Vetämättömyyteen syy voi olla rautavaraston hupeneminen. Jos rautapitoisen ruoan tankkaaminen ei auta, ota avuksi rautatabletit.

Lievä anemia ei aina tunnu mutta näkyy verikokeessa. Jos hemoglobiini jää alle 120, kannattaa aloittaa rautalääkitys.

Kuulostaa helpolta, mutta ei aina sitä ole. Rauta nimittäin aiheuttaa monille ummetusta, ripulia tai pahoinvointia.

Rauta on yksi tärkeimmistä kivennäisaineista, koska elimistömme jokainen solu tarvitsee sitä. Veren punasoluissa se kuljettaa happea ja hiilidioksidia. Lihassoluissa rauta sitoo verestä happea ja kuljettaa sen lihasten hyödynnettäväksi.

Raudalla on merkittävä rooli myös maksan ja aivojen aineenvaihdunnassa.

Miten estää rautahoidon vaivat?

Aloita rautahoito vähitellen pienellä annoksella. Nosta annos oikeaksi muutaman päivän kuluttua.

Miten raudasta teho irti?

Ota lääke tyhjään mahaan, noin tunti ennen ruokailua. Jos saat vatsavaivoja, voit ottaa raudan ruoan kanssa mutta ei kuitenkaan kasvisten, kahvin, teen ja maitotuotteiden kanssa, jotka vähentävät raudan imeytymistä.

C-vitamiinipitoiset tuotteet (esimerkiksi appelsiinimehu) edistävät raudan imeytymistä.

Miten pitkään rautaa?

Anemia korjaantuu tavallisesti muutamassa kuukaudessa.

Rautahoitoa on hyvä jatkaa vielä 3–6 kuukautta, jotta elimistön rautavarastot täyttyvät.

Kahta lajia rautaa

Hemirautaa saadaan eläinkunnasta eli liha-, sisäelin-ja veriruoista. Elimistön on helppo hyödyntää hemirautaa: siitä imeytyy noin 25 prosenttia.

Ei-hemirauta on kasvikunnan tuotteista saatavaa rautaa. Paras ei-hemiraudanlähde on täysjyvävilja. Myös pinaatin ja persiljan kaltaiset vihreät kasvikset sisältävät paljon rautaa, mutta niitä syödään kerralla niin vähän, ettei merkitys ole suuri. Ei-hemiraudasta imeytyy 2–20 prosenttia.

Asiantuntija sisätautilääkäri Pertti Mustajoki

  • veri, maksa, liha
  • täysjyväviljatuotteet
  • pavut, kikherneet, herneet
  • vihreät lehtivihannekset (esim. basilika, nokkonen, persilja)
  • ruusukaali
  • peruna
  • mustajuuri ja maa-artisokka
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Suu kaipaa makeaa, mutta onko se viisaampaa nauttia vanhana kunnon sokerina vai uusina makeutusaineina?

Jokainen on varmasti törmännyt kaupan hyllyllä herkulliselta näyttävään tuotteeseen, jonka kyljessä komeilee teksti “sokeriton”.  Millä nämä tuotteet makeutetaan ja onko makeutusaineiden käytöllä samanlaisia terveyshaittoja kuin sokerilla? Kokosimme keskeisiä faktoja makeutusaineiden ja sokerin eroista.

Millä aineilla sokeri korvataan “sokerittomissa” tuotteissa?

Yleisimpiä elintarvikkeissa käytettyjä keinotekoisia makeutusaineita ovat aspartaami, asesulfaami-K, sakariini ja syklamaatti. Lisäksi makeuttamiseen käytetään luonnollisia sokerialkoholeja, kuten ksylitolia.

Sisältävätkö makeutusaineet vähemmän kaloreita kuin sokeri?

Useat makeutusaineet sisältävät hyvin vähän, jos lainkaan kaloreita. Kalorimäärä pysyy alhaisena myös siksi, että makeutusainetta tarvitaan usein pienempi määrä saman makeuden saavuttamiseksi. Esimerkiksi aspartaami on 200 kertaa makeampaa kuin sokeri, jolloin sen käyttömäärä voidaan pitää hyvin pienenä.

Kumpi on parempi hampaille, sokeri vai makeutusaineet?

Sokeri aiheuttaa happohyökkäyksen ja aiheuttaa näin reikiintymistä. Useimmilla makeutusaineilla ei ole tällaista vaikutusta. Hampaille harmittomia ovat esimerkiksi aspartaami ja asesulfaami K. Makeutuksessa käytetyistä sokerialkoholeista ksylitoli jopa edistää hampaiden terveyttä, sillä se estää reikiintymistä. Sen makeutus teho on yhtä suuri kuin sokerin ja sitä käytetäänkin usein purukumien ja pastillien makeuttamiseen.

 

Onko makeutusaineiden käyttö turvallista?

Makeutusaineiden kaikkia pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta nykytietämyksen valossa niiden kohtuullinen käyttö on turvallista. Makeutusaineiden runsaalla käytöllä on kuitenkin todettu olevan samoja terveyshaittoja kuin sokerilla. Niiden säännöllinen runsas käyttö kasvattaa riskiä sydän- ja verisuonisairauksiin, sekä aikuisiän diabetekseen.

Kaikille makeutusaineille ei ole asetettu päivittäistä saantisuositusta, mutta esimerkiksi aspartaamin enimmäissuositus vuorokaudessa on 40 mg painokiloa kohti. Esimerkiksi 70-kiloisella henkilöllä määrä täyttyy neljästä litrasta virvoitusjuomia.

 

Kirjoittaja opiskelevat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa terveystieteiden kandidaatti- ja maisteriohjelmassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Terveystieteet, liikuntatieteellinen tiedekunta

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Minulla on helikobakteerin aiheuttama mahakatarri. Bakteeri on häädetty, mutta oireet eivät tunnu hävinneen. Tarvitsisin luotettavia ruokaohjeita sekä listan tuotteista: mitä saa syödä ja mitä ei. Netistä kun etsii, niin yhdessä sanotaan yhtä ja toisessa toista.

Mikäli oireet jatkuvat hoidon päättymisen jälkeen, on syytä hakeutua lääkärin arvioitavaksi, sillä sairaus voi uusia ja tällöin tarvitaan uusi hoito.

Lääkärin vastaanottoa odotellessa voi kokeilla seuraavia: alkoholijuomien, kahvin sekä rasvaisten, käristettyjen ja mausteisten ruokien välttäminen sekä useimpien hedelmä- ja marjamehujen välttäminen niiden happamuuden vuoksi.

Ruokarytmin säännöllisyys helpottaa useimpia vatsavaivoja eli valveillaoloaikana on hyvä nauttia ruokaa ja juomaa noin kolmen tunnin välein. Annoskokojen kohtuullisuuteen on hyvä kiinnittää huomiota. Kysymyksestä ei käy ilmi, tupakoiko kysyjä. Tupakoinnin lopettaminen usein helpottaa oireita.
 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.