Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Joka toinen kantaa aktiivisuusranneketta. Oman hyvinvoinnin mittaaminen on yhä helpompaa ja suositumpaa. Mutta onko siitä oikeasti jotain hyötyä, vai voiko siitä olla jopa haittaa? 

Lähes joka elintoiminnon mittaamiseen löytyy huipputeknologinen laite. Älyvaaka kertoo paitsi painosi myös sykkeesi ja rasvaprosenttisi, lähettää ne nettiin ja laatii niistä grafiikan. Aktiivisuusranneketta käytetään vuorokaudet ympäri, ja se mittaa askeleiden lisäksi muun muassa unta sekä päivän aikana tapahtunutta liikehtimistä.

Erilaiset älypuhelinsovellukset analysoivat kuvien perusteella ruokavaliosi terveellisyyttä. Sykemittariin yhdistettynä ne saattavat pystyä jopa arvioimaan, oletko yliherkkä jollekin ruoka-aineelle.

Kotiin voi tilata alle 200 eurolla laitteen, joka mittaa EKG:tä eli sydänkäyrää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Nämä kaikki laitteet kuuluvat quantify yourself- tai quantified self -nimiseen trendiin, jonka voi suomentaa vaikkapa itsensä mittaamiseksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Minustako biohakkeri?

Itsensä mittaajat tarkkailevat erilaisilla teknisillä apuvälineillä omia fyysisiä tai henkisiä toimintoja. Niistä kerätään tietoa, ja tiedon perusteella pyritään parantamaan hyvinvointia.

Ilmiön toisessa päässä on tavallisen sykemittarin, tai mikseipä vain mittanauhan, säännöllinen käyttäjä. Janan keskivaiheilla on liikunnan harrastaja, joka mittaa koti-EKG-laitteella sydänkäyräänsä, esimerkiksi stressiä tunnistaakseen, ja kirjaa mobiilisovelluksiin lenkkejään ja syömisiään.

Toisessa ääripäässä on biohakkereiksi nimetty ryhmä, joista jotkut mittaavat jopa ulosteidensa mikrobitason. He pyrkivät keräämänsä tietomäärän avulla ”hakkeroimaan” omaa kehoaan, eli vaikuttamaan sen toimintaan tai estämään tauteja. Muistathan näyttelijä Angelina Jolien, joka poistatti rintansa DNA-testissä ilmenneen rintasyöpäriskin takia.

Ylös penkistä, sanoo mittari

Aktiivisuusrannekkeet ovat se juttu, jolla itsensä mittaaminen aikoo tulla tohinalla tavallisten tallaajien elämään. Ne ovat siis eräänlaisia sykemittareiden 2.0-versioita. Härveleiden yleistyminen on tietysti kiinni kahdesta asiasta: helppokäyttöisyydestä ja hinnasta.

— Mutta mennäänkö tässä teknologian suhteen niin lujaa, ettei käyttäjä ehdi mukaan? Jos käyttö koetaan hankalaksi, mittareista ei saa täyttä hyötyä irti eivätkä käyttäjiksi ala ne, joille laitteista olisi eniten hyötyä, pohdiskelee Tampereen yliopiston työterveyden professori Clas-Håkan Nygård.

Näyttää kuitenkin siltä, että mittareita on yhä helpompi käyttää. Kumilenkki ranteeseen ja menoksi. Tiedot voi lukea valmiiksi tulkittuina älypuhelinsovelluksesta.

Mittarit laskevat askeleita, kulutettuja kaloreita ja lisälaitteella sykettä, laativat henkilökohtaisia liikuntatavoitteita, seuraavat edistymistä ja tulostavat raportteja.

— Mittaaminen on parantunut teknisesti huimasti, ja nykyään se on paljon miellyttävämpää ja helpompaa, sanoo Raija Laukkanen, Polarin liikuntatieteellinen johtaja. Hän on katsellut aitiopaikalta hyvinvointimittaamisen kehittymistä parikymmentä vuotta.

— Aina on ollut niitä, joita kiinnostavat faktat ja numerot, mutta itsellenikin on ollut vähän yllätys, miten iso ilmiö mittaaminen on.

Oma napa, paras napa

Terveysasioiden edelläkävijät ovat innostuneet itsensä mittaamisesta kahdesta syystä: siinä saa tarkkaa faktaa, ja mikä tärkeintä — omasta itsestään, ei mistään keskiarvoväestöstä.

— Liikunnassakin trendinä on henkilökohtainen räätälöinti, minkä näkee esimerkiksi personal trainer -palveluiden kysyntänä. Me olemme erilaisia, ja yleiset liikunta- ja ruokavaliosuositukset ovat vain suurpiirteinen kehys. Jokaisella on oma perimänsä ja omat mieltymyksensä, Raija Laukkanen sanoo.

Kehon tarkkailun tavoitteena on yleensä jonkinlainen muutos. Se voi olla joko laihempi, pirteämpi, terveempi tai tehokkaampi minä. Mutta jos mittaamalla on tarkoitus tunnistaa ja vähentää stressiä, eikö itsensä kyttääminen voi helposti lisätä sitä?

Ne, jotka ovat taipuvaisia kehittelemään itselleen kaikenlaisia sairauksia, saattavat ruveta mittauskyttäämisellä huolestumaan liikaa. Varsinkin, jos ei osaa tulkita tuloksia oikein: ohjelmistot ja käyttöohjeet saattavat olla englanniksi eikä aina ole selvää, mikä tarkoitus milläkin tiedolla on. Hermostuminen taas lisää fyysisiä oireita, joista mittari raportoi, ja huolestumisen kehä on valmis.

