Suu makeaksi, mutta millä?

Harva ravintoaihe herättää yhtä voimakkaita tunteita kuin sokeri.

Joku kieltäytyy siitä kokonaan, toinen pitää sen vaaroista varoittelua turhana.

Mutta puhuvatko he edes samasta sokerista?

Sokereita on monenlaisia:

• Tavallisesta sokeripussista löytyvä valkoinen sokeri on sokerijuurikkaista saatua sakkaroosia.
• Maitopurkin kyljessä sokeriksi merkitty aine on maidossa luonnostaan olevaa maitosokeria eli laktoosia.
• Hedelmät ja marjat sisältävät sakkaroosin lisäksi hedelmäsokeria eli fruktoosia.
• Glukoosi puolestaan on rypälesokeria, jota on mukana esimerkiksi sakkaroosissa, laktoosissa ja viljojen tärkkelyksessä.

Kaikki sokerit ovat luonnollisia, mutta osa niistä on lisättyä ja osaa löytyy ruoka-aineista luonnostaan.

Osa sokereista on näkyvillä, osa piilossa.

Siksi hämmennykseltä ja väärinkäsityksiltä on vaikea välttyä.

Tarpeetonta hyvää

Sokerin tehtävä on antaa nopeasti energiaa. Se imeytyy kehon käyttöön kaikkein nopeimmin nestemäisenä.

Sokeroitu mehu onkin arvokas ensiapu esimerkiksi diabeetikolle, jonka verensokeri on romahtanut. Muuten tavallista sokeria eli sakkaroosia ei olisi pakko syödä ollenkaan.

– Aivot käyttävät energianlähteenään sokeria glukoosin muodossa, jota on myös sakkaroosissa. Elimistö voi kuitenkin pilkkoa sitä ihan riittävästi muustakin ravinnosta, kertoo ravitsemusterapeutti Hanna Partanen.

...josta ei kannata luopua

Sokerin totaalinen välttäminen voi kuitenkin tehdä elämästä vaikeaa, sen verran monessa elintarvikkeessa sitä käytetään. Ja onhan välillä ihanaa upottaa hampaat berliininmunkkiin!

– Sokerista ei kannata luopua kokonaan senkään takia, että syömisessä on hyvä säilyttää joustavuus. Kun mikään ei ole kokonaan kiellettyä, ei tarvitse myöskään stressata, jos joskus juhlii ja herkuttelee.

Ravitsemussuositusten mukaan enintään kymmenen prosenttia päivittäisestä energiasta saisi tulla lisätystä sokerista. Aikuisella se tarkoittaa vähän vajaata tai reilua puolta desilitraa energiantarpeesta riippuen. Määrä voi kuulostaa suurelta, mutta iso osa suomalaisia syö sen verran joka päivä.

– Kyse on enimmäismäärästä, eli sokeria voi aivan hyvin syödä vähemmänkin. Suositus kuitenkin mahdollistaa kohtuullisen herkuttelun, Partanen muistuttaa.

Pieniä eroja sokereissa

• JUURIKASSOKERI eli sakkaroosi on edullisinta mutta ravitsemuksellisesti köyhintä sokeria.
• Samalta maistuva HEDELMÄSOKERI eli fruktoosi on makeampaa. Sitä tarvitaan vähemmän kuin tavallista sokeria. Fruktoosi myös imeytyy vähän tavallista sokeria hitaammin.
• ERIKOISSOKERIT kuten kookossokeri, sisältävät pienen määrän kuitua ja ravaa, jotka hidastavat sokerin imeytymistä. Näin verensokeri nousee hitaammin kuin sakkaroosilla. Se on hyvä ominaisuus, mutta siihen vaikuttavat kuitenkin monet muutkin tekijät kuin käytetyn sokerin laatu.
• TÄYSRUOKOSOKERI on tummaa ja sisältää hiukan kivennäisaineita. Jos sitä söisi keskivertonaisen päivittäisen sokerin enimmäismäärän eli noin puoli desilitraa, sen mukana tulisi 120 milligrammaa kalsiumia, eli saman verran kuin saa desilitrasta maitoa tai jogurttia. Rautaa tulisi 2,3 milligrammaa, eli sama määrä kuin kahdesta viipaleesta jälkiuuniruisleipää.

Asiantuntija: Hanna Partanen, ravitsemusterapeutti.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta