Ahminta voi olla lohtusyömistä, mutta saattaa paljastaa myös syömishäiriön

Ahmintakohtauksessa syöminen ei ole omassa hallinnassa. Sitä ei pysty keskeyttämään, vaikka haluaisi, ennen kuin ruoka loppuu tai omat fyysiset rajat tulevat vastaan.

Ahmija syö nopeasti suuren määrän ruokaa, yleensä yli 1 000 kalorin edestä, esim. litran jäätelöä, ison suklaalevyn, kokonaisen ranskanleivän tai kaksi isoa hampurilaista.

Salassa ja yksin

Ahmiminen tehdään usein salassa ja yksin, koska syötävä ruokamäärä hävettää. Kohtauksia on vähintään kerran viikossa kolmen kuukauden ajan. Vasta sen jälkeen puhutaan sairaudesta.

Ahmintahäiriö BED on psykiatrinen sairaus. Siihen liittyy voimakasta ahdistuneisuutta, ja kohtauksen jälkeen tunnetaan itseinhoa ja häpeää.

Ahminta ei ole mitenkään nautinnollista vaan siihen liittyy kärsimys, mikä on se tekijä, joka erottaa satunnaiset ruokaöverit ja lohtusyömisen nautinnon hetket BED:stä. Lyhenne tulee englannin sanoista Binge Eating Disorder.

Johtaa ylipainoisuuteen

Ahmintahäiriö BED:tä ei pidä sekoittaa ahmimishäiriöön eli bulimiaan, jossa ahmimisen päätteeksi yritetään päästä eroon ruoan lihottavasta vaikutuksesta oksentamalla tai ulostuslääkkeen avulla. Bulimiaan liittyy lihavuuden pelkoa ja oman kehonkuvan vääristymistä. Peilistä katsoo aina liian lihava ja kelpaamaton yksilö vaikka olisi todellisuudessa alipainoinen.

BED:ssä syödyt kalorit saavat jäädä, joten se johtaa ennen pitkää ylipainoisuuteen. Arviolta kahdeksan prosenttia kaikista ylipainoisista ja 20 prosenttia vaikean lihavuuden takia lääkärinhoitoa hakevista sairastaa ahmintahäiriötä.

Lohtusyömisestäkään ei ole kyse. Sillä lohtusyöjä hakee helpotusta pahaan oloon herkuttelemalla, vaikka irtokarkeilla tai suklaalla. Sitä harrastaa melkein jokainen joskus, kun on ollut oikein paha päivä. Sekin voi olla kohtauksittaista mutta yleensä myös omassa hallinnassa.

Joillekin tunnesyöminen on vain salainen nautintohetki, mutta ahmintahäiriökin voi alkaa juuri ahdistavan tunteen turruttamisella. Raja normaaliin on liukuva.

Koulukiusaaminen voi altistaa

Taipumus lihoa herkästi ja rajujen laihdutusten kierre voivat altistaa BED:lle, mutta siihen voi liittyä myös tunnepuolen traumaattisia kokemuksia, kuten koulukiusaamista. Laihuuden ihannointi ja lihavuuteen liittyvä häpeä ovat osasyyllisiä sairastumiseen tai häiriön pahenemiseen.

Yleensä hoitoon tulevilla BED:tä sairastavilla on jo paino-ongelma. Taustalla saattaa silloin olla useita laihdutusyrityksiä, joiden jälkeen paino on aina noussut entistä enemmän.

Tasaisella ateriarytmillä alkuun 

Jos sairaus on vasta aluillaan eikä ahmimiseen liity suuria psyykkisiä ongelmia, kohtaukset voi saada lievenemään jopa kotikonsteilla. Ahmimishimon laukaisee usein se, että syömistä on pantattu liian pitkään, ja elimistön biologinen kynnys ahmia laskee. Nälkä pääsee siis niin suureksi, että aivot vaativat nopeasti energiaa. 

Moni ahmii illalla, päivän heikon ruokailun jälkeen. Looginen tapa hillitä ahmintaa on siksi syödä säännöllisesti ja estää nälkää paisumasta. Sillä, että alkaa syödä säännöllisesti ja monipuolisesti, saa ainakin tämän biologisen puolen hallintaan.

Toivutaan aaltoillen

BED:n hoito alkaa aina laihduttamisen lopettamisella. Tiukoille dieeteille sanotaan hyvästit. Syömisen säännöllistämisessä auttaa ruokapäiväkirjan pitäminen.

Pysyvä parantuminen edellyttää, että opettelee myös armollisuutta itseä kohtaan, eikä vaadi itseltään liikaa. Itsensä hyväksymään opettelu vie kuitenkin aikaa.

Syömishäiriöstä toivutaan aaltoillen. Huonot vaiheet jäävät lyhyemmiksi ja hyvät pitenevät. Välillä kohtaukset voivat pysyä vuosiakin poissa, mutta kun elämäntilanne muuttuu vaikeammaksi, ahminta voi taas nostaa päätään. Uudelleen alkanut ahminta pitäisi yrittää saada  mahdollisimman nopeasti aisoihin ja palata säännölliseen ateriarytmiin. Myös säännöllinen arkiliikunta voi auttaa.

Pitää haluta parantua

Jos omassa lähipiirissä huomaa salassa suurien määrien syömistä ja lisääntyvää ahdistusta, voi olla hyvä ottaa asia rohkeasti puheeksi. Tilanne on vaikein silloin, jos BED:tä selvästi sairastava ei keskustelemisesta ja tiedon saamisesta huolimatta tunnusta sairauttaan, näe tarvetta muutokseen tai huoli apua.

Läheisten ei kannata kuitenkaan luovuttaa vaan etsiä uusia tapoja auttaa. Esimerkiksi Syli ry järjestää läheisten ryhmiä, joissa käymällä voi saada muilta hyviä vinkkejä siitä, millaisia keinoja voisi vielä kokeilla. Kukaan ei voi syödä toisen puolesta. Paranemisen kannalta on äärimmäisen tärkeää, että sairastunut on hoitoprosessissa halukkaasti mukana. Muuten siitä ei ole hyötyä.

Kun hoito on jo aloitettu, perhe ja ystävät voivat esimerkiksi auttaa löytämään uusia huonoa oloa lievittäviä tapoja ahmimisen tilalle. Jollekin hyvä tapa on katsoa lempisarjaa, toinen alkaa kirjoittaa runoja ja joku lähtee kävelylle tai soittaa ystävälle.

Jos ruokavalion saa korjattua monipuoliseksi, syömisrytmistä tulee säännöllinen tapa ja oppii sallivuutta ja itsensä hyväksyntää, syöminen menettää roolin, joka sillä on ollut sairauden aikana. Itseä ja omaa elämää alkavat määrittää muut asiat.

Kaikille on mahdollista oppia terve tapa suhtautua ruokaan. Vaikka taipumus ahmia saattaa jäädä kummittelemaan elämään joksikin aikaa, BED:stä voi parantua. 

Hoida itse tai hae apua

1. Itsehoito 

Omien oireiden ymmärtämiseen on saatavilla paljon tietoa ja apua. Esimerkiksi mielenterveys.fi-sivustolta löytyy Irti
ahminnasta -ohjelma, jonka avulla voi alkaa rakentaa uutta, terveempää suhdetta sekä ruokaan että itseensä.

2. Laihdutusryhmä 

Jos ahmimista on jatkunut pitkään ja ylipainoa on ehtinyt kertyä, pitkän tähtäimen hoidolla pyritään maltilliseen laihduttamiseenkin. Terveydenhuollon kautta voi päästä painonhallintaryhmiin, joissa saa myös vertaistukea. Vertaistukiryhmiin ympäri Suomea voi hakeutua myös Syömishäiriöliitto-Syli ry:n kautta.

3. Terapia ja lääkkeet 

Jos ahmintaoireiden taustalla vaikuttaa olevan psyykkisiä syitä, ohjataan yleensä myös psykoterapiaan. BED:n hoidossa on todettu toimiviksi ainakin kognitiivisbehavioraalinen ja interpersonaalinen psykoterapia sekä dialektinen käyttäytymisterapia. Lääkäri voi määrätä hoidon tueksi ahmintaa hillitseviä masennus- tai epilepsialääkkeitä.
 

Asiantuntija:  Jaana Suokas, Syömishäiriöyksikön osastonylilääkäri, HUS.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.