Ihmiseen sopii sama kuin jälkiruokaan: liika on liikaa. Sokerista saa olla vaan ei äitelän makeaa. Lue miten estät verensokerin nousun.
Kun verensokeri nousee liian korkeaksi, insuliinin eritys on pahasti heikentynyt ja korkea sokeritaso häiritsee lisää insuliinihormonin erittämistä.
Lisäksi usein kakkostyypin diabeteksessa insuliinin teho heikkenee. Insuliinin tehtävä siirtää sokeria verestä solujen käyttöön estyy.
Jos veressä on liikaa sokeria, sitä erittyy virtsaan. Munuaiset eivät jaksa suorittaa niille kuuluvaa tehtävää kunnolla eli sokerin ottoa takaisin verenkiertoon. Oireina tästä voi olla väsymystä, janoa ja jatkuvaa pissahätää, usein myös laihtumista. Kaikilla diabetes ei kuitenkaan tunnu miltään, siksi se saakin usein kehittyä salakavalasti jopa vuosia.
Oireettomasta kohonneesta verensokerista ei tarvitsisi välittää, ellei se tekisi tuhoja verisuonissa, munuaisissa, silmissä, hermoissa ja jaloissa. Se kovettaa suuria valtimoita eli käytännössä aiheuttaa sydänsairauksia ja verenkierto-ongelmia.
Verisuonet kalkkiutuvat joka puolella, joten diabeetikolla on myös muita suurempi vaara sairastua aivohalvaukseen ja dementiaan.
Mars labraan
Sokeriarvonsa kannattaa mittauttaa, jos suvussa on diabetesta tai sydän- ja verisuonisairauksia. Sopiva ikä ensikäyntiin laboratoriossa on kolmi-nelikymppisenä. Sen jälkeen riski sairastua alkaa lisääntyä.
Hereillä pitää olla etenkin, jos on ylipainoinen ja liikakilot ovat kertyneet vyötärölle. Yli 90 prosenttia diabeetikoista on ylipainoisia tai lihavia. Pieni vähemmistö sairastuu ilman lisäkiloja. Silloin syynä on yleensä periytyvä insuliininerityshäiriö.
Terveen verensokeri on paastosokerimittauksessa alle 6 ja kahden tunnin sokerirasituskokeessa 7,7.
Herääminen alkanut
Kakkostyypin diabetes on yleistynyt vauhdilla 1980-luvulta lähtien, samaa tahtia lihavuusepidemian kanssa. Kun 40 vuotta sitten Suomessa oli diabeetikkoja noin 70 000, arvioidaan heitä olevan nyt puoli miljoonaa. Hurjimpien laskelmien mukaan miljoonan diabeetikon raja menisi rikki 15 vuoden päästä.
Ravitsemusgenomiikan ja -genetiikan professori Matti Uusitupa Itä-Suomen yliopistosta uskoo, että ihmiset heräävät hoitamaan itseään. Myönteinen merkki on se, että keski-ikäiset eivät enää liho.
Nyt sama pitäisi saada ulottumaan lapsiin ja nuoriin, sillä mitä aiemmin ylipainoon tarttuu, sitä enemmän terveyden hyväksi on tehtävissä.
Järkeä syömisiin
Diabeteksen pääsyy on elintavoissa, ei geeneissä. Hyvä uutinen on se, että tautia voi myös estää ja hoitaa viilaamalla syömisiään ja liikkumisiaan. Jo muutaman kilon pudotus puolittaa diabetesriskin. Samalla paranevat verenpaine- ja kolesteroliarvot.
Helsingin yliopisto on mukana kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa etsitään diabeteksen ehkäisyyn sopivaa ruokavaliota. Uusi tutkimus testaa proteiinin määrän lisäämisen ja glykemiaindeksin pienentämisen eli esimerkiksi viljatuotteiden vähentämisen vaikutuksia. Ne ovat asioita, joiden hyödyistä asiantuntijoilla on eri käsityksiä.
Proteiinin lisäys ei tarkoita punaista lihaa, vaan enemmän palkokasveja, kalaa, maitotuotteita ja siipikarjaa.
