Yhä useampi potilas kuulee lääkäriltään hyvän uutisen: syöpänne on hoidettavissa. Moni pahanlaatuinen kasvain voidaan myös tuhota tarkasti tervettä elimistöä vaurioittamatta. Uudet hoidot vaihtelevat täsmälääkkeistä viruksiin.

Potilaalle lääketieteen hurja kehitys merkitsee parempaa hoitoa. Syöpätauti, joka ennen vei vääjäämättä hautaan, on joko parannettavissa tai ainakin hallittavissa. Perinteisten syöpähoitojen eli solunsalpaajien ja sädehoidon rinnalle ovat tulleet tai tulossa täsmälääkkeet ja -hoidot.

Kaikkia uusia hoitoja ja lääkkeitä ei ole vielä hyväksytty virallisesti. Niiden tieteellinen kehittäminen on kuitenkin jo pitkällä. Uudet hoidot saataneen käyttöön lähivuosina: silloin ne ovat sekä tiedeyhteisön että viranomaisten hyväksymiä turvallisia hoitoja.

Lisäksi on joukko uudehkoja ja jo hyväksyttyjä syöpähoitoja, joita kaiken aikaa tutkitaan potilailla. Voi käydä niinkin että aiemmin yhden syövän hoidossa käytetty lääke tai hoito osoittautuu tehokkaaksi moniin muihinkin syöpiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Yhteinen nimittäjä syövän uusille hoidoille on tarkkuus: ne vaikuttavat esimerkiksi tietyn geenin toimintaan, tietyn geenin välityksellä tai hoito voidaan muuten rajata vaikuttamaan määrätyllä alueella ja tavalla elimistössä. Potilaalle tämä merkitsee paitsi tehokkaampaa hoitoa myös vähemmän sivuvaikutuksia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kun suonet eivät kasva, suolistosyöpä ei leviä

Yksi uusista kiinnostavista syövän hoitotavoista perustuu verisuonten uudiskasvun estämiseen. Viime vuosina markkinoille on tullut muutamia verisuonten uudiskasvua estäviä lääkkeitä. Näillä lääkkeillä parhaat tulokset on saavutettu levinneen paksu- ja peräsuolisyövän hoidossa. Bevasitsumabi-nimisellä lääkkeellä yhdessä solunsalpaajan kanssa on onnistuttu pidentämään potilaiden elinaikaa.

Uutta lääkettä käytetään levinneen suolistosyövän, keuhkosyövän, munuaissyövän ja rintasyövän hoitoon. Kuitenkin lääkkeen vaikutus elinaikaan on vielä epäselvä. Esimerkiksi levinneen rintasyövän hoidossa se hidastaa taudin etenemistä, mutta se ei ole tuonut lisäelinvuosia potilaille, joilla on etäpesäkkeitä. Parhaillaan verisuonten kasvun estäjien tehoa tutkitaan monen muunkin syövän hoidossa.

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan syöpätautien klinikan osastonylilääkäri, dosentti Petri Bono hoitaa syöpäpotilaita muun muassa verisuonten kasvun estoon perustuvien lääkkeiden avulla. Syöpätautien klinikka on myös mukana kansainvälisessä tutkimuksessa: HYKSissä on hoidettu satoja levinnyttä paksu- ja peräsuolisyöpää tai munuaissyöpää sairastavia potilaita.

Suurin hyöty uudesta lääkkeestä saadaan todennäköisesti, kun se annetaan leikkauksen jälkeen yhdistelmähoitona solunsalpaajan kanssa. Tämä koskee luultavasti paksu- ja peräsuolisyöpää, mutta mahdollisesti myös rintasyöpää ja munuaissyöpää.

– Jos näin todella on, se mullistaa ainakin suolistosyöpä-, rintasyöpä- ja munuaissyöpäpotilaiden hoitoa. Parhaimmillaan leikkaus ja liitännäishoito voisivat kokonaan parantaa syövän yhä useammalta, Bono sanoo.

Verisuonten uudiskasvun estäjät ovat lempeämpiä lääkkeitä potilaillekin, sillä aiheuttavat huomattavasti vähemmän sivuvaikutuksia kuin vanhemmat syöpähoidot. Jos uusi lääke annetaan yhdessä solunsalpaajan kanssa, solunsalpaajien aiheuttamat sivuvaikutukset, kuten hiustenlähtö ja pahoinvointi, pysyvät.

Sen sijaan jos potilas saa vain verisuonten kasvua estävää lääkettä, kuten munuaissyöpää hoidettaessa, tyypillinen haitta on verenpaineen nousu. Uusi lääke voidaan antaa joko suonensisäisesti esimerkiksi laskimoportin avulla tai suun kautta.

Täsmälääke estää rintasyövän uusiutumisen

Syövän täsmälääkkeistä monoklonaalisia vasta-aineita on paljon tutkittu ja käytetty: esimerkiksi trastutsumabi-niminen lääke on tuonut uutta toivoa rintasyöpäpotilaille. Tutkimusten mukaan se lisää levinnyttä rintasyöpää sairastavien potilaiden elinaikaa ja pienentää myös rintasyövän uusiutumisen riskiä. Lääkkeen etu on haittavaikutusten vähyys.

Trastutsumabi tehoaa niihin rintasyöpäpotilaisiin, joiden kasvaimessa on HER-2-niminen geenimonistuma. Lääkkeeseen sisältyvä vasta-aine tunnistaa geenin tuottaman valkuaisaineen ja estää sen vaikutuksen: syöpäsolut eivät enää jakaannu ja jatka leviämistään. Noin viidenneksellä rintasyöpäpotilaista on HER-2-geenimonistuma.

– Tutkimusten mukaan trastutsumabi yhdistettynä solunsalpaajahoitoon vähentää rintasyövän uusiutumisen riskiä puolella verrattuna niihin potilaisiin, joita hoidettiin vain solunsalpaajin, Bono sanoo.

Suuri läpimurto syövän hoidossa on se, että taudin monimuotoisuus on paljastumassa. Lähitulevaisuudessa hoito räätälöidään syövän alatyypin ei syöpätyypin mukaan. Esimerkiksi rintasyövän syntyyn vaikuttavat useat eri mekanismit ja geenit, joten eri rintasyöpätyyppeihin puree erilainen hoito.

Omat geenit hoitavat aivokasvaimen

Myös geeniterapiaa voidaan hyvin perustein kutsua syövän täsmähoidoksi. Suomalaiset ovat tällä saralla maailman huipulla. Itä-Suomen yliopistossa on professori Seppo Ylä-Herttualan johdolla kehitetty uudenlainen lääke aivojen tukisolujen kasvaimiin eli glioomiin. Se on biologinen täsmälääke, joka saataneen markkinoille vuoden parin kuluessa.

Uusi täsmälääke eroaa tavanomaisista syöpälääkkeistä monella tavalla. Potilaalle se tuo yhden keskeisen parannuksen.

– Tärkein ero perinteisiin syöpälääkkeisiin verrattuna on siinä, että tätä lääkettä annetaan harvemmin. Geeniterapia on tehokasta paikallishoitoa, jossa vain yhdellä lääkkeen annolla saavutetaan muutaman viikon tai jopa monen vuoden vaikutus riippuen siitä, minkälaisia työkaluja käytetään.

Geeniterapiassa lääkkeenä käytetään yksilön omaa perimää, yleensä jotakin ihmisen omaa hyödyllistä geeniä, joka juuri kyseisessä taudissa toimii parhaimmin.

Hoitogeeni siirretään potilaaseen ja aivokasvaimeen viruskuljettimen avulla. Yleisemmin käytettyjä viruksia on ihmisellä hyvin tavallinen adenovirus, jonka aiheuttaman influenssan tai muun tulehdustaudin on lähes jokainen sairastanut. Adenoviruksen kyydissä hoitogeeni leviää kaikkialle sairaaseen kudokseen.

Geenin siirtäminen ei vielä riitä tuhoamaan syöpäsoluja. Viiden päivän kuluttua geenin siirtämisestä potilaalle annetaan gansikloviiri-niminen viruslääke, joka myös hakeutuu kasvaimeen ja yhdessä hoitogeenin kanssa tyrehdyttää syöpäsolujen lisääntymisen. Kasvain tuhoutuu, mutta koska aivojen hermosolut eivät jakaudu, ne eivät kärsi hoidosta.

Potilaskin pääsee vähemmällä. Geeniterapiasta ei ole havaittu sivuvaikutuksia lukuun ottamatta 1–2 vuorokautta kestävää lievää kuumetta (alle 38 astetta). Jos hoito annetaan yhdessä solunsalpaajien kanssa, potilas joutuu toki kestämään niiden aiheuttamat sivuvaikutukset. Luultavaa kuitenkin on, että uudet geenihoidot kykenevät pienentämään tarvittavia solunsalpaaja-annoksia ja tämä lievittää niidenkin sivuvaikutuksia.

Ylä-Herttualan tutkimusryhmän kehittämää hoitoa on annettu noin 50:lle aivojen pahanlaatuista kasvainta sairastavalle suomalaispotilaalle. Kuopiolaisten kehittämää hoitoa on tutkittu myös ulkomailla, ja sillä on hoidettu kaikkiaan 236 potilasta.

Hoitoihin liittyvät tutkimukset ovat edenneet potilaskokeiden viime vaiheeseen. Tähän asti tulokset ovat olleet erittäin hyvät. Näyttääkin vahvasti siltä, että kuopiolaisten keksintö on ensimmäinen virallisesti hyväksytty geeniterapialääke länsimaissa.

Seppo Ylä-Herttualan mukaan geeniterapia saattaa osoittautua tehokkaaksi kaikissa syövissä, joissa hoidetaan yksittäistä, paikallista kudosmöykkyä. Sen sijaan esimerkiksi leukemiassa geeniterapian mahdollisuudet ovat nykytietämyksen valossa vähäiset.

Virushoidolla lisää elämänlaatua ja -aikaa

Syöpäsolun voi tuhota myös elimistöön ruiskutettavan viruksen avulla. Helsinkiläisessä yksityisklinikassa annetaan syöpiin virushoitoja, jotka on kehitetty yhteistyössä Helsingin yliopiston sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa.

Kyse on kokeellisesta hoidosta, jonka turvallisuudesta ja tehosta ihmisiin ei toistaiseksi ole vankkaa tieteellistä näyttöä. Siinä käytetään muokattuja viruksia, jotka eivät kykene jakaantumaan normaaleissa soluissa. Muokatut virukset kuitenkin tappavat syöpäsolut, sillä niissä ne kykenevät jakaantumaan.

Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, professori Akseli Hemminki on tutkimusryhmineen hoitanut noin 50 potilasta, jotka ovat sairastaneet 16:ta eri syöpätyyppiä. Hemmingin mukaan hieman yli puolet potilaista on selvästi hyötynyt virushoidosta: heidän kasvaimensa ovat joko lakanneet kasvamasta, pienentyneet tai hävinneet.

– Jotkut potilaat ovat puhuneet jopa parantumisesta. Minusta se on hieman turhan optimistista ja tulosten luotettavaan tulkintaan tarvitaan pidempi seuranta. Valtaosalla kyse on elämänlaadun paranemisesta ja eliniän pitenemisestä.

Virushoidon perusajatus havaittiin ensimmäisen kerran jo yli sata vuotta sitten, kun syöpäpotilaiden kasvainten todettiin pienentyneen tai jopa hävinneen flunssan jälkeen. Virushoitojen historia on kuitenkin vasta 18-vuotias.

Lähes kaikille onkolyyttistä adenovirushoitoa saaneille potilaille syntyy lievä tai keskivaikea flunssankaltainen oireisto: kuumetta ja väsymystä, jotka kestävät päivistä viikkoihin. Nämä haitat ovat yleensä vähäisiä solunsalpaajahoitojen aiheuttamiin haittoihin verrattuna.

Akseli Hemminki muistuttaa, että vaikka potilaat ovat tähän asti sietäneet hoitoa hyvin, kaikkia haittoja ei ehkä vielä tunneta. Hänen kaikki potilaansa sairastavat levinnyttä syöpää. Heille on annettu kaikki hyväksytyt rutiinihoidot, mutta he eivät ole enää niistä hyötyneet.

– Kyse ei ole ihmehoidosta. On kuitenkin täysin selvää, että virushoidot ovat pidentäneet monien potilaiden elinaikaa. Meillä on ollut myös potilaita, joiden tauti on pysynyt ällistyttävän pitkään poissa. Mieleeni tulee yksi munasarjasyöpää sairastava potilas, jonka elimistö on ollut kahdeksan kuukautta puhdas syövästä. Samoin eräällä rintasyöpäpotilaalla ovat kaikki merkit taudista hävinneet.