— Mittaaminen voi tällaisilla ihmisillä lisätä terveyshuolta ja myös syrjäyttää huolen käsittelemisen ihan omia ajatuksia työstämällä, sanoo psykologian tohtori Virpi Laakso.

Seuraaminen helpottaa

Mutta mitä mittaamisesta hyötyy tavallinen ihminen, jonka aikomuksena ei ole valokuvata kaikkia pizzojaan. Professori Clas-Håkan Nygårdin mukaan jo sykkeen mittaamisessa on järkeä monenlaisille taapertajille.

— Onhan se ihan mainio tapa esimerkiksi tunnistaa ja ennakoida stressiä.

Ja asioiden kirjaaminen todella näyttää kohentavan seurattavaa elämänaluetta. Nygård teki muutama vuosi sitten tutkimuksen, jossa selvitettiin, vähentääkö liikunta naisten vaihdevuosioireita. Tutkimuksessa mukana olevat naiset raportoivat kännykällä aamuin illoin tuntemuksistaan puolen vuoden ajan.

— Tulos oli se, että liikunta vähensi oireita, Nygård sanoo ja arvelee, että helppo raportointi ja liikunnan seuraaminen - ja sitä kautta säännöllinen liikkuminen - myös vaikuttivat positiiviseen tulokseen.

Tulevaisuus on jo täällä

Asiantuntijat näkevät omatoimisen mittaamisen pääasiassa hyvänä juttuna. Sen avulla  voi tutustua kroppaansa ja ehkä ohjailla elämäntapojaan sen mukaan, mitä numerot näyttävät. Psykologi Virpi Laakso kuitenkin muistuttaa, että muutos lähtee edelleen oman pään sisältä, ei mittarista.
Polarin Raija Laukkanen myös visioi, että mittareiden keräämistä liikkumistiedoista voisi olla yhteiskunnallista hyötyä esimerkiksi kevyen liikenteen reittien suunnittelussa.

Käyttäjiltä nimittäin kertyy tietoa. Pitäisikö olla huolissaan siitä, mitä tietojaan tulee luovuttaneeksi yrityksille ja postattua palveluiden kautta sosiaaliseen mediaan?

— En olisi huolissani pelkistä syketiedoistani, mutta niitäkin täytyy säilyttää eettisesti oikein, sanoo professori Clas-Håkan Nygård.

Polarin Raija Laukkanen kehottaa lukemaan käyttäjäsäännöt ennen kuin painaa hyväksyn-nappia.

— Kaikki eivät ehkä hoksaa, että tieto voi olla aika henkilökohtaista. Meillä on valtava datapankki ihmisistä ympäri maailman, ja käymme lakimiesten kanssa jatkuvasti läpi sitä, että olemme eettisesti ja tietosuojalain mukaisesti ajan tasalla.

Se on kuitenkin selvää, että tieto on Polarin omaisuutta, ja se käyttää sitä ainakin tuotekehittelyyn.

Ehkä muutaman vuoden kuluttua kaikkien ranteissa killuu kuminen ranneke, jonka kapeassa näytössä vilisevät futuristiset väripalkit. Mittari saattaa kehottaa syömään tänään vielä 70 grammaa parsakaalia tai menemään nukkumaan klo 21.20.

On tietysti myös mahdollista, että vekotin lepää laatikossa, siellä leipäkoneen vieressä.

 

Asiantuntijat: Raija Laukkanen, Polarin liikuntatieteellinen johtaja ja dosentti Oulun yliopistossa. Virpi Laakso, terveyspsykologi Forssan seudun kuntayhtymässä.Clas-Håkan Nygård, työterveyden professori Tampereen yliopistossa.

 

Mittaamisen alkeet

  • SYKE    Perussykemittari on mittareista tutuin, ja tunnetuimpia merkkejä ovat Polar, Suunto ja Garmin. Sykemittari auttaa sekä aloittelevaa että kokeneempaa liikkujaa liikkumaan itselleen ihanteellisella tavalla. Erilaiset sovellus­ohjelmat esimerkiksi älypuhelimessa voivat tulkita sykkeestä muitakin asioita, kuten stressiä tai alkavaa flunssaa.
  • AKTIIVISUUS    Aktiivisuusrannekkeiden toiminnot vaihtelevat vähän valmistajasta riippuen, mutta pääasiassa ne valvovat liikkumista ja unta, ja ennen kaikkea kehottavat ja kannustavat aktiivisuuteen. Aktiivisuus­rannekkeita ovat Nike Fuelband, Polar Loop ja FitBit Flex.
  • SYDÄNKÄYRÄ    Sykeväliä mittaavat First Beat ja Heart Bug -merkkiset laitteet. Niiden avulla voi tutkailla esimerkiksi ylirasitusta ja palautumista. Niitä käytetään enemmänkin esimerkiksi työterveyden kanssa yhdessä kuin omin päin kotona.
  • ÄLYVAAKA    Tavallista nerompi vaaka mittaa myös rasvaprosentin ja esimerkiksi leposykkeen ja on wifi-yhteydessä nettiin. Vaakoja valmistavat muun muassa Withings ja FitBit.
  • KEHONKOOSTUMUSMITTARI    Kuin älyvaaka mutta kahvojen kanssa. Ne mittaavat älyvaa’an toimintojen lisäksi esimerkiksi sisäelinrasvaa ja luustolihasprosenttia. Kehonkoostumismittareita tekee ainakin Omron ja Beurer.
  •  APPLIKAATIOT    Älypuhelimiin saa lukuisia erilaisia itsensä mittaamis­sovelluksia ