Voisi kuvitella, että jatkuva ”multitaskaaminen” harjaannuttaisi meitä suuntaamaan tarkkaavuutemme kulloinkin käsillä olevaan asiaan. Näyttää kuitenkin siltä, että se vain heikentää keskittymiskykyämme.
P”PIIP, PIIP!” älypuhelimesi ilmoittaa. Keskeytät sen, mitä olit tekemässä, ja vilkaiset viestisovellusta. Ehkäpä kätesi hamuilee puhelinta myös silloin, kun yrität keskittyä vaikkapa hyvän elokuvan katsomiseen. Onkohan taas tullut tykkäyksiä?
– Olemme aina olleet taipuvaisia tekemään useita asioita samaan aikaan. Digitaalinen teknologia kuitenkin kannustaa siihen entistä enemmän, toteaa psykologian professori Kimmo Alho.
Öh, mitä sanoitkaan?
Helsingin yliopistossa on tutkittu, miten useiden digikanavien käyttö vaikuttaa aivojemme toimintaan.
Tutkimukseen osallistui nuoria, joille esitettiin yhtäaikaisesti lauseita kuulokkeista ja kuvaruudulta. Heitä pyydettiin keskittymään vuoroin lukemiseen ja vuoroin kuunteluun.
Nuoret, jotka raportoivat käyttävänsä jatkuvasti kahta digitaalista mediaa samanaikaisesti, suoriutuivat tehtävästä kehnoimmin.
He häiriintyivät puheesta, kun olisi pitänyt keskittyä tekstiin ja päinvastoin.
Kun koehenkilöiden aivotoimintaa seurattiin magneettikuvauksella, näillä nuorilla näkyi eniten aktivaatiota aivojen alueella, jota tarvitaan oman toiminnan ohjaamiseen.
– Vaikuttaa siltä, että nämä nuoret joutuivat ponnistelemaan muita enemmän, jotta he pystyivät olemaan kiinnittämättä huomiota häiritseviin asioihin, Alho tulkitsee.
Pelit treenaavat
Digitaalinen teknologia ei ole kuitenkaan vain haitaksi aivojemme toiminnalle.
Kimmo Alhon ryhmä on tutkinut myös, miten tietokonepelaaminen vaikuttaa nuorten suoriutumiseen tarkkaavuutta ja työmuistia kuormittavista tehtävistä.
Paljon pelaavat nuoret pärjäsivät tehtävissä muita paremmin.
– Tietokonepelaaminen on intensiivistä ja hyvin motivoivaa. Pelaaminen voi tehostaa tarkkaavaisuutta ja työmuistin toimintaa, mutta liiallinen pelaaminen saattaa haitata esimerkiksi opiskelua ja uni-valverytmiä, Alho summaa.
JÄITKÖ KOUKKUUN?
Sosiaalinen media ja tietokonepelit tuottavat mielihyvää, josta voimme tulla riippuvaisiksi. Jos digiteknologian käytöstä tulee pakonomaista ja se alkaa hallita elämää, ongelmaan kannattaa puuttua. Kukin meistä voi pohtia, onnistuisiko vaikkapa päivän digipaasto.
Asiantuntija: Kimmo Alho, psykologian professori, Helsingin yliopisto.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
