Ihottumaa kosmetiikkapurkista

Voidepurkin tekstistä ei saa selkoa millään! Pakkauksen ainesosaluettelossa on pitkä lista outoja nimiä. Ne on listattu siinä järjestyksessä, mikä niiden osuus on, mutta mitä ihmettä sillä tiedolla tekee?

– Mikä tahansa tuote voi ärsyttää tai aiheuttaa allergiaoireita, ihotautilääkäri Tapio Rantanen sanoo.

Kuluttajista peräti 10–20 prosenttia on saanut jonkinlaisia oireita kosmetiikkatuotteista. Useimmiten kyse on ärsytyksestä; kirvelystä ja polttelusta. Helpoiten ärsyttävät vahvat tuotteet, kuten karvanpoistoaineet, deodorantit tai antiperspirantit.

Ärsytystä tai allergiaa

Ärsyyntyminen ei vielä ole allergiaa. Se kehittyy vasta, kun allergiaa aiheuttavia eli allergeeneja sisältävää tuotetta käytetään jo muuten ärtyneellä iholla.

Herkkäihoisimmat ja atoopikot saavat useimmin ärsytysreaktioita, jotka ovat yleisempiä kuin kosmetiikka-allergia. Ärsytysreaktio syntyy, jos käytetään liian voimakkaita tuotteita tai niitä käytetään vastoin käyttöohjeita. Iho tuntuu epämiellyttävältä ja saattaa punoittaa ja kihelmöidä.

Jos on pientä ärsytystä mutta ei kunnon ihottumaa, ei kannata vielä mennä allergiatesteihin. Helpompaa on aluksi vaihtaa tuotetta.  Lieviin oireisiin voi auttaa kortisonivoide tai hajustamaton perusvoide.
Kosketusallergia syntyy puolestaan hitaasti, yleensä usean päivän aikana.

– Jos ihon ärsytys on etenkin kasvojen alueella jatkuvaa, on paras kääntyä ihotautilääkärin puoleen.

Purkit mukaan lääkäriin

Lääkärin vastaanotolla iho rauhoitetaan ensin lääkehoidolla. Vasta sen jälkeen yritetään selvittää, onko kyse sisäsyntyisestä ihottumasta, kosmetiikkaan liittyvä ärsytystilasta tai peräti kosketusallergiasta jollekin käytetyn tuotteen ainesosalle.

Oikeiden vastausten löytäminen helpottuu, jos ottaa mukaan lääkäriin kaikki tuotteet, joita oireilevilla alueilla on käyttänyt.

Jos kosmetiikka aiheuttaa voimakkaita allergisiksi epäiltyjä oireita, ihotautilääkäri määrää lapputestin aiheuttajan löytämiseksi. Lapputestaus tarkoittaa muutamaa kymmentä  selkään laitettavaa lappua, joita pidetään iholla pari vuorokautta. Lopputarkastuksen ja tulkinnan ihotautilääkäri suorittaa 4–5 päivän kuluttua.

Iho huonossa kunnossa

Kosmetiikkatuotteet eivät läheskään aina ärsytä yksin, vaan perimmäinen syy reaktioon voikin olla ihon huono kunto.

– Jo valmiiksi ärsyyntyneellä iholla pikkuisenkin vahvempi tuote ylittää ärsytyskynnyksen. Ihon suojakerros saattaa olla huonossa kunnossa atooppisen ihottuman, seborrooisen ekseeman, aknen tai ruusufinnin vuoksi, Tapio Rantanen listaa.

Myös liian voimakas ihon kuorinta, tiuha peseminen, meikkaaminen tai stressi voit alentaa ihon ärsytyskynnystä.

Herkkäihoisten kosmetiikan valintaan ei Rantasen mukaan ole yhtä selkeää tietä, mutta ensin on syytä jättää ärsyttänyt tuote käyttämättä ja tarkistaa ihon peruskunto.

– Kosmetiikan tuotepakkausten ainesosaluettelot on tarkoitettu lähinnä niille, joilla on jo todettu kosketusallergia jollekin kosmetiikassa esiintyvälle aineelle, Rantanen neuvoo.

Jos iho vain vähän ärtyy mutta allergiaoireita, kuten kutinaa, turvotusta, rakkuloita tai hilseilyä, ei ole, on turha tehdä johtopäätöksiä ainesosaluettelon perusteella, vaan edetä eri tuotteita kokeilemalla.

Herkän ihon hoitajat

Jos ihotyyppi poikkeaa tavallisesta, on paras yrittää valita kosmetiikka omalle ihotyypille tarkoitetusta tuotteista. Niitä on olemassa esimerkiksi kuivalle, rasvaiselle tai couperosaiholle.

Herkkäihoisille on tarjolla omia kosmetiikkasarjoja, joissa vältetään tunnettuja ärsyttäviä ainesosia. Niissä käytetään myös mahdollisimman puhtaita raaka-aineita ja vielä lisätään ärsytysoireita lievittäviä ainesosia, esimerkiksi glyserolia tai bisabololia. Tuotekehityksessä niitä testataan herkkäihoisilla koehenkilöillä ennen markkinoille saattamista.

– Nämäkin kosmetiikkatuotteet saattavat sisältää jonkin tietyn aineen, jota kohtaan yksittäisellä kuluttajalla on kosketusallergia. Joskus voi myös olla niin paha ihon ärsytystila, ettei mikään tuote tunnu sopivan.  Tuoteselosteen ainesosista ei  tällöin voi päätellä mikä sopii, Rantanen sanoo.

Puhdas luonnontuote?

Ärsyttävyyden kannalta on myös tärkeää, miten tuotteen eri aineet yhdessä toimivat, eikä tällaistakaan tietoa saa purkinkyljestä tihrustamalla.

Kosmetiikan riskeihin voi vaikuttaa myös raaka-aineiden puhtausaste, joka sekään ei selviä ainesosaluettelosta. Puhtausmittarina toimiikin usein tuotteen hinta, sillä mitä puhtaampaa raaka-aine on, sitä enemmän se maksaa.

–Kalliimpi kosmetiikka sisältää todennäköisimmin puhtaampia raaka-aineita kuin halpatuotteet, Tapio Rantanen sanoo.

Herkkäihoisen ei kannata mennä harhaan, jos kosmetiikkaa mainostetaan luonnonmukaisena. Niin sanottuihin luonnonkosmetiikka-tuotteisiin lisätään kasviuutteita tavallisten ainesosien lisäksi. Ongelmana on silloin luonnontuotteen puhtausaste.

– Mukana voi olla tuntemattomia aineita, jopa torjunta-aineita. Luonnonkosmetiikan ainesosat eivät ole sen parempia kuin kemiallisetkaan, kyse on ennemminkin markkinointijiposta, Rantanen varottaa.

Hajusteet pahimpia

Työkaveri ei tee kiusaa tai ole luulosairas, jos hän pyytää päänsäryn pelossa tuoksuttomia palavereja. Hajusteet aiheuttavat joillekin epämiellyttäviä oireita, kuten migreeniä, nuhaa tai hengenahdistusta. Kyse ei kuitenkaan ole allergiasta vaan hajuärsytyksestä, jonka mekanismia ei tunneta.

Hajusteteollisuudella on käytössään yli 5 000 yksittäistä hajustekemikaalia ja noin 200 luonnonhajustetta. Yksittäiset hajustekemikaalit ovat rakenteeltaan tunnettuja ja määriteltyjä molekyylejä. Luonnonhajusteet ovat seoksia, jotka saattavat sisältää satoja yksittäisiä molekyylejä.

– Vaikka tuotetta mainostettaisiinkin hajustamattomaksi, se ei tarkoita, että siinä ei olisi hajusteita. Varsinkin kosmetiikkaan lisätyt kasviuutteet voivat sisältää tuoksuja ja niitä voidaan käyttää peittämään tuotteen raaka-aineiden ominaishajua, Tapio Rantanen varoittaa.

Hajusteallergia eroaa ärsytyksestä siinä, että se oireilee kutiavana, punoittavana ja hilseilevänä ihottumana niillä alueilla, missä on käytetty hajustetta sisältävää kosmetiikkatuotetta.

Säilöntäaineetkin voivat ärsyttää tai aiheuttaa allergiaa ja niitä on lähes kaikissa tuotteissa. Säilöntäaineärsytys on harvinaista ja johtuu useimmiten sorbiinihapposta, joka tunnetaan kohtalaisen yleisenä välittömän ärsytysoireen laukaisijana.

– Tiettyjä säilöntäaineita kannattaa varoa vain, jos on allergiatesteissä niille allergiseksi todettu. Tavalliselle kosmetiikan käyttäjälle niistä ei yleensä ole ongelmia, Rantanen neuvoo.

Allergiamerkinnät

Kosmetiikkavalmistajat käyttävät monenlaisia allergiamerkintöjä. Niistä Allergia- ja Astmaliiton allergiatunnuksen saaneet tuotteet eivät  sisällä hajusteita tai yleisesti ärsyttäviä tai herkistäviä aineosia.

Dermatologisesti testattu tai hypoallerginen -merkintöjä ei valvota, joten tällaiset kosmetiikkatuotteet saattavat olla yhtä allergisoivia kuin mitkä tahansa muut.