Vagushermo kulkee aivoista vatsaan ja toisinpäin. Niinpä voit rauhoittaa koko kehon, kun saat yhteyden siihen.

Vagus- eli kiertäjähermo on kymmenes aivohermo, joka säätelee sydämen sykettä, hengitystä ja ruoansulatusta.

Sillä on yhteyksiä myös aivokuoren tunnetiloja sääteleviin alueisiin, ja se voikin vaikuttaa tunnekokemuksiin.

– Vagushermon merkitys on ilmeisesti paljon suurempi kuin aiemmin on uskottu. Vagushermon kautta aivot saavat tietoa siitä, mitä kehossa, esimerkiksi sydämessä tai suolistossa ja ilmeisesti myös suoliston mikrobistossa tapahtuu. Muun muassa suolistobakteerien tuottamat proteiinit tuovat viestejä aivoille vaguksen kautta, sanoo ylilääkäri Risto Vataja.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Stressi välittyy aivoista vatsaan

Vagushermo kuuluu parasympaattiseen hermostoon ja sen vaikutus on tavallisesti rauhoittava. Pitkittynyt stressi heikentää kuitenkin sen toimintaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Ylivirittyneenä hengitys voi tihentyä, muuttua pinnalliseksi ja pulssi voimistua. Joillakin stressitila voi ilmetä huokailuna tai tarpeena laittaa silmät kiinni, päästä hetkeksi omaa rauhaan lepäämään, Heli Heiskanen kuvailee.

Sen sijaan syvään hengittäminen, liikunta, meditaatio, metsässä kävely, hieronta ja esimerkiksi musiikin kuuntelu aktivoivat vagushermoa ja siten rauhoittavat sydämen sykettä ja ruoansulatuskanavan toimintaa.

Alla oleva tietoisen läsnäolon harjoitus lievittää ahdistuneisuuden, stressin ja jännityksen tunteita, kiinnittää hetkeen ja voimistaa turvallisuuden tunnetta.

PYSÄHDY, HYVÄKSY - kokeile rauhoittumisharjoitusta

  • Tietoisen läsnäolon harjoituksia voi tehdä vaikkapa niin, että pysähtyy havainnoimaan kehon tuntemuksia, aistimuksia tai hengitystä. Sulje silmät ja hengitä rauhassa. Voit skannata kehon päästä varpaisiin, älä unohda vatsaa ja selkää. Miltä eri kohdissa tuntuu?
  • Kun huomaa ajatusten lähtevän vaeltamaan, palauttaa huomion lempeästi takaisin hengitykseen ja kehoon. Älä hätäänny.

Asiantuntijat: Heli Heiskanen, psykologi, Origonova. Risto Vataja, ylilääkäri, HUS.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla