Kuvat
Shutterstock

Hyviä asioita ei huomaa, jos ei niihin paneudu. Oliko sinun elpymishetkeksi tänään jakso hyvää tv-sarjaa vai kahvitauko pullan kanssa?

Mitä mietit tänään? Pyörititkö tuttuja huolia tai murehditko loman lyhyyttä? Vai huomasitko, miten kaunista vieläkin on?

– Omaan mieleensä voi vaikuttaa huomaamalla elämänsä hyvät asiat. Me voimme valita, mihin kiinnitämme tarkkaavaisuutemme, vaikka emme voi valita, mitä elämässä tapahtuu, toteaa psykologi ja psykoterapeutti Tuija Turunen.

Tässä se perhe nyt pyörii ja puoliso kolistelee nurkissa. Kotitöitä riittää ja töissäkin on niin kiire. Yhtä suorittamista koko elämä.Tuntuuko pelottavan tutulta?

Jos olet menettänyt läheisen, rakkaan paikan tai terveyden, miten paljon sitä suretkaan? Ihmettelet, mikset aikoinasi sitä arvostanut?

– Arjen hyvät asiat menevät usein huomaamatta ohi. Tyytyväisyyttä lisäisi se, että huomaisi ajoissa oman elämänsä hyvät asiat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Paljon hyvää on jäljellä

Entä jos juuri nyt tekisit mielenmuutoksen? Et muistelisikaan, mitä kaikkea olet menettänyt vaan huomaisit, mitä kaikkea hienoa on jäljellä?

– Jos arjen hyvään ei tietoisesti pysähdy ja opettele painamaan sitä mieleensä, moni muisto jää syntymättä, Turunen miettii.

Ikävät asiat me muistamme turhankin helposti ja vaikeuksia osaamme ennakoida. Ihmislaji on selvinnyt osaamalla varautua pahimpaan ja oppimalla omista virheistään.

– Niistä on ollut pakko oppia, jotta ihminen on säilynyt hengissä. Kokemuksen käärmeestä on painuttava mieleen, jotta sitä oppii varomaan.

Hyvät asiat eivät ole uhanneet ihmisen selviytymistä. Niitä ei ole tarvinnut kerrata ja toistaa mielessä. Siksi mieli ohittaa ne ”vähemmän tärkeinä.” Tarkkailemme tyytyväisyyden kannalta vääriä asioita.

– Hyvien hetkien ja onnistumisten muistijälki vaatii vahvistamista, Turunen painottaa.

Vahvista pysähtymällä ja viipymällä

Pysähdy siis arjen hyvään ja ala rekisteröidä pieniä, kauniita hetkiä. Tee olosi mukavaksi, mökkeile ja hyggeile.

Laita tulet takkaan tai sytytä kynttilä,  mutta malta hetki myös istua ja katsoa tulta.

Toinen askel parempaan mieleen on hyvässä hetkessä viipyily, ja hetken hersyttely.

– Psykologia tuntee termin savoring, viipyilevä nautiskelu, Turunen sanoo.

Hyvässä viivähtäminen voi tapahtua vaikka töissä, kun kahvilla juttelet niitä näitä työkaverin kanssa ja huomaat, että juuri nyt on kiva olla.

Onnittele itseäsi, että huomasit juuri sen hyvän hetken päivässäsi ja viivy siinä.

– Kiinnitä silloin huomio siihen, mistä nautit ja mikä tuo hyvää mieltä, jotta tuntisit omat selviytymiskeinosi, Turunen sanoo.

Moni ihminen on liian ankara itselleen eikä anna mielelleen lepotaukoja. Mielen hyvinvointi voikin nimittäin vaatia yllättäviä asioita:

Jopa leffaputki, muumit tai kiinnostava tv-sarjat saattavat auttaa mieltä toipumaan ja elpymään.

– Hyviä hetkiä voi tietoisesti järjestää ja ottaa niistä kaiken irti. Itselleen saa sallia pieniä asioita, mistä nauttii, Turunen kannustaa.

 

Asiantuntija: Tuija Turunen, johtava psykologi, psykoterapeutti, Terveystalo.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla