuluvat myös selkärankarappeuman aiheuttamat nikamasiirtymät ja selkäydinkanavan ahtautumiset, mutta niissäkin oireet ratkaisevat. Ahtaumissa selkäydinkanavaa avarretaan ja joskus on tarpeen myös selkärangan jäykistäminen.

Kirurgiaa pidetään usein temppuhoitona, jossa lääkäri tulee ja nappaa veitsellään pahan pois.

– Odotukset ovat suuret ja pettymyksiä tulee, jos ei ymmärretä, että vain hyvin harvoin ihmisen selkää voidaan korjata kuin autokorjaamolla autoa.

Kirurginen hoito on vasta ensiaskel. Isompien leikkausten jälkeen ensimmäiset kolme kuukautta kuluvat siihen, että opetellaan kävelemään rauhallisesti ja tekemään pikkuaskareita.

– Leikkaukseen tulevan onkin ensin yritettävä sisäistää pitkä hoitoprosessi, joka hänellä on edessään. Toiseksi on syytä opetella kärsivällisyyttä.

Tupakan jättäminen ja fyysisestä kunnosta huolehtiminen on Mäkelän mukaan todella tärkeää leikkauksen tulevalle.

Vaikeinta on, kun potilas on leikkauksesta toipunut, mutta vaiva jatkuu. Leikkauksessa on saatu selkä ja alaraajojen hermotus toimimaan, mutta esimerkiksi hermosärkyä on yhä tai se on tullut uutena vaivana.

– Suomalaiset ovat valtaosin odotuksissaan realistisia, mutta pettymys on silti suuri, kun leikkauksesta huolimatta selkä ei olekaan kuin uusi.

Romahtiko selkä?

– Äkillisessä selkäkivussa ensimmäinen reaktio on pelko ja säikähdys selän romahtamisesta. Silloin ihminen automaattisesti alkaa jäykistää selkälihaksiaan ja pitää selkää liikkumattomana.

Sinikka Levoska ymmärtää omankin kokemuksensa perusteella, miksi ihminen vaistomaisesti jännittää selkäänsä seuraavaa kipupiikkiä odottaessaan. Mutta selän jännittäminen on pahasta.

– Selkä pitäisi saada mahdollisimman nopeasti rentoutettua ja jäykkyys sulamaan, sillä se auttaa paranemista. Selkää liiaksi varomalla me vain pitkitämme selkäkipua.

Selän jännittäminen nostaa välilevypainetta, kun taas rentoutuessa paine vähenee.

Ensikivuissa parin päivän lepo voi olla tarpeen, mutta jaloille pitäisi ponnistella mahdollisimman nopeasti. Monet selkäkipuiset sanovatkin, että hippasu, pieni liike, tuntuu paremmalta kuin istuminen tai makaaminen.

– Kivun tarkoitus on suojella; se ilmoittaa mikä on hyväksi, mikä pahaksi. Mutta kipua ei kannata alkaa liikaa kunnioittamaan.

Köpötyksestä rentouteen

Mieli ja keho toimivat yhdensuuntaisesti. Kun tunne on pelko, keho reagoi pelkoon jännittämällä, mikä taas lisää kivun tunnetta. Varsinkin kroonisessa selkäkivussa luottamus selkään on mennyt.

– Järki voi sanoa mitä tahansa, mutta tunne voittaa. Jos ihminen pelkää selän romahtamista, hän ei uskalla rentoutua. Hän myös välttää kaikkia liikkeitä, joiden pelkää aiheuttavan lisää puukoniskuja.

Selkälääkärin lääke epäluottamukseen on ammattilaiselta saatu apu. Hoitavan lääkärin tai fysioterapeutin pitää saada potilas ymmärtämään, mitä hänen mielessään ja kehossaan tapahtuu: saada keho kääntymään köpötyksestä rentouteen.

– Kun puukko iskee, hengitä syvään ja löysää selkä. Kun kipu tuntuu kaikkein pahimmalta, yritä olla mahdollisimman rentona.

Selkäkipu on niin hallitsevaa, että se alkaa helposti pyörittää koko elämää. Selkäpotilaana olemista ei kannata ottaa pääharrastuksekseen.

– Pelot, uhat ja avuttomuuden tunteet tulevat selkäkivun seuralaisina. Myös niitä täytyy käsitellä siinä missä harjoittaa lihaksiaan, Sinikka Levoska miettii.

Kipukin on helpompi sietää, jos elämässä on harrastuksia, ihania ystäviä, mukava perhe ja asioita mitä voi tehdä selkävaivaisenakin.

Istumatyöläinen, kuuntele välilevyjä!

• Tarvitset vankat vatsalihakset, jotta ryhti pysyy hyvänä. Päällimmäisten lihasten treenaaminen ei riitä, sillä ryhtilihakset sijaitsevat niiden alla.
• Selvitä ristiriita pään ja selän välillä. Pää haluaa istua, kunnes työ on tehty. Välilevyt uhoavat: "Mehän en neljää tuntia istuta yhtä soittoa." Luota välilevyjen viestiin!
• Liikuta selkää istuessasi. Liikettä helpottavat pyllyn alle laitettavat tyynyt ja puolipallot. Työpisteen muunneltavuus on hyvästä. Tee työtä välillä seisten, välillä istuen. Vaihda tuolia. Muista taukojumpata.

Perheenäiti, hanki vatsalihakset!

• Teet työtä paljolti etukumarassa, jolloin syntyy valtava paine kahteen alimpaan välilevyyn. Jotta et kumartelisi pelkän selkärangan varassa, tarvitset voimaa vatsalihaksiisi. Synnytyksen jälkeen vatsalihasten harjoittaminen on tärkeää.
• Toinen ongelma ovat kiertoliikkeet, joita syntyy esimerkiksi silloin, kun lapsi roikkuu käden ja lonkan välissä, ja toista kättäsi työllistää kauha.

Autoilija, liikuta selkää!

• Selkäongelmasi johtuvat istumisesta ja tärinästä. Hyvä penkki auttaa jaksamaan pitkiä ajomatkoja. Ristiselkätuki on myös tarpeen. Tärkeintä on, että muistat vaihtaa asentoa usein ja pitää pientä liikettä selässä.
• Kun aikataulut painavat päälle, stressi virittää kehon kireälle. Aja silloin auto parkkiin, nouse ulos ja venyttele kunnolla, niin matka jatkuu rennommin. Sama pätee myös amatöörikuskeihin.

Rentouta!

• Kokeile mielikuvaa: tipauta selkä housuihin.
• Kokeile liikettä: käy selällesi jumppapallon päälle ja anna venyä tai roikkuu käsillä tangossa vartalo löysänä ja jalat maassa.

Lue lisää iskiaskivun hoidosta.