Ennen uusia tutkimustuloksia kannattaa syödä ravitsemussuositusten mukaisesti. Päähuomio on rasvoissa ja kuiduissa. Kova rasva häiritsee insuliiniaineenvaihduntaa, mutta pehmeä rasva on sille hyödyksi. Kuiduista erityisesti täysjyväviljan on todettu ehkäisevän diabetesta. Myös vihanneksia, hedelmiä ja marjoja on syytä suosia. Viimeaikaiset tutkimukset vahvistavat runsaskuituisen ruokavalion suojaavan tyypin 2 diabetekselta.
Kävely on kuningaslaji
Liikunnassa määrä on kuningas. Neljä tuntia reipasta liikuntaa viikossa riittää diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon. Mihinkään rääkkiin ei tarvitse yltää, terveellisiä lajeja ovat reipas kävely, puutarhanhoito tai halkojen hakkaus — mikä tahansa hitusen hengästyttävä, joka tuntuu mieluisalta.
Muotilajiksi noussut HIIT eli lyhyt mutta raju liikunta ei professori Uusituvan mukaan riitä diabeteksen karkottamiseen. Vaikka pika¬treeni tutkitusti parantaa sokeriaineenvaihduntaa, lyhytkestoisessa suorituksessa ei kulu diabeteksen ehkäisyn kannalta tarpeeksi energiaa.
Yksilöllinen hoito tulee
Diabeteslääkkeissä ei ole viime aikoina otettu suuria edistysaskeleita. Peruslääke on jo 1950-luvulla kehitetty metformiini, joka estää liian sokerintuotannon maksassa. Rinnalle on tullut useita eri tavoin vaikuttavia lääkkeitä, mutta ne eivät ole mullistaneet hoitoa.
Matti Uusitupa korostaa, että ei ole yhtä kakkostyypin diabetesta vaan joukko sairauksia, jotka poikkeavat toisistaan. Tähän asti diabetesta on hoidettu varsin rutiininomaisesti mutta suuntaus on entistä yksilöllisempään hoitoon. Se mikä toimii toisella, ei toimi kaikilla.
Diabeteksen hoito voi onnistua vain, jos tietää, milloin verensokeri on vaurioittavan korkealla. Se, miten oma verensokeri käyttäytyy, selviää vain tutkimalla. Satunnaisten sokerimittausten sijaan jokaisen diabeetikon kannattaisi seurata vaikka viikon ajan sokeriaan säännöllisesti: illalla, aamulla, kaksi tuntia aamiaisen jälkeen sekä ennen pääateriaa ja kaksi tuntia sen jälkeen.
Tieto oman verensokerin käyttäytymisestä auttaa lääkäriä suunnittelemaan sopivan täsmähoidon. Tulevaisuudessa geenitestaus voi olla avain toimivan hoidon valintaan. Siihen asti eri lääkkeiden ja niiden yhdistelmien kokeilulta ei voi välttyä.
Asiantuntija Matti Uusitupa, ravitsemusgenomiikan ja -genetiikan professori, Itä-Suomen yliopisto.
Lääkkeitä hoidon tueksi
Metformiini on ensisijainen, halpa ja turvallinen tablettilääke, joka parantaa solujen kykyä käyttää haiman erittämää insuliinia. Koska insuliini tehoaa, sokeri tulee elimistön käyttöön eikä jää vereen vaurioittamaan suonia.
Pistettävä insuliini laskee verensokeria, kun lihas-, maksa- ja rasvasolujen käyttöön tulee tarpeeksi insuliinia ja sokeri palaa energiana kudoksissa. Laihdutus, liikunta ja sopiva ruokavalio keventävät diabeetikon haiman kovaa urakkaa sen yrittäessä tuottaa tarpeeksi insuliinia elimistössä.
Suolistohormonit estävät vatsalaukun tyhjenemistä ja vaikuttavat haiman insuliinituotantoon. Nämä vähentävät aterianjälkeistä verensokeria, koska kaikki hiilihydraatti ei ryöpsähdä samaan aikaan verenkiertoon. Vaikuttaa laihduttavasti. Uusia, melko kalliita lääkkeitä (noin 4 euroa/päivä). Kela korvaa vain, jos painoindeksi on yli 35.
Uudet lääkkeet lisäävät sokerin erittymistä virtsaan. Ne estävät entsyymiä, joka säätelee sokerin imeytymistä takaisin munuaisessa. Sokerin mukana menetetään energiaa ja potilas voi laihtua myös.