Lisää lupaavia syöpähoitoja

Boorineutronihoito potilaaseen ruiskutetaan ennen sädetystä boori-isotooppiyhdistettä, joka kertyy pääasiallisesti kasvainsoluihin. Säteet hakeutuvat kudokseen, jossa on booriyhdistettä. Siten terveen kudoksen saama säteilyannos jää pieneksi. Käytetään esimerkiksi aivosyöpiin.

Immuunihoito potilaaseen ruiskutetaan vasta-ainetta, joka terästää elimistön omaa puolustusjärjestelmää taistelussa syöpäsoluja vastaan. Voidaan käyttää monien eri syöpien hoitoon.

Intensiteettimuokattu sädehoito mahdollistaa hoitoalueen muotoilemisen. Tekniikalla voidaan kiertää jokin säteilylle herkkä elin ja sädettää pelkästään sen ympäristö. Käytetään esimerkiksi pään ja eturauhasen syöpään.

Kemosädehoito yhdistää lääkehoidon tarkkaan sädehoitoon. Käytetään esimerkiksi gynekologisiin, pään, kaulan ja haiman syöpiin.

Syöpärokote aktivoi elimistön puolustusjärjestelmän tuhoamaan syöpäsolurykelmät ennen kuin ne alkavat kasvaa. Yksinkertaisimmat syöpärokotteet on tehty joko potilaalta poistetuista tai muilta potilailta otetuista syöpäsoluista. Rokotteeksi tarkoitettuja soluja on muokattu esimerkiksi säteilyttämällä, joten ne eivät enää pysty jakautumaan ja leviämään saajan elimistössä. Tällaisilla yksinkertaisilla syöpärokotteilla on saatu hoitotuloksia muun muassa melanooman ja munuaissyövän hoidossa.

Hoitoa saa

Syöpätautien erikoislääkäri Petri Bono mielestä suomalaiset syöpäpotilaat suhtautuvat pääsääntöisesti luottavaisesti hoitojärjestelmäämme ja lääkärikuntaan. Julkisen keskustelun perusteella muodostuu ajoittain toinen kuva: osa potilaista saattaa pelätä, ettei heitä hoideta parhain mahdollisin lääkkein ja hoidoin. Uusimmat syöpälääkkeet ovat lääkkeistä kalleimpia, myös siksi voi syntyä mielikuva, että kalliit syöpähoidot annettaisiin julkisessa terveydenhoidossa ensisijaisesti nuorille potilaille.

Näin ei ole. Hoitaminen syöpälääkkeillä lopetetaan siinä vaiheessa, kun on syytä olettaa, ettei potilas enää merkittävästi hyödy siitä. Kivun lääkitsemistä ja muuta tarpeellista hoitoa ei tietenkään lopeteta missään vaiheessa.

Väärinkäsityksiä saattavat lisätä myös oudot termit. Potilas voi saada lääkehoitonsa ilmaiseksi, jos kyseessä on lääketutkimus. Tuolloin potilaat valikoidaan tutkimuksen asetelman perusteiden mukaan. Lääketutkimuksessa saatetaan käyttää joko jo myynnissä olevia lääkkeitä tai uusia lupaavia lääkkeitä, jotka eivät ole vielä markkinoilla.

Kokeellisesta hoidosta on kyse, kun potilaita hoidetaan lääketieteelliseen näyttöön perustumattomalla uudella menetelmällä, jolla ei ole rutiinihoidon asemaa. Silläkin on oikeutuksensa. Maailman lääkäriliiton Helsingin julistus määrittelee ihmiseen kohdistuvan lääketieteellisen tutkimustyön eettiset perusteet. Sen mukaan lääkärin on voitava käyttää kokeellista hoitomenetelmää, jos se perustellun käsityksen mukaan voi parantaa, pelastaa tai lievittää potilaan kärsimyksiä.

Sekä lääketutkimukseen että kokeelliseen hoitoon osallistuvan potilaan tulee aina olla mukana vapaaehtoisesti. Hänelle myös kerrotaan kaikki tarpeellinen annettavan hoidon riskeistä.

Lue lisää syöpähoidoista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla