Juokset bussin perään ja samalla tunnet sen – pissaa lirahtaa housuun. Et ole yksin ongelmasi kanssa, sillä samasta vaivasta kärsii joka viides aikuinen nainen.

Mikä avuksi?

  1. Harjoitukset Lantiopohjan lihaksia vahvistavat harjoitukset voivat auttaa virtsankarkailusta kärsiviä, mutta myös ehkäistä inkontinenssia. Harjoituksia suositellaan erityisesti vastasynnyttäneille.
  2. Lääkehoito Vaihtoehtoina on eri reseptilääkkeitä sekä ponnistus- että pakkokarkailuun. Lääkkeet sopivat etenkin yliaktiivisen rakon hoitoon, mutta joissain tapauksissa myös ponnistusinkontinenssista kärsivälle voi olla hyötyä lääkehoidosta. Vaihdevuosi-ikäisille naisille saattaa olla apua estrogeenikorvaushoidosta.
  3. Leikkaushoito Apua monille ponnistus- ja sekamuotoisesta inkontinenssista kärsiville, jos säännölliset lantiopohjan lihasten harjoitukset eivät ole tepsineet. Joskus leikkaus- ja lääkehoito sekä fysioterapia voidaan myös yhdistää.
  4. Suojat Jos hoidot eivät auta, virtsankarkailuun liittyviä hygieenisiä ja sosiaalisia ongelmia voidaan helpottaa vuotosuojilla. Suojat ovat nykyään pitkälle kehitettyjä.

Lirahteluun

Jos lantionpohjalihakset ovat heikot, pissaa saattaa lirahtaa housuun vaikkapa yskiessä, nauraessa tai aivastaessa. Ponnistuskarkailu on yleisintä 45–55-vuotiailla naisilla. Dosentti, osastonylilääkäri Pentti Kiilholma Turun yliopistollisen sairaalan naistenklinikalta on tavannut 25-vuotiaitakin naisia, joilla on ollut synnytyksestä jäänteenä venyneet tukikudokset.

Lantionpohjalihakset tukevat rakkoa ja virtsaputkea. Voit tunnistaa lihakset, kun supistat ja imaiset peräaukkoa, emätintä ja virtsaputkea sisäänpäin.

Erityisen tärkeää treenaaminen olisi synnytyksen jälkeen, sillä raskaus on rasite lantiopohjalle. Harjoituksia ja ohjeita voi kysyä gynekologilta tai fysioterapeutilta.

– Jos itse tehdyistä tai ohjatuista lihasharjoituksista ei ole apua kolmessa kuukaudessa, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen, neuvoo Pentti Kiilholma.

Vessaloukusta

Pakkokarkailu taas tarkoittaa sitä, että virtsa karkaa äkillisesti milloin vain. Kiusallinen vaiva eristää helposti ihmisen ja mutkistaa työntekoa sekä harrastamista.

– Kauppareissu pitää suunnitella niin, että ehtii ajoissa vessaan. Teatteriin mennessä saattaa jännittää jo etukäteen, kestääkö hädän kanssa väliaikaan asti, sanoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Ritva Hurskainen Hyvinkään sairaalasta.

Pakkoinkontinenssi perustuu rakon supistajalihaksen yliherkkään reaktioon. Käytännössä pissa saattaa siis lirahtaa housuun ennen vessaan ehtimistä.

Pakkokarkailu yleistyy yli 60-vuotiailla naisilla. Virtsankarkailu on usein seurausta ikääntymisen aiheuttamista muutoksista elimistössä. Virtsarakon kimmoisuus esimerkiksi saattaa vähentyä, jolloin rakkoon mahtuu entistä vähemmän nestettä.

Myös aivoverenkierron häiriöt ovat yleinen syy virtsankarkailuun.

– Isot aivot kontrolloivat rakon toimintaa. Voi olla, että yhtäkkiä hätä alkaakin tulla milloin sattuu, selittää Pentti Kiilholma.

Muita syitä vaivaan voivat olla hermovauriot, ummetus ja virtsarakon tulehdukset. Taustalla saattaa piillä myös jokin sairaus, kuten MS-tauti, Parkinsonin tauti, selkäydinkanavan ahtauma tai diabetes.

Pitkitä väliä

Virtsankarkailuun kannattaa hakea apua, sillä sitä on saatavilla. Noin 80 prosenttia tapauksista voidaan hoitaa fysioterapialla, lääkkeillä tai yksinkertaisella leikkauksella.

Mutta ihan ensin on hyvä kokeilla kotikonstit. Virtsarakko on usein omille tavoillesi uskollinen.

– Jos olet tottunut käymään tunnin välein vessassa, joudut tekemään niin jatkuvasti. Opettele käymään vessassa kahden kolmen tunnin välein, neuvoo Ritva Hurskainen.

