Kuva: <span class="photographer">Tuomas Kolehmainen</span>
Kuva: Tuomas Kolehmainen

Kirjailija ja entinen eurokansanedustaja Eija-Riitta Korhola, 60, hoitaa itseään pitämällä kunnostaan monipuolisesti huolta. Toisinaan parhaiten auttaa kuitenkin itku.

Syöpään sairastuminen ja siitä toipuminen eivät muuttaneet Eija-Riitta Korholan arvoja, mutta saivat hänet ymmärtämään miten arvokasta on aika.

– Tajuan eläneeni liikaa hetkiä, joina en ole ollut läsnä. Meppinä elämäni oli jatkuvaa matkustamista. Sieluni ei pysynyt perässä, enkä pystynyt keskittymään tarpeeksi läheisiini, jotka olisivat tarvinneet minua.

Multitaskaajaksi tunnustauuva Eija-Riitta säästää aikaa myös kuntoillessaan. Hän sauvakävelee joka päivä 10 000 askelta, pyörittää hulavannetta 20 minuuttia ja harjoittelee samalla kieliä Duolingon avulla.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– En voisi katsoa leffaakaan vain sängyssä maaten. Poljen samalla kuntopyörää tai jumppaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Päivittäisiin harjoituksiin kuuluu myös 50 kyykkyä, kymmenen kerrallaan.

– Haluan säilyttää notkeuden ja liikkeiden rentouden. Haparoiva liikkuminen heikentyneillä lihaksilla lisäisi merkittävästi loukkaantumisen riskiä vanhempana.

Kyky itkeä on lahja

Eija-Riitta menetti isänsä ollessaan kiireinen meppi.

– Ryhdyin silloin itkemään lentokoneessa, koska lennoilla sain olla rauhassa ja antaa itkun tulla. Samoin itkin viime keväänä kuollutta äitiäni. Surutyö on tehtävä, joka on viisasta suorittaa loppuun.

Syöpähoitojen aikana hän huomasi, että itkeminen myös lievittää kipua.

– Jos en anna suremiselle tilaa, se oireilee minussa jännityksenä, kireytenä ja väsymyksenä. Itkeminen on joskus parasta, mitä ihminen voi itselleen tehdä.

Lue lisää Eija-Riitta Korholan hyvän olon oivalluksista Hyvä terveys -lehden numerosta 6/2020!

Tilaajana voit lukea kaikki Hyvän terveyden numerot maksutta digilehdet.fi -palvelusta.

Vierailija

Runsaalla sopeutumiseläkkeellä on varaa pitää huolta itsestään ja kunnostaan.

Varattomat sairastuneet joutuvat varsinkin korona-aikana tarkasti miettimään ja sinnittelemään mihin vähät käyttövaransa käyttää ja aika menee käytännön asioiden ( ja toistenkin) huolehtimiseen.

Välillä on pakko ottaa tupluurit, kun kroppa menee alta. Silloin tuntuu, että tuhlaa hyvää työaikaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla