Osaatko keskittyä? Näin rauhoitat pomppivan mielen - muistikin paranee

Kuten varmasti jo tiedät, jatkuvat keskeytykset häiritsevät sekä työntekoa että aivoja. Keskeytyksistä seuraa keskittymisen häiriöitä. Ja keskittymisvaikeudet ovat nykyihmisten ongelma.

Häiriöllä on epävirallinen nimikin: ADT (attention deficit trait), keskittymiskyvyn vaikeus. ADT on nimenomaan itse aiheutettu häiriö, vaikka se muistuttaa ADD:ta, joka on neurologinen häiriö. Koska ADT on toistuvan käytöksen tulos, siitä voi oppia poiskin.

ADT:n tunnuspiirre on asioista toiseen pompahtelu. Kun luet sähköposteja, selaatkin välillä nettiä, sitten muistat hoitamattoman asian. Kännykästä on ihan pakko tarkistaa vähän väliä ne uutiset…

Tunnista riippuvuus

Mielemme on niin tottunut seikkailemaan jatkuvassa ärsyketulvassa, ettei rauhoittuminen tahdo onnistua iltaisinkaan. Kotonakin on vaikea rauhoittua katsomaan elokuvaa ilman kännykkää sylissä. Teemme koko ajan monta asiaa yhtä aikaa.

Internet ja sen tuottamat uutisvirrat on taitavasti rakennettu tuottamaan pieniä palkintoja. Ne antavat välitöntä mielihyvää, jännitystä ja löytämisen iloa. Näin saadaan aivojen mielihyväkeskus aktivoitua.

Kun mielihyvää saadaan vähän ja usein mutta ennustamattomasti, se on omiaan altistamaan addiktiolle eli riippuvuudelle. Näin syntyy peliriippuvuus. Netin koukuttavuus tapahtuu samalla mekanismilla: pikku palkinnoilla. Siksi ilta netissä hurahtaa aivan huomaamatta.

Osaatko keskittyä?

• Teetkö usein montaa asiaa yhtä aikaa?
• Oletko kadottanut kykysi rauhoittua?
• Onko nukkumaan rauhoittuminen illalla vaikeaa?
• Huomaatko toistuvasti räplääväsi kännykkää elokuvan aikana?
• Tuntuuko kirjan lukeminen niin tylsältä, että mieli harhailee jo ennen kuin olet päässyt ensimmäisen sivun loppuun?
• Tulviiko mieleesi jatkuvasti uusia hoitamattomia asioita?
• Huomaatko sählääväsi arjessa tai tekeväsi töissä toistuvasti huolimattomuusvirheitä?

Tulkinta:  Mitä enemmän Kyllä-vastauksia, sitä puutteellisempi keskittymiskykysi on.

Lähde: Huotilainen, Minna & Moisala, Mona: Keskittymiskyvyn elvytysopas. Tuuma 2018.

Se mitä toistat, vahvistuu

Aivot oppivat. Se, mitä toistat, vahvistuu. Kun totutat aivosi pomppimaan asiasta toiseen, ne eivät enää osaa tehdä yhtä asiaa kerrallaan. Keskittyminen alkaa takkuilla. Olemme itse oman keskittymiskykymme pahin vihollinen! Taito, jota et käytä, ruostuu. Opit pompahtelijaksi.

Kestävässä mielihyvässä palkkio tulee jälkikäteen pitkäjänteisen toiminnan tuloksena. Tässä on myös keskittymiskyvyn avain: tarkkaavaisuus pitäisi pystyä pitämään pidemmän aikaa yhdessä asiassa, vaikka mielihyvää ei heti tulisikaan.

Keskittymiskykyä kehittää hidas homma: käsityö, palapeli, korjaustyö tai kirjan luku.

Yksi asia kerrallaan

Keskittymisen aivoalueet vaativat harjoittelua eli sitä, että opettaa itseään tekemään vain yhtä asiaa kerrallaan. Itseään voi kouluttaa sietämään pientä puurtamista ilman mielihyvää.

Suurin ongelma ei useinkaan ole ulkoinen häly. Laitteethan saa pois päältä. Suurin ongelma on sisäinen kaaos, arvojärjestyksen puute tai rauhattomuus. Tunne, että jostain tärkeästä jää paitsi, jos ei seuraa uutisia, kännykkää ja nettiä.

Sisäistä hälyä voi opetella rauhoittamaan. Yksi keino siihen on mindfulness eli tietoinen läsnäolo, jonka perusidea on keskittynyt tekeminen. Aivot eivät pysty tekemään kahta asiaa yhtä aikaa, vaikka siltä tuntuisi.

Oikeasti ne pomppivat salamannopeasti kahden eri asian välillä, hypähtelevät asiasta toiseen eli tekevät asioita limittäin. Yhden tutkimuksen mukaan ihmisistä vain kaksi prosenttia on aidosti ns. multitaskaajia.

Tietoa ja ideoita sisältäsi

Tunnistatko sen hetken, kun lenkillä aivot alkavat tuottaa ideoita? Tai kun teet tylsää työtä, ensin ei tapahdu mitään. Mutta sitten lunta luodessasi tai autolla ajaessasi huomaatkin suunnittelevasi seuraavaa vuotta.

Keskittynyt tekeminen, kuten värityskirjan värittäminen tai silittäminen, auttaa aivoja aktivoimaan keskittymisen alueita. Hypähtely hiljenee. Mieli ja keho rauhoittuvat.

Joku nimittää tilaa aivojen tyhjäkäynniksi. Tuolloin aivot saavat vaihtaa tietoa sisältäpäin. Tiedon jäsentelyn kannalta uni on tietenkin se oleellisin tapa.

Valveilla ollessa taas ns. tyhjäkäynti mahdollistaa luovan tilan, jossa ideat ja suunnitelmat kypsyvät. Jos koskaan ei ole virikkeetöntä aikaa, vaan koko ajan on oltava tehokas, on vaarassa menettää kosketuksen omaan itseensä.

Keskittynyt on tehokas

Keskittyminen vaatii tylsyyden sietämistä ja sinnikästä puurtamista, mutta se palkitsee. Se tuottaa työn iloa. Keskittynyt on tehokas. Hän väsyy työstä mutta ei työhön. Aivojen parasta tekemisen tilaa ei kannattaisi hukata.

Aivot ovat virkeimmillään aamupäivästä ja silloin myös keskittyminen on helpompaa. Tuolloin hyötyisimme siitä, että työssä olisi keskittymisrauha. Kun saa keskittyä, käytössä on koko kognitiivinen kapasiteetti, paras muisti ja työteho.

Käytännössä tämä tarkoittaa karsimista ja oman työrauhan varjelemista. Et voi olla koko ajan kaikille läsnä ja kaikkialla. Päätä, mikä on ykköstyösi ja omista sille aikasi. Suomeksi sanottuna: mieti työsi ja elämäsi tärkeysjärjestys. Menestyjä ei hukkaa voimiaan keskeytyksiin vaan suuntaa tarkkaavaisuuden oleelliseen.

Näin rauhoitat pomppivan mielen:

• Ensin viisi syvää sisäänhengitystä ja sitten asiat tärkeysjärjestykseen.
• Aloita tärkeimmästä ja tee vain sitä.
• Kun mieli ei pompi, aivojen etuotsalohko ei kuormitu ja stressi laantuu.
• Työ sujuu helposti ilman pinnistelyä. Saat keskittymisen lahjan: vaivattoman tekemisen.

Asiantuntija psykologian tohtori Mona Moisala, Helsingin yliopisto.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.