8 keinoa, joilla parannat muistiasi

Hektinen työelämä tekee tepposensa muistille. Jos jatkuva kiire ja huoli ajaa loppuunpalamiseen, muisti vajoaa samalle tasolle kuin Alzheimerin taudissa. Mieleenpainamisen ja muistamisen lisäksi kärsii aloitekyky: tekee mieli vain olla möllöttää.

1. Stressille rajat

Kaikki, mikä lievittää stressiä, antaa potkua muistille. Useimmat muistin parantamisen keinot sopivat suoraan myös stressin vähentämiseen.

Sellaiseksi käy vaikka tassuterapia: koira pakottaa lenkille ja kun silität viereen käpertyvää kissaa, laskee stressihormonitasosi vääjäämättä

2. Treenaa numeroilla

Entisaikojen puhelinnumerot, 6–7 numeroa, oli helppo muistaa. Nykyisten painaminen mieleen tuntuu niin vaikealta, ettei oikein viitsi yrittääkään. Ehkä kannattaisi! Jo kuukauden treenaus auttaa niin, ettei 17–18 numeron toistaminen oikeassa järjestyksessä ole temppu eikä mikään.

Muistiin painamisen apuna kannattaa käyttää ryhmittelyjä ja mielikuvia. Sepitetty tarina pysyy muistissa pelkkiä numeroita paremmin: Kello 0.40 lähti 15 miestä ja 12 naista kohti 4-huippuista vuorijonoa. Mukanaan heillä oli 3 kanisteria vettä ja 1 kilo banaaneja (=040 151 2431).

PIN-koodit ja muut lyhyet numerosarjat säilyvät muistissa, kun niistä löytää tuttujen syntymäpäiviä tai bussin lähtöaikoja.

3. Ah, rouva Korhonen!

Amerikkalaisten tapa toistaa nimi heti esittelyn jälkeen on jotain, mistä voi ottaa mallia. Kun suomalainen unohtaa nimen heti käteltyään, amerikkalainen muistaa sen vielä kymmenen vuoden päästä. Hän saattaa muistaa myös puolisosi ja lastesi nimet, koska on toistanut nekin.

4. Hikoilu tekee hyvää

Liikunta panee vipinää aivoihinkin. Se lisää aivojen hapensaantia, vilkastuttaa verenkiertoa ja kohentaa veren sokeriarvoja. Jos siis mielit ajatella suuria — tai pieniä — ja muistaa kaiken tarpeellisen, mahduta päivääsi reippailuhetki.

Puolen tunnin päivittäinen reipas liikunta, vaikka kävelylenkki, uiminen tai pyöräily, puolittaa muistisairauden riskin.

5. Arvosta unta

Unen aikana aivot latautuvat kuin akut keräten energiaa seuraavaan päivään. Huonosti nukutun yön jälkeen olo on kuin krapulassa ja muisti temppuilee.

Uniongelmia on kaikenikäisillä, mutta nuoren elimistö pystyy kompensoimaan huonon yön stressihormonin avulla. Ikä muuttaa asetelmaa: 65-vuotiaan melatoniinin eli yöhormonin tuotanto on enää neljäsosa siitä, mitä se on 30-vuotiaalla.

Melatoniinin onkin todettu olevan paras lääke iäkkäiden uniongelmiin. Yli puolet käyttäjistä katsoo hyötyneensä siitä: nukahtamisaika aikaistuu eikä uni katkeile yhtä herkästi kuin ennen.

Terveellisin unen määrä on 7-9 tuntia.

6. Yhdessä parempi

Aivot rakastavat sosiaalista kanssakäymistä. Jo yksikin kaveri tekee ihmeitä mutta ryhmässä aivot saavat evästä monesta suunnasta.

Paritanssissa yhdistyy moni asia, kun askelkuvioiden lisäksi aivojen eri lohkot askartelevat rytmin, tunnelman ja muiden tanssiparien väistelyn parissa.

Muistiystävällinen valinta harrastukseksi on myös kuorolaulu: aivot saavat virikkeitä niin musiikista kuin kuorokavereiltakin ja muisti vahvistusta sävelkulkujen ja laulunsanojen opettelusta.

Jos haluaa, että Alzheimer-potilas oppii jotakin, se kannattaa esittää laulamalla.

7. Rokkia vanhukselle

Tutkimusten mukaan parasta musiikkia dementoituneille tai vaikka aivohalvauksesta toipuville on se, jota kuunteli 20-vuotiaana. Nyt palvelutaloissa soi sota-ajan iskelmämusiikkia, mutta pian raikaa Beatles ja sitten Eput ja Juice.

8. Käytä päätäsi

Aivoja tulee käyttää, että ne pysyvät kunnossa. Ne hermosolut ja yhteydet, joita ei käytetä, surkastuvat pois. Hyödyksi on kaikki, mikä vaatii älyllistä ponnistelua. Lukeminen — erityisesti ääneen lukeminen — aktivoi aivoja tehokkaasti. Samaa voi tavoitella ristisanoilla, korttipeleillä tai vaikka päässälaskuilla.

Myös tietokoneen voi valjastaa aivojen personal traineriksi. Aivovipinää saa aikaan yhtä lailla tiedon etsiminen, facebook kuin laskujen maksaminen. Japanilainen aivotutkija Ryuta Kawashima on kehittänyt aivotoimintojen kehittämiseen oman pelinsä, Train Your Brain. Laitoksissa asuneet muistisairaat ovat aivojaan harjoittamalla onnistuneet palauttamaan kadoksissa olleita taitojaan ja osa on voinut jopa palata kotiin.

Kaikki virikkeet, jotka vaativat henkistä ponnistelua ja jotka ovat miellyttäviä, ovat hyväksi aivoille.

Asiantuntijana Raimo Sulkava, Itä-Suomen yliopiston emeritus geriatrian professori

Lue lisää
Pidä huolta muistista
Liikarasitusta vai alkava muistisairaus?
Muisti-teema