Rauhoita keho, niin huolihyrrä pysähtyy

Huolestuneisuus, joka rasittaa itseä ja lähipiiriä, on monille liian tuttu tila. Se on sitä entä jos, mitä jos, kunpa en olisi, miten selviän siitä -pähkäilyä.

Jos on kovasti huolestumaan taipuvainen, niin aiheen voi antaa mikä tahansa: oma tai läheisen terveys, lasten pärjääminen, talousasiat, omat työt, ilmastonmuutos...

– Tavallisesti huolestuneisuus menee ohi ja ajatukset siirtyvät muihin asioihin. Elämää haittaa, jos ihminen jumittuu huoleensa, psykologi, psykoterapeutti Virpi Ylijukuri sanoo.

Vaikeimmat tunteet ohitetaan huolella

Ylijukuri sanoo, että huolestuneisuus on ihmiselle selviytymiskeino, jonka avulla hän väistää tilanteen laukaiseman jonkin muun, kipeämmän tunteen. Se voi olla turvattomuutta, häpeää, syyllisyyttä, avuttomuutta tai epäonnistumisen ja kelpaamattomuuden pelkoa.

– Myös suru on jokaiselle kuuluva perustunne, jota moni pyrkii välttelemään ja joka saattaa peittyä huolehtimisen alle. Jokainen ihminen menettää elämänsä aikana niin ihmisiä kuin toiveita ja unelmiakin.

Menetykset aiheuttavat surua. Mitkään tunteet eivät kuitenkaan parane välttelemällä.

Huolestuneisuus rasittaa niin mieltä kuin kehoakin. Sydän hakkaa, verenpaine kohoaa, yöllä ei saa nukutuksi, keho liikehtii levottomana

tai jähmettyy. Tunteiden pidättely aiheuttaa lihasjännityksiä. Kun murehtijan mieli myllää, hän unohtaa olla luonnollisesti omassa kehossaan ja tiedostamattaan jännittää lihaksiaan.

Ajan myötä ainakin niska-hartiaseutu kipeytyy.

Älä kiellä vaan kohtaa paha olo

Murehtiminen ei lakkaa kieltämällä, Ylijuri sanoo. Jos kieltää itseään ajattelemasta jotain tiettyä asiaa ja tuntemasta siihen liittyvää tunnetta, aivot eivät ymmärrä kieltoa vaan antavat käskyn ajatella juuri sitä.

Ajatuksille on tehtävä jotain muuta kuin kiellettävä ne.

– Liikaa huolehtimista helpottaa se, että antaa nimen asioille ja tilanteille, joista huolehtii, ja että tutkii tunteitaan.

Kysymyksetkin voivat auttaa: Missä tilanteissa huolestut? Mitä yhteistä tilanteissa on? Vältteletkö niitä tilanteita? Mikä voisi olla se tunne huolehtimisen taustalla, jota et halua kohdata? Mitä mielessäsi ja kehossasi tapahtuu, kun iso huoli on päällä?

– Jos ihminen oivaltaa, että huolehtimisen taustalla on häpeä, kannattaa hankkia häpeästä tietoa, ja puhua havainnosta ystävän kanssa.

Jos murehtimiseen jää niin kiinni, että se estää elämästä arkea, kannattaa hakeutua psykoterapiaan.

Huolikerrostuman alle voi päästä myös harjoittelemalla tietoista läsnäoloa.

Tietoista läsnäoloa luonnehditaan usein niin, että se on avautumista kokemaan. Mitään tunteita ei tarvitse työntää pois – ei surua, pettymystä, loukkaantumista, pelkoa tai vihaakaan – mutta niihin ei myöskään tarvitse juuttua. Niiden voi antaa elää oman elinkaarensa.

Tietoista läsnäoloa harjoittaessa alkaa huomata, ettei mikään tunne tai mielentila jää pysyväksi olotilaksi.

Kokeile kehon ja mielen harjoitusta

JÄNNITÄ – RENTOUTA – RAUHOITU

1. Hengitä syvään sisään ja jännitä samalla kehosi lihakset. Pyri huomioimaan jännitys kehossasi.
2. Hengitä ulos ja sano mielessäsi "rauhoitu" ja rentouta samaan aikaan lihaksesi.
3. Huomioi lihastesi rentous.
4. Toista harjoitusta muutamia kertoja kerrallaan. Ajan myötä, satojen toistojen jälkeen, lihasrentous yhdistyy rauhoitu-sanaan ja voit oppia rentoutumaan sekunneissa ainoastaan sanomalla mielessäsi "rauhoitu".

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta