Virtsankarkailu nolottaa, mutta hoitamattomana oireet pahenevat vaivihkaa ja alkavat rajoittaa elämää. Hoito kannattaa, sillä yli puolet saa avun ohjatulla jumpalla.

Virtsanpidätysvaivat tulevat kuin varkain. Aluksi housuun lirahtaa flunssa-aikaan aivastellessa tai juuri ennen kuukautisia, kun lantionseutu on erityisen herkässä tilassa. Vähitellen oireet lisääntyvät: virtsaa karkaa tuolilta noustessa tai bussin perään pinkoessa. Jumpassa tai juoksulenkillä tirahtaa aluksi vain tippa äkillisesti ponnistaessa, mutta pikku hiljaa virtsaa alkaa karkailla yhä useammin ja pienestäkin ponnistuksesta.

ENSIN JÄÄ LIIKUNTA

Vaiva stressaa ja rajoittaa elämää. Käsilaukussa pitää aina olla terveyssiteitä ja alushousuja. Into liikkua vähenee. Naisen itsetunto saa kolauksen ja kynnys seksiin kasvaa. Mitä jos virtsaa lirahtaa kesken rakastelun? Uskaltaako kumppanille kertoa? Virtsan karkailu aiheuttaa ahdistusta ja masennusta.
Jos liikunta jää pois, paino nousee ja oireet pahenevat, sillä ylipaino lisää pidätysongelmia.

— Virtsankarkailu on etenevä vaiva, eli hoitamattomana oireet vähitellen pahenevat. Valitettavasti naiset häpeävät karkailua niin paljon, etteivät halua myöntää sitä edes itselleen, kertoo lantionpohjan häiriöihin erikoistunut fysioterapeutti Vuokko Jernfors.

Hänen mukaansa virtsankarkailu on tyypillinen “ovensuuvaiva”. Siitä mainitaan lääkärille tai fysioterapeutille ohimennen vastaanottoajan lopuksi, kun ollaan jo menossa ulos. Hoitoa ei kehdata tai osata pyytää, vaikka apua on saatavilla.

RASKAUS KOETTELEE

Virtsanpidätysongelmia on monenlaisia. Tyypillisin on ponnistusinkontinenssi, jossa vatsanpaine nousee yskäisyn tai äkkinäisen liikkeen johdosta, ja virtsa karkaa. Jotkut kärsivät yliaktiivisesta rakosta, jolloin pakottava virtsaamisen tarve iskee tavallista useammin ja virtsa karkaa vessaa etsiessä. Jotkut kärsivät sekamuotoisesta inkontinenssista, johon liittyy molempia.

Tässä jutussa keskitytään yleisimpään muotoon eli ponnistusinkontinenssiin ja sen hoitoon.

Ponnistusinkontinenssissa lantionpohjan lihakset ovat heikot ja ponnistukseen tarvittavat lantionpohjan lihakset aktivoituvat liian myöhään.

Raskaus ja synnytys koettelevat lihasten kuntoa, samoin hormonitoiminnan muutokset, diabetes, ylipaino ja ummetus. Myös raskas työ tai harrastus voivat kasvattaa painetta vatsaontelossa, jolloin pidätyskyky heikkenee. Ryhdistäkin kannattaa pitää huolta.

Iän myötä lantionpohjan lihakset heikkenevät. Joka viides 25—60-vuotias nainen kärsii virtsankarkailusta, yli seitsemänkymppisistä yli puolet.

APUA FYSIOTERAPEUTILTA

Fysioterapia on virtsankarkailun ensisijainen hoito, sillä kaksi kolmesta saa avun fysioterapeutin vastaanotolla ja säännöllisellä kotiharjoittelulla. Jos kärsit virtsankarkailusta, mene ensin lääkäriin, jotta tulehdukset tai rakenteelliset syyt voidaan sulkea pois.

Fysioterapialähetteen kanssa kannattaa hakeutua sellaisen fysioterapeutin vastaanotolle, jolla on käytössään elektromyografia- eli EMG-laite. Se mittaa emättimeen asetetun elektrodin avulla, miten lantionpohjan lihakset käyttäytyvät esimerkiksi yskäistessä ja antaa palautteen.

— Voi olla suuri ahaa-elämys nähdä monitorilta, kuinka lantionpohja reagoi vasta yskäisyn jälkeen. Sitten harjoitellaan supistamaan lantionpohjaa jo ennen yskäisyä tai ponnistusta, Vuokko Jernfors kertoo.

EMG:n perusteella fysioterapeutti osaa antaa täsmälliset kotiharjoitteet. Yleensä ongelmana on lihasten heikkous, mutta joskus lihakset ovat kestojännityksessä, jolloin tarvitaan ennen kaikkea rentouttavia harjoitteita.

ALOITA ENNAKOINNISTA

Kun ihminen aivastaa, nousee nojatuolista tai kumartuu nostamaan märkää pyykkiä pyykkikoneesta, lantionpohjassa tulisi tapahtua automaattinen reaktio: ensin supistuvat syvät lihakset ja vasta sitten pinnalliset eli pakaraja vatsalihakset. Ponnistusinkontinenssista kärsivillä syvien lihasten supistus tapahtuu liian myöhään.

Etsi arjestasi rutiineja, joihin voit yhdistää supistusharjoituksia. Muuten niitä on vaikea muistaa tai viitsiä tehdä. Treenaa lantionpohjaa esimerkiksi hampaita pestessä, bussia odotellessa, liikennevaloissa, kauppajonossa ja tv:tä katsellessa.
Supistele välillä istuen, välillä seisten tai maaten, niin opit tekemään ennakoivan supistuksen kaikissa asennoissa.

SUPISTA NÄIN

Imaise emätintä sisään ja ylös kohti napaa. Rypistä samalla peräaukkoa. Ideana on tehdä liike niin pienesti ja kevyesti, että vain lantionpohjan syvät lihakset aktivoituvat. Jos pakara- ja vatsalihakset jännittyvät tai pidätät hengitystä, supistus on liian voimakas ja hidastaa eriytyneen supistuksen oppimista.

Opettele tekemään ennakoiva supistus aina ennen kuin liikut. Supista, ja vasta sitten nosta kantamuksia. Supista, ja vasta sitten kumarru solmimaan kengännauhat.

Supista lantionpohjan lihaksia kevyesti 2 sekunnin ajan. Päästä rennoksi 2 sekunniksi.

Jatka tätä dynaamista, pumppaavaa liikettä 2 minuutin ajan. Tee harjoitus 4 kertaa päivässä. Kun tämä alkaa sujua eri asennoissa, voit lisätä supistuksen kestoa tai voimaa.

Pidä 1–2 lepopäivää viikossa, mutta on tärkeää harjoitella säännöllisesti.

Katso myös
Helppo pilatesjumppa lantionpohjan lihaksille

Vierailija

Tunnista ja hoida virtsankarkailu

Minä ratsastajamummu olen saanut avun virtsankarkailuun ns lankku-punne ruksella. Ohje kuului että punnerruksen aikana kämmenet täytyy pitää avoinna yläspäin, siinä on se juju joka nimenomaan vahvistaa lantionpohjaa. Se on näin pienestä kiinni mutta apua olen saanut; illoin,aamuin minuutin punnerrus.
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Joka viides 50 vuotta täyttänyt mies saa vähintään yhden osteoporoosiperäisen murtuman ja naisista joka kolmas. Naisten suurempi lukumäärä johtuu siitä, että naisilla on hennompi luuston rakenne. 400 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia (osteoporoosi eli luukato on luustoa haurastuttava ja luunmurtumille altistava yleissairaus) ja 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa (osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa). Osteoporoosilääkitystä syö n. 80 000 osteoporootikkoa. Suomessa syntyy yli 40...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Liukuesteet ei montaa euroa maksa. Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia (400mg), D-vitamiinia (50-100µg), magnesiumia (200-400mg) sekä K2-vitamiinia (50-100µg). Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa. Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Vuoden 2011...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.