Musiikki on parasta aivolääkettä, ilman haittavaikutuksia. Se pistää vipinää aivoihin, parantaa muistia ja lievittää stressiä. Aivoverenkiertohäiriön jälkeen musiikin kuuntelusta on tutkitusti apua.
1. Musiikista on hyötyä muistisairaille ja aivoinfarktipotilaille. Mihin teho perustuu, musiikkikuntoutuksen tutkija Teppo Särkämö?
Musiikki pistää vipinää kaikkien aivoihin, niin terveillä kuin sairailla. Se vilkastaa aivojen mielihyvä- ja palkitsemisjärjestelmiä, säätelee vireyttä, parantaa motoriikkaa ja lieventää stressiä.
Aivoinfarktista toipuessa musiikki tekee vielä enemmän. Se muovaa aivojen rakennetta laajentamalla harmaan alueen tilavuutta etuotsalohkolla, pihtipoimun etuosassa ja tyvitumakkeissa. Näiden alueiden kasvu tehostaa tiedonkäsittelyä ja tunteiden säätelyä. Musiikilla voi edistää esimerkiksi puheen palautumista.
Muistisairauksissa musiikkiharrastukset virkistävät muistia, auttavat keskittymistä ja ylläpitävät mielialaa.
2. Minkälainen musiikki toimii?
Parhaiten tehoaa mielimusiikki. Yleensä tunteita ja muistoja herättää eniten musiikki, jota on kuunnellut lapsena ja nuorena. Vanhemmiten toimii vaikka oma häävalssi tai laulut, joita on laulettu lapsuudenkodissa.
Oikean musiikin löytäminen voi vaatia salapoliisin taitoja, jos potilas ei pysty nimeämään suosikkejaan. Kaikki eivät syty Tapio Rautavaarasta tai Paula Koivuniemestä.
Kun kappale tai artisti on tuttu, vaikutuksen näkee käytöksessä välittömästi: hyräily, laulaminen tai keinuminen paljastavat miellyttävien muistojen heräämisen.
3. Riittääkö kuuntelu vai pitääkö laulaa tai soittaa itse?
Jo pelkkä musiikin kuuntelu aktivoi aivoja, mutta vielä tehokkaampaa on, jos laulaa tai soittaa. Omaisten kannattaisi laulaa läheistensä kanssa ja hoitolaitoksissa voisi olla säännöllisiä musiikinkuuntelu- ja lauluhetkiä.
Aiempaa musiikkiharrastusta ei tarvita. Hyödyn saadakseen on kuitenkin nautittava musiikista.
Parhaillaan tutkimme, kuinka aivovammapotilaiden kuntoutuksessa toimii neurologinen musiikkiterapia, jossa käytetään rumpuja ja sähköpianoa ja tehdään jopa omia kappaleita. Aivot nauttivat haasteista, joita soittaminen tarjoaa.
4. Kuinka usein musiikkilääkettä pitäisi ottaa?
Aivoverenkiertohäiriön saanut hyötyy musiikista parhaiten, kun kuuntelee sitä päivittäin vähittäin tunnin heti sairastumisen jälkeisinä kuukausina.
Muistisairailla musiikki kannattaa ottaa osaksi päivittäisiä rutiineja. Usein jo pienet hetket joka päivä virkistävät. Samalla voidaan keskustella musiikin herättämistä tunteista ja muistoista.
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
