Lihaskunnosta huolehtiminen on yksi parhaista terveysteoista, joita itselleen voi tehdä – myös psykologisessa mielestä.
Kropan fyysinen voima korreloi usein suoraan henkiseen vahvuuteen. Lihaksikas lihava voikin olla itsevarmempi kuin veltto laiha.
Jossain tutkimuksissa lihasten on todettu jopa suojelevan huonolta itsetunnolta. Tärkeintä on kokemus omasta vahvuudesta. Silloin voi katsoa alasti itseään peilistä arvostavasti ja myönteinen käsitys itsestä kasvaa.
Lisää pystyvyyden tunnetta
Itsevarmuus lujittuu joka kerta, kun suunniteltu treeni onnistuu. Helpointa on ryhtyä miettimättä toimeen, vaikka ei aina huvittaisikaan. Monimutkaisten harjoitusten suunnittelu tai liiallinen kehittymisen analysointi voi pilata hyvin alkaneen treeni-innon.
Säännöllinen lihaskuntoharjoittelu lisää pystyvyyden tunnetta. Kun näkee, että omat ponnistelut tuottavat tulosta, uskomukset itsestä muuttuvat. Ihminen alkaa nähdä mahdollisuuksia rajoitusten sijaan.
Pystyvyyden tunne heijastuu lisääntyneenä itsevarmuutena ja vaikuttaa usein positiivisesti myös muuhun elämään. Kun on varma omasta pärjäämisestään, elämä tuntuu kevyemmältä.
Mielen pirteys ajaa havaitsemaan iloisia asioita, esimerkiksi kauniin iltataivaan. Kun pienet mukavat yksityiskohdat kasaantuvat, myönteinen elämänasenne vahvistuu.
Lihastreeni purkaa stressiä
Kasvanut itsevarmuus auttaa stressin hallinnassa ja haasteet tuntuvat mahdollisilta selättää. Lihaskuntotreenillä voi myös purkaa kehittynyttä stressiä. Hien valuessa ei ole aikaa miettiä muuta, ja rehkimisen jälkeen on lupa rentoutua.
Se tekee kuormittuneille aivoille hyvää, sillä mielikin tarvitsee lepoa käsitelläkseen asioita.
Lihasten vahvistuessa vartalon asento muuttuu ryhdikkäämmäksi. Sellainen olemus on oiva käyntikortti, merkki itsevarmuudesta. Lysyssä piilotteleva ihminen ei jää mieleen.
Asiantuntija urheilupsykologi Satu Kaski.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
