Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Onko mielialalääkkeiden (Sertralin, Zoloft) pitkäaikaiskäyttö turvallista? Olen 28-vuotias ja lääkärin mukaan joudun hyvin todennäköisesti käyttämään kyseisiä lääkkeitä vuosia, koska sairastan rajua paniikkihäiriötä, agorafobiaa sekä ahdistusta. Voiko lääkkeet aiheuttaa jotain vahinkoa aivoille, tai onko niistä mahdotonta päästä eroon, jos joskus tulevaisuudessa haluaisin kokeilla lääkkeen lopetusta?

Sertraliini kuuluu serotoninergisiin mielialalääkkeisiin, joita käytetään masennuksen ja sosiaalisen ahdistuneisuuden hoidossa sekä toistuvien paniikkikohtausten estohoidossa. Niiden pitkäaikaiskäytön ei tiedetä aiheuttavan mitään pysyviä haitallisia vaikutuksia aivoihin tai muihin elimiin. Näin ollen niitä voidaan turvallisesti käyttää vuosikausia tai pysyvästi, jos käyttöön ei liity hankalia haittavaikutuksia.

Paniikkihäiriöön liittyvät paniikkikohtaukset voivat iän myötä harventua tai loppua. Tämän vuoksi paniikkihäiriö ei aina edellytä pysyvää estolääkitystä. Ainoa tapa selvittää vuosia jatkuneen estolääkityksen tarve on lopettaa lääkkeen käyttö 2–3 kuukaudeksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Serotoninergisten lääkkeiden lopettamisen yhteydessä alttius paniikkikohtauksiin voi ohimenevästi lisääntyä 1–4 viikoksi. Nämä heti lopetuksen jälkeen ilmenevät paniikkikohtaukset voivat siten olla ohimeneviä vierotusoireita eivätkä osoitus estolääkityksen tarpeellisuutta. Jos paniikkikohtaukset jatkuvat tiheinä useampia viikkoja lääkkeen lopettamisen jälkeen, voi olla parasta palata säännölliseen estolääkitykseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Paniikkihäiriötä voidaan hoitaa tehokkaasti myös kognitiivisella käyttäytymisterapialla. Vuosia käytetyn estolääkityksen lopettaminen onnistuu ehkä paremmin, jos terapia aloitetaan ennen lääkehoidon asteittaista lopettamista.
 

 

Matti Huttunen
psykiatri, psykoterapeutti

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Aika on kypsä asennemuutokseen

Olen pitkälti samaa mieltä aloittajan kanssa. Paniikkihäiriössä on todennäköisesti kyse elimistön epätasapainotilasta, joka voi johtua yhtä hyvin vaikeasta elämäntilanteesta kuin ravitsemuksellisista puutteistakin. Suoliston mikrobikantojen ja aivojen toiminnan välistä yhteyttä tutkitaan parhaillaan kiivaasti. Tiedetään jo, että yhteys näiden välillä on olemassa. Holtittomalla antibioottien jakelulla on todennäköisesti saatu paljon pahaa aikaiseksi niin kansalaisten terveydelle kuin ympäristöllekin. Syy mielialalääkkeiden syönnin voimakkaalle kasvulle on lääkeyhtiöiden voimakas lobbaus, jolle altistuvat paitsi vaikeassa tilanteessa olevat potilaat, myös lääkärit. Karkeasti sanoisin, että mitä riippuvaisempi lääkäri on tiedeyhteisön hyväksynnästä, sitä vähemmän  hän kyseenalaistaa mielialalääkkeitä ja niiden sivuvaikutuksia. Normaaleja elämään kuuluvia asioita, kuten surua ei pidä turruttaa lääkkeillä. Lääkärien pitäisi myös tunnistaa esimerkiksi väkivallan tähden traumatisoitunut potilas nykyistä paremmin. Hän tarvitsee ennen kaikkea kuuntelua ja tukevaa olkapäätä, ei kemiallista lobotomiaa, joka on psykiatrian häpeäpilkku. On tapauksia, joissa potilas on painostamalla tai kiristämällä yritetty saada käyttämään jotain lääkevalmistetta. Tiedeyhteisöjen pitäisi pystyä kyseenalaistamaan asioita, mutta Suomessa on valittu linjaus, jonka mukaan toisinajattelijat erotetaan Lääkäriliitosta ja viroistaan. Potilaiden pakkolääkitys tulisikin kriminalisoida törkeänä ja vakavana haitan tuottamisena. Poikkeuksena tilanne, jossa potilas on todistetusti vaaraksi itselleen tai muille, mutta tässäkin tapauksessa ainoastaan akuutin tilanteen rauhoittamiseksi. Tämä on ennen kaikkea ihmisoikeuskysymys.

Sisältö jatkuu mainoksen alla