Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Jatkuva kiire, uniongelmat sekä huolet panevat muistin koetukselle. Onneksi aivojaan voi virkistää ominkin keinoin.

Hektinen työelämä tekee tepposensa muistille. Jos jatkuva kiire ja huoli ajaa loppuunpalamiseen, muisti vajoaa samalle tasolle kuin Alzheimerin taudissa. Mieleenpainamisen ja muistamisen lisäksi kärsii aloitekyky: tekee mieli vain olla möllöttää.

1. Stressille rajat

Kaikki, mikä lievittää stressiä, antaa potkua muistille. Useimmat muistin parantamisen keinot sopivat suoraan myös stressin vähentämiseen.

Sellaiseksi käy vaikka tassuterapia: koira pakottaa lenkille ja kun silität viereen käpertyvää kissaa, laskee stressihormonitasosi vääjäämättä

2. Treenaa numeroilla

Entisaikojen puhelinnumerot, 6–7 numeroa, oli helppo muistaa. Nykyisten painaminen mieleen tuntuu niin vaikealta, ettei oikein viitsi yrittääkään. Ehkä kannattaisi! Jo kuukauden treenaus auttaa niin, ettei 17–18 numeron toistaminen oikeassa järjestyksessä ole temppu eikä mikään.

Muistiin painamisen apuna kannattaa käyttää ryhmittelyjä ja mielikuvia. Sepitetty tarina pysyy muistissa pelkkiä numeroita paremmin: Kello 0.40 lähti 15 miestä ja 12 naista kohti 4-huippuista vuorijonoa. Mukanaan heillä oli 3 kanisteria vettä ja 1 kilo banaaneja (=040 151 2431).

PIN-koodit ja muut lyhyet numerosarjat säilyvät muistissa, kun niistä löytää tuttujen syntymäpäiviä tai bussin lähtöaikoja.

3. Ah, rouva Korhonen!

Amerikkalaisten tapa toistaa nimi heti esittelyn jälkeen on jotain, mistä voi ottaa mallia. Kun suomalainen unohtaa nimen heti käteltyään, amerikkalainen muistaa sen vielä kymmenen vuoden päästä. Hän saattaa muistaa myös puolisosi ja lastesi nimet, koska on toistanut nekin.

4. Hikoilu tekee hyvää

Liikunta panee vipinää aivoihinkin. Se lisää aivojen hapensaantia, vilkastuttaa verenkiertoa ja kohentaa veren sokeriarvoja. Jos siis mielit ajatella suuria — tai pieniä — ja muistaa kaiken tarpeellisen, mahduta päivääsi reippailuhetki.

Puolen tunnin päivittäinen reipas liikunta, vaikka kävelylenkki, uiminen tai pyöräily, puolittaa muistisairauden riskin.

5. Arvosta unta

Unen aikana aivot latautuvat kuin akut keräten energiaa seuraavaan päivään. Huonosti nukutun yön jälkeen olo on kuin krapulassa ja muisti temppuilee.

Uniongelmia on kaikenikäisillä, mutta nuoren elimistö pystyy kompensoimaan huonon yön stressihormonin avulla. Ikä muuttaa asetelmaa: 65-vuotiaan melatoniinin eli yöhormonin tuotanto on enää neljäsosa siitä, mitä se on 30-vuotiaalla.

Melatoniinin onkin todettu olevan paras lääke iäkkäiden uniongelmiin. Yli puolet käyttäjistä katsoo hyötyneensä siitä: nukahtamisaika aikaistuu eikä uni katkeile yhtä herkästi kuin ennen.

Terveellisin unen määrä on 7-9 tuntia.

6. Yhdessä parempi

Aivot rakastavat sosiaalista kanssakäymistä. Jo yksikin kaveri tekee ihmeitä mutta ryhmässä aivot saavat evästä monesta suunnasta.

Paritanssissa yhdistyy moni asia, kun askelkuvioiden lisäksi aivojen eri lohkot askartelevat rytmin, tunnelman ja muiden tanssiparien väistelyn parissa.

Muistiystävällinen valinta harrastukseksi on myös kuorolaulu: aivot saavat virikkeitä niin musiikista kuin kuorokavereiltakin ja muisti vahvistusta sävelkulkujen ja laulunsanojen opettelusta.

Jos haluaa, että Alzheimer-potilas oppii jotakin, se kannattaa esittää laulamalla.

7. Rokkia vanhukselle

Tutkimusten mukaan parasta musiikkia dementoituneille tai vaikka aivohalvauksesta toipuville on se, jota kuunteli 20-vuotiaana. Nyt palvelutaloissa soi sota-ajan iskelmämusiikkia, mutta pian raikaa Beatles ja sitten Eput ja Juice.

8. Käytä päätäsi

Aivoja tulee käyttää, että ne pysyvät kunnossa. Ne hermosolut ja yhteydet, joita ei käytetä, surkastuvat pois. Hyödyksi on kaikki, mikä vaatii älyllistä ponnistelua. Lukeminen — erityisesti ääneen lukeminen — aktivoi aivoja tehokkaasti. Samaa voi tavoitella ristisanoilla, korttipeleillä tai vaikka päässälaskuilla.

Myös tietokoneen voi valjastaa aivojen personal traineriksi. Aivovipinää saa aikaan yhtä lailla tiedon etsiminen, facebook kuin laskujen maksaminen. Japanilainen aivotutkija Ryuta Kawashima on kehittänyt aivotoimintojen kehittämiseen oman pelinsä, Train Your Brain. Laitoksissa asuneet muistisairaat ovat aivojaan harjoittamalla onnistuneet palauttamaan kadoksissa olleita taitojaan ja osa on voinut jopa palata kotiin.

Kaikki virikkeet, jotka vaativat henkistä ponnistelua ja jotka ovat miellyttäviä, ovat hyväksi aivoille.

Asiantuntijana Raimo Sulkava, Itä-Suomen yliopiston emeritus geriatrian professori

Lue lisää
Pidä huolta muistista
Liikarasitusta vai alkava muistisairaus?
Muisti-teema

Vierailija

8 keinoa, joilla parannat muistiasi

Aikuinen tarvitsee perusruokavaliossa n. 80 grammaa hyviä rasvoja ja proteiinia päivässä. Lisäksi vähintään 500 grammaa kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja. Vettä janoon 1,5-2 litraa. Ja jos nälkä jää, niin perunaa, riisiä tai viljaa. Ja lisäravinteet päälle: D3-vitamiini sekä kalaöljy . Kun perusruokavalio on kunnossa, niin herkkuja voi syödä hyvällä omalla tunnolla 1-2 kertaa viikossa painon tai terveyden siitä heilahtamatta suuntaan taikka...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.