Hyvät rasvahapot parantavat elimistösi rasvahappokoostumusta. Saat niillä joustoa sydämeen, verisuoniin, aivoihin ja ihoon.
Osa öljyistä saatavista monityydyttymättömistä omega-3- ja omega-6-rasvahapoista on sellaisia, joita elimistö ei pysty itse valmistamaan. Siksi ne on saatava ravinnosta.
Nämä välttämättömät rasvahapot suojaavat aivoja, sydäntä, hermostoa, ihoa sekä tukevat hormonitoimintaa. Päivittäinen annos on 10–15 grammaa, ja sen saa esimerkiksi syömällä kaksi ruokalusikallista rypsiöljyä päivässä.
Taltuta tulehdusta
Öljyjen hyvät rasvahapot voivat rauhoittaa matala-asteista tulehdusta, jolloin verisuonitautien riski pienenee ja autoimmuunisairauksien, kuten reuman, oireet saattavat helpottaa.
Jos tulehdusvälittäjäaineita on veressä runsaasti, sydän- ja aivoveritulppien riski kasvaa, vaikka veren rasva-arvot ja verenpaine olisivatkin kunnossa.
Matala-asteisen tulehduksen voi selvittää verikokeella. Sitä mittaa herkkä CRP eli hs-CRP, joka osittain paljastaa muun muassa kohonneen verisuonitaudin vaaran.
Ehkäise masennusta
Monityydyttymättömät rasvahapot tekevät keskushermoston solukalvoista joustavampia ja läpäisevämpiä, jolloin solujen välinen viestintä helpottuu.
Kasviöljyjen rasvahapoista ainakin omega-3-ryhmään kuuluvan alfalinoleenihapon on havaittu pienentävän masennusriskiä.
Eniten alfalinoleenihappoa on pellavansiemenöljyssä, mutta sitä saa myös rypsiöljystä.
Hyvien rasvahappojen lisäksi kasviöljyissä on E-vitamiineja, joiden on todettu virkistävän muistia ja suojaavan aivoja rappeutumiselta. E-vitamiinIA saa myös siemenistä ja pähkinöistä.
Asiantuntija: Ursula Schwab, Ravitsemusterapian apulaisprofessori, Itä-Suomen yliopisto
