Kun läheisesi sairastuu vakavasti, sinua tarvitaan. Voit tiskata, käydä kaupassa, lojua vieressä, pommittaa puhelimella, kehua tai koskettaa.

Jospa pyöräytän piirakan ja tupsahdan se kainalossa ovelle. Vai saako sairastuneen kotiin tunkeutua? Tai ehkä tarjoudun imuroimaan.
Ainakin soitan. Mutta vasta kahden viikon päästä. Ensin se varmaan kaipaa aikaa itsensä kanssa. Vai kaipaako? Mistä tiedät, millaista tukea vakavasti sairastunut läheinen sinulta tarvitsee?

Et mistään. Sairastuneelta on kysyttävä suoraan, ja kun hän vastaa, on kuunneltava tosissaan.

– Tärkeintä on olla kiinnostunut, muttei tunkeutuva. Jos potilas on fyysisesti heikossa kunnossa, hän todennäköisesti ilahtuu aidosti siivousavusta. Osa haluaa puhua jopa tuntemattomille, osa ei kenellekään. Sulkeutuminen on luonnollista eikä siitä tarvitse heti huolestua, syöpätautien erikoislääkäri ja psykoterapeutti Päivi Hietanen sanoo.

Sairauden alkuvaihe sujuu monilta yllättävän hyvin. Fyysinen kunto voi olla vielä melko hyvä, ja tukea tyrkytetään joka suunnasta.

– Jos sairaus jatkuukin vuosia, osa ystävistä väsähtää. Jäljelle jäävät vain ne, jotka kestävät sairautta.

Katso ja kosketa

Kun läheinen sairastuu, lohtulauseita on vaikea löytää. Asenteensa voi valita silti. Jopa sairastumiseen voi valita myönteisen suhtautumistavan, ja ainoastaan siitä on potilaalle hyötyä.

– Sairastunut on tilassa, jossa hän yrittää palauttaa elämäänsä orastavaa tasapainoa. Jos kauhistelet tai päivittelet, murennat hänen hallinnantunnettaan, Päivi Hietanen sanoo.

Voit viedä läheisellesi hyviä uutisia, jos tiedät että hänen sairauteensa on kehitetty uusia hoitoja. Voit muistuttaa, että vaikka hoitojakso on rankka, se menee ohi. Voit tarjoutua seuralaiseksi sairaalareissulle. Voit mainita naapurisi serkusta, joka parantui samasta taudista ja porskuttaa nyt täydessä iskussa. Reippaimmat kaverit perustavat avustusringin ja käyvät vuorotellen hoitamassa ystävänsä lapsia tai kauppaasioita.

Puolisokin voi masentua

Psykologi Mila Gustavsson-Liliuksen väitöskirjassa selvisi, että syöpään sairastuminen on puolisolle psyykkisesti jopa raskaampaa kuin potilaalle. Puolisoilla havaittiin enemmän masentuneisuus- ja ahdistuneisuusoireita kuin potilailla.

Naisille puolison tuki oli tärkeämpää kuin miehille. Jos vaimo osoitti miespotilaalle avoimesti vihantunteitaan, se paransi miehen psyykkistä elämänlaatua. Kun taas mies kiukustui, naispotilaan psyykkinen tila heikentyi.
Eli naiset: höyryt ulos! Ja miehet: suu suppuun!

– Puolisoilla on valtava vaikutus toisiinsa. Molempien myönteinen asenne suojaa toista, Gustavsson-Lilius sanoo.

Päivi Hietanen muistuttaa, ettei mikään ihmissuhde toimi yksipuolisesti. Sairastunut tarvitsee tuplasti ymmärrystä, mutta jos suhdetta kannattelee vain sen terve osapuoli, liitto väljähtyy väkisin.

– Joskus potilaan on niin vaikea hyväksyä sairauttaan, että hän tekee sopeutumisen mahdottomaksi myös läheiselleen.

– Ja toisinpäin. Jos sairastunut säilyttää elämänilonsa, muutkin jaksavat hänen rinnallaan.

Asiantuntija Päivi Hietanen, syöpätautien erikoislääkäri, psykoterapeutti.

Kuihtuuko seksi?

Jos puoliso sairastuu, myös seksielämä voi näivettyä. Sairastunut ei tunne olevansa hemaisevimmillaan, ja kumppani potee syyllisyyttä, kun ei itsekään syty.

– Mutta liian pitkään ei kannata odottaa. Muuten kynnys seksiin voi kasvaa ylivoimaiseksi, Päivi Hietanen sanoo.

Joskus sairaus muuttaa myös potilaan ulkonäköä. Silloin läheinen voi antaa jotain lääkettä vahvempaa: lempeän katseen ja kosketuksen.

– Moni syöpäpotilas, jolta on poistettu rinta, välttelee peiliä. Jos parisuhde on psyykkisesti läheinen, ei rinnan puuttuminenkaan muserra. Toisaalta jos nainen ei itse arvosta muuttunutta ruumistaan, miehen on mahdoton paikata hänen itsetuntoaan, Päivi Hietanen sanoo.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.