Rakko reagoi myös ulkoisiin ärsytyksiin. Pissahätä saattaa iskeä mystisesti esimerkiksi joka kerta, kun nouset uima-altaasta. Vedestä nouseminen ja lämpötilaero saattavat aiheuttaa hermoärsytyksen, mikä taas aiheuttaa virtsarakkoa ympäröivän lihaksen supistuksen.

Ylipaino aiheuttaa rasitusta lantionpohjan lihaksille. Jo pieni painonpudotus voi helpottaa vaivaa; yleensä 5–10 kiloa riittää. 70-kiloisella naisella se tarkoittaa siis 3–7 laihdutettavaa kiloa. Myös sauhuttelun lopettamisesta voi olla apua, sillä tupakointiin liittyy helposti toistuva yskiminen, mikä taas rasittaa lantiopohjan lihaksia.

Pieni leikkaus

Jos kotikonstit eivät tehoa, lääkäri voi ohjata ponnistus- tai sekamuotoisesta virtsankarkailusta kärsivän kirurgiseen toimenpiteeseen. Leikkauksessa virtsaputken keskiosan alle asennetaan paikallispuudutuksessa verkkomainen tuki.

Käytännössä kyse on paikallispuudutuksessa tehtävästä pienestä leikkauksesta, joka on ohitse vartissa.

– Toimenpide on niin yksinkertainen, että vaivasta on turha kärsiä vuosikausia, kannustaa Pentti Kiilholma.

Ponnistuskarkailun hoidossa lääkehoidon teho on vähäinen, vaikka virtsaputken sulkijalihaksen voimaa lisäävä reseptilääke onkin olemassa.

Entäs hormonit?

Naishormonin eli estrogeenin määrä vähentyy vaihdevuosien jälkeen, mikä ohentaa limakalvoja virtsarakossa ja virtsaputken seinämissä. Silloin lantionpohjalihasten verenkierto vähenee ja niiden toiminta heikkenee.

Keltarauhashormoni eli progesteroni rentouttaa sileää lihaksistoa, joten virtsaputki voi löystyä.

Antidiureettisen hormonin väheneminen sen sijaan voi lisätä erittyvän virtsan määrää.

Tähän saakka paikallisen estrogeenikorvaushoidon on ajateltu vähentävän pakkoinkontinenssin oireita vaihdevuosi-ikäisillä naisilla. Viimeisen vuoden aikana ulkomailla on kuitenkin ilmestynyt tutkimuksia, joiden mukaan estrogeenihormonia saaneilla naisilla ilmaantuukin tavallista enemmän ponnistuskarkailua.

Sekä Pentti Kiilholma että Ritva Hurskainen ovat kuitenkin sitä mieltä, että paikallisesta estrogeenihoidosta on edelleen apua pakkokarkailuun ja tiheävirtsaisuuteen.

– Tutkimustulokset olivat yllättäviä, mutta ei tästä suurempia johtopäätöksiä vielä kannata vetää. Estrogeenihoito parantaa virtsaputken sulkupainetta paksuntamalla limakalvoa ja samalla epämiellyttävät oireet vähenevät, pohtii Kiilholma.

Yöllinen vessaralli

Tuoreessa tamperelaisessa tutkimuksessa ilmeni, että jopa 12 prosenttia suomalaisista käy kaksi kertaa tai useammin yön aikana vessassa. Pakkovirtsankarkailu on yksi yliaktiivisen rakon aiheuttama oire. Muita oireita ovat voimakas virtsapakko sekä tiheävirtsaisuus päivisin tai öisin.

– Yliaktiivinen rakko häiritsee elämää. Sen syy olisi hyvä selvittää, mutta aina sitä ei löydy, sanoo Pentti Kiilholma.

Lisääntynyt virtsaamistarve voi johtua myös virtsatietulehduksesta, alavatsakasvaimista, virtsanpidätyskyvyn heikkoudesta tai aineenvaihduntahäiriöstä.

Yliaktiivista rakkoa yritetään rauhoittaa myös lääkehoidolla, joka vähentää rakkolihaksen tahatonta supistumista. Silloin virtsa ei karkaa yhtä helposti. Vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla paikallinen estrogeenihoito voi vähentää oireita, vaikka se ei varsinaisesti vaikuta rakkolihasten toimintaan.

Apua voi olla myös fysioterapeutin antamasta sähköärsytyshoidosta. Harvinaisia hoitomuotoja ovat rakkolihaksen supistelua lamauttavat botuliini-injektiot ja rakon laajennusleikkaukset.
Jos hoidoista ei ole apua, hyvät vuotosuojat helpottavat oloa.