Virtsankarkailu nolottaa, mutta hoitamattomana oireet pahenevat vaivihkaa ja alkavat rajoittaa elämää. Hoito kannattaa, sillä yli puolet saa avun ohjatulla jumpalla.

Virtsanpidätysvaivat tulevat kuin varkain. Aluksi housuun lirahtaa flunssa-aikaan aivastellessa tai juuri ennen kuukautisia, kun lantionseutu on erityisen herkässä tilassa. Vähitellen oireet lisääntyvät: virtsaa karkaa tuolilta noustessa tai bussin perään pinkoessa. Jumpassa tai juoksulenkillä tirahtaa aluksi vain tippa äkillisesti ponnistaessa, mutta pikku hiljaa virtsaa alkaa karkailla yhä useammin ja pienestäkin ponnistuksesta.

ENSIN JÄÄ LIIKUNTA

Vaiva stressaa ja rajoittaa elämää. Käsilaukussa pitää aina olla terveyssiteitä ja alushousuja. Into liikkua vähenee. Naisen itsetunto saa kolauksen ja kynnys seksiin kasvaa. Mitä jos virtsaa lirahtaa kesken rakastelun? Uskaltaako kumppanille kertoa? Virtsan karkailu aiheuttaa ahdistusta ja masennusta.
Jos liikunta jää pois, paino nousee ja oireet pahenevat, sillä ylipaino lisää pidätysongelmia.

— Virtsankarkailu on etenevä vaiva, eli hoitamattomana oireet vähitellen pahenevat. Valitettavasti naiset häpeävät karkailua niin paljon, etteivät halua myöntää sitä edes itselleen, kertoo lantionpohjan häiriöihin erikoistunut fysioterapeutti Vuokko Jernfors.

Hänen mukaansa virtsankarkailu on tyypillinen “ovensuuvaiva”. Siitä mainitaan lääkärille tai fysioterapeutille ohimennen vastaanottoajan lopuksi, kun ollaan jo menossa ulos. Hoitoa ei kehdata tai osata pyytää, vaikka apua on saatavilla.

RASKAUS KOETTELEE

Virtsanpidätysongelmia on monenlaisia. Tyypillisin on ponnistusinkontinenssi, jossa vatsanpaine nousee yskäisyn tai äkkinäisen liikkeen johdosta, ja virtsa karkaa. Jotkut kärsivät yliaktiivisesta rakosta, jolloin pakottava virtsaamisen tarve iskee tavallista useammin ja virtsa karkaa vessaa etsiessä. Jotkut kärsivät sekamuotoisesta inkontinenssista, johon liittyy molempia.

Tässä jutussa keskitytään yleisimpään muotoon eli ponnistusinkontinenssiin ja sen hoitoon.

Ponnistusinkontinenssissa lantionpohjan lihakset ovat heikot ja ponnistukseen tarvittavat lantionpohjan lihakset aktivoituvat liian myöhään.

Raskaus ja synnytys koettelevat lihasten kuntoa, samoin hormonitoiminnan muutokset, diabetes, ylipaino ja ummetus. Myös raskas työ tai harrastus voivat kasvattaa painetta vatsaontelossa, jolloin pidätyskyky heikkenee. Ryhdistäkin kannattaa pitää huolta.

Iän myötä lantionpohjan lihakset heikkenevät. Joka viides 25—60-vuotias nainen kärsii virtsankarkailusta, yli seitsemänkymppisistä yli puolet.

APUA FYSIOTERAPEUTILTA

Fysioterapia on virtsankarkailun ensisijainen hoito, sillä kaksi kolmesta saa avun fysioterapeutin vastaanotolla ja säännöllisellä kotiharjoittelulla. Jos kärsit virtsankarkailusta, mene ensin lääkäriin, jotta tulehdukset tai rakenteelliset syyt voidaan sulkea pois.

Fysioterapialähetteen kanssa kannattaa hakeutua sellaisen fysioterapeutin vastaanotolle, jolla on käytössään elektromyografia- eli EMG-laite. Se mittaa emättimeen asetetun elektrodin avulla, miten lantionpohjan lihakset käyttäytyvät esimerkiksi yskäistessä ja antaa palautteen.

— Voi olla suuri ahaa-elämys nähdä monitorilta, kuinka lantionpohja reagoi vasta yskäisyn jälkeen. Sitten harjoitellaan supistamaan lantionpohjaa jo ennen yskäisyä tai ponnistusta, Vuokko Jernfors kertoo.

EMG:n perusteella fysioterapeutti osaa antaa täsmälliset kotiharjoitteet. Yleensä ongelmana on lihasten heikkous, mutta joskus lihakset ovat kestojännityksessä, jolloin tarvitaan ennen kaikkea rentouttavia harjoitteita.

ALOITA ENNAKOINNISTA

Kun ihminen aivastaa, nousee nojatuolista tai kumartuu nostamaan märkää pyykkiä pyykkikoneesta, lantionpohjassa tulisi tapahtua automaattinen reaktio: ensin supistuvat syvät lihakset ja vasta sitten pinnalliset eli pakaraja vatsalihakset. Ponnistusinkontinenssista kärsivillä syvien lihasten supistus tapahtuu liian myöhään.

Etsi arjestasi rutiineja, joihin voit yhdistää supistusharjoituksia. Muuten niitä on vaikea muistaa tai viitsiä tehdä. Treenaa lantionpohjaa esimerkiksi hampaita pestessä, bussia odotellessa, liikennevaloissa, kauppajonossa ja tv:tä katsellessa.
Supistele välillä istuen, välillä seisten tai maaten, niin opit tekemään ennakoivan supistuksen kaikissa asennoissa.

SUPISTA NÄIN

Imaise emätintä sisään ja ylös kohti napaa. Rypistä samalla peräaukkoa. Ideana on tehdä liike niin pienesti ja kevyesti, että vain lantionpohjan syvät lihakset aktivoituvat. Jos pakara- ja vatsalihakset jännittyvät tai pidätät hengitystä, supistus on liian voimakas ja hidastaa eriytyneen supistuksen oppimista.

Opettele tekemään ennakoiva supistus aina ennen kuin liikut. Supista, ja vasta sitten nosta kantamuksia. Supista, ja vasta sitten kumarru solmimaan kengännauhat.

Supista lantionpohjan lihaksia kevyesti 2 sekunnin ajan. Päästä rennoksi 2 sekunniksi.

Jatka tätä dynaamista, pumppaavaa liikettä 2 minuutin ajan. Tee harjoitus 4 kertaa päivässä. Kun tämä alkaa sujua eri asennoissa, voit lisätä supistuksen kestoa tai voimaa.

Pidä 1–2 lepopäivää viikossa, mutta on tärkeää harjoitella säännöllisesti.

Katso myös
Helppo pilatesjumppa lantionpohjan lihaksille

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen 23-vuotias hoikka nainen, joka kärsii jatkuvista vatsavaivoista ja valtavan voimakasäänistä vatsan murinasta. Laktoosi-intoleranssi on todettu lapsena. Kaikkia mahdollisia ruokavalioita on kokeiltu, ja nytkin on laktoositon ja gluteeniton ruokavalio. Ylä- ja alavatsa on tähystetty, mutta mitään poikkeavaa ei ole löytynyt. Murina on niin voimakasta, että kuuluu kymmenien metrien päähän. Vaivat rajoittavat pahasti elämää, kun ei kehtaa kotoa enää lähteä juuri mihinkään. Mitään syytä vaivaan ei löydy. Miksei?

Vatsavaivat, joiden taustalta ei asianmukaisista tutkimuksista huolimatta löydy sairautta luokitellaan toiminnallisiksi vaivoiksi. Se tarkoittaa, että suolen toiminta on jollain lailla poikkeavaa mutta syytä ei voida osoittaa. Kyseessä ei ole sairaus, vaan ominaisuus. Osa ihmisistä on luonnostaan herkkävatsaisia.

Heidän elimistönsä reagoi stressiin tai muihin poikkeustiloihin suolisto-oireilla. Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on tavallisin toiminnallinen vatsavaiva. Siihen liittyy tyypillisesti vatsan turvottelua, paikkaa vaihtavia vatsakipuja ja vaihtelevaa suolen toimintaa.

Toiminnallisten vatsavaivojen hoidossa tärkeintä on noudattaa terveellisiä elintapoja eli minimoida stressi, pyrkiä säännölliseen vuorokausirytmiin, huolehtia riittävästä unesta, harrastaa liikuntaa ja syödä terveellisesti ja monipuolisesti. Tiettyjen imeytymättömien ns. FODMAP-hiilihydraattien vähentäminen ruokavaliossa auttaa hillitsemään suolikaasun muodostumista, ja moni saa tästä avun. Ummetusta, ripulia, suolikaasujen ylimääräistä muodostusta ja vatsakipuja voidaan tarvittaessa hoitaa lääkkeillä, mutta toiminnallisissa vatsavaivoissa näiden käyttö tulisi rajoittaa tilapäiseksi.
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Vatsan murina hävettää

Prosessoitu suomalainen maito, viljat, sokerit, stressi, keinomakeutusaineet, prosessoidut kasviöljyt (rypsiöljy, margariinit, levitteet, kasvirasvakermat jne...) ja lisäaineet. Ne kun jättää pois, rauhoittuu elimistö aika monella. Viljojen ja/tai maidon sekä rypsiöljyn karsiminen ei tietenkään ratkaise kaikkien ihmisten kaikkia mahdollisia terveysongelmia, mutta todella monella erittäin nopea ja yksinkertainen tie parempaan hyvinvointiin, joka ei maksa mitään. Viljaton ja/tai maidoton...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Liian korkean verenpaineen kanssa eläminen on hengenvaarallista. Onneksi paineiden tasaamiseen on keinoja.

1. Milloin korkea verenpaine muuttuu verenpainetaudiksi?

Verenpainetaudista puhutaan, kun verenpaine on toistuvissa mittauksissa noin 140/90 elohopeamillimetriä tai tämän yli. Kotimittauksissa tämä vastaa arvoa 135/85. Jos selkeää tulosta ei saada, tutkittava voi pitää vuorokauden ajan verenpainetta rekisteröivää laitetta.

2. Mistä verenpainetauti johtuu?

Kohonnen verenpaineen taustalla voivat vaikuttaa perinnöllisten seikkojen lisäksi elämäntapatekijät, kuten stressi, runsas suolan käyttö, ylipaino, tupakointi, reipas alkoholin juominen tai liikunnan vähäisyys. Myös tulehduskipulääkkeiden runsas napsiminen ja joillakin vähäinenkin lakritsin syöminen

voi nostaa verenpainetta. Iän myötä verisuonet menettävät kimmoisuuttaan ja ylä- ja alapaineen välinen ero, niin sanottu pulssipaine, kasvaa. Joskus verenpainetta kohottavat sairaudet, kuten munuaisten vajaatoiminta.

3. Kuinka nopeasti verenpainetauti vaurioittaa?

Korkea verenpaine voi aiheuttaa välittömänkin hengenvaaran, mutta yleensä vaikutukset tulevat vuosien saatossa. Joskus sairauden ensimmäinen oire saattaa olla sydäninfarkti tai aivoverenkiertohäiriö, kuten aivoverisuonitukos tai aivoverenvuoto, mutta useimmiten tauti on oireeton. Jotkut valittavat päänsärkyä tai huimausta. Kun verenpainetauti saadaan hoidettua, monet kokevat olonsa paremmaksi.

Nykyään verenpainelääkitys pyritään lisävaurioiden välttämiseksi aloittamaan mahdollisimman vikkelästi.

4. Mitkä elimet ovat vaarassa verenpainetaudissa?

Aivot, sydän, munuaiset ja silmät. Silmänpohjan kovettuneet verisuonet saattavat ratkeilla ja tihkuttaa verta, jolloin näkökyky voi heikentyä pysyvästikin. Aivojen pieniin verisuoniin tulee hauraita kohtia ja pullistumia, jotka saattavat repeytyä. Syntyy vuotoja ja tukoksia. Myös verenvirtaus aivojen valkeassa

aineessa heikkenee, mikä kasvattaa Alzheimerin taudin riskin kymmenkertaiseksi. Munuaisten verisuonten vaurioituminen voi johtaa pahimmillaan munuaisten vajaatoimintaan ja keinomunuaishoitoon, dialyysiin. Verenpaineen murjoma sydänlihas saattaa jäädä vajaatoimintaiseksi, jolloin se ei enää jaksa pumpata verta kunnolla eteenpäin, myös rytmihäiriöt yleistyvät.

5. Korjaantuvatko elimistön vauriot, kun paine saadaan alas?

Syntyneitä vaurioita ei voida enää korjata, mutta uusien vaurioiden, kuten aivoverenkiertohäiriöiden syntyminen estyy.

6. Kuinka verenpainetautia hoidetaan?

Ruokavaliossa kannattaa suosia pehmeitä rasvoja, kuitupitoisia marjoja, kasviksia ja hedelmiä sekä hillitä suolan käyttöä tai siirtyä mineraalisuolaan. Myös liikunta, hyvä uni ja rentoutuminen on tärkeää. Aina elämäntapojen korjaaminen ei yksin riitä laskemaan verenpainetta ja silloin tarvitaan myös lääkitystä. Lääkitys aloitetaan, jos verenpaine on yli 140/90 elohopeamillimetriä 4–6 kuukauden elämäntaparemontin jälkeen tai joskus aiemminkin. Lääkityksen teho paranee selvästi, jos tekee samaan aikaan elämäntapamuutoksia. Verenpaine saadaan putoamaan eri keinoja ja lääkkeitä yhdistelemällä.

Asiantuntijat: Risto O. Roine, neurologian professori, Aivoliiton ylilääkäri. Päivi Korhonen, yleislääketieteen professori, Suomen Verenpaineyhdistyksen puheenjohtaja. Marja Ruuti, laillistettu ravitsemusterapeutti.

Vierailija

Keittääkö painekattila? Näin tasaat paineita

Korkea verenpaine ei ole itsenäinen sairaus, vaan oire niinkuin on esimerkiksi kuume. Molemmissa tapauksissa olisi hyvä selvittää oireen aiheuttaja. Aikuisista suomalaisista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine ja verenpainelääkkeitä käyttää noin miljoona suomalaista. Liika natrium (yksi syy tusinasta, joka voi nostaa verenpainetta) ei kerry elimistöön vaan poistuu virtsan mukana. Siis normaalisti, kun elimistö on tasapainossa. Näin ei käy jos noudattaa virallisterveellistä (liikaa...
Lue kommentti