Jos haluat kehittää keskittymis- ja läsnäolontaitojasi tai keventää stressaantunutta mieltä, mindfulness-harjoitukset tuottavat tulosta. Kriisi ei kuitenkaan ole paras hetki aloittaa aivotreeniä.

Mindfulness-harjoitukset, joilla kehitetään tietoisuustaitoja, keskittymistä ja mielenrauhaa, saavat aikaan muutoksia aivojen rakenteessa ja toiminnassa. Niitä on todennettu aivosähkökäyrämittausten eli EEG:n avulla.

– Aivojen sähköistä toimintaa mittaavissa tutkimuksissa on huomattu, että aivojen hitaat alfa- ja beeta-aallot korostuvat aivan  loittelijoillakin mindfulness-harjoitusten aikana. Beeta-aaltoja on muuten lähinnä unessa. Näiden havaintojen mukaan aivoissa vallitsee meditaation aikana rento ja keskittynyt tila, psykiatri Anu Raevuori kuvailee.

Mitä kokeneempi meditoija on kyseessä, sitä enemmän ja selvemmin aivoaalloissa on havaittu muutoksia.

– Aivojen sähköinen toiminta muuttuu jonkin verran myös harjoitusten ulkopuolella. Vaikutukset kestävät yleensä niin pitkään kuin mindfulness kuuluu omaan arkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Muutokset aivojen rakenteessa ovat nekin kiinnostavia. Kahdeksan viikon mindfulness-ohjelman aikana vasta-alkajien hippokampuksen harmaan aineen massa kasvoi. Hippokampus on aivojen alue, joka liittyy oppimiseen, keskittymiskykyyn ja tunnesäätelyyn.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Myös temporoparietaalisen liitoksen koon on todettu kasvavan hajroittelujakson aikana.

Aivoalueen ajatellaan liittyvän empatiaan ja myötätuntoon sekä kykyyn nähdä asiat eri perspektiiveistä.

Stressikeskuksena toimiva mantelitumake eli amygdala puolestaan pieneni.

Keille mindfulness siis sopii ja mitä siitä saa?

Kaikilla ei ole halua, kykyä tai mahdollisuutta sitoutua mindfulnessiin, kuten ei psykoterapiaankaan. Kumpikin on kurinalaista psyykkistä työtä, joka edellyttää riittävää motivaatiota.

Aina sitä ei ole.

Mindfulness ei sovi myöskään kaikkiin elämänvaiheisiin.

Sitä ei kannata aloittaa silloin, kun on tosi kuormittunut tai kriisissä. Kannattaa odottaa tasaisempaa vaihetta.

– Meditaatiossa pysähdytään ja opetellaan kohtaamaan kaikenlaisia tunteita ja tunnistamaan ne mielen tulkinnoiksi asioista. Se auttaa

elämään niiden kanssa. Jos on vastikään kohdannut ison vastoinkäymisen tai surun, tällainen voi olla sietämättömän raskasta, Raevuori toteaa.

Pitkään jatkunut masennus on kuitenkin eri asia. Siihen mindfulness sopii tutkimusten valossa oikein hyvin.

Stressinhallintaan ja tunteiden säätelyyn se sopii ihan kaikille. Mielen työkaluja ei ole kenelläkään liikaa.

– Parhaimmillaan voi itse valita, kannattaako jonkun asian takia vajota synkkyyteen tai suuttua silmittömästi. Monesti nämä tunnereaktiot syntyvät autopilotilla niin nopeasti, että niistä tulee itsekin tietoiseksi vasta jälkeenpäin.

Asiantuntija: Anu Raevuori, psykiatri, Helsingin, yliopiston dosentti ja HUSin apulaisylilääkäri.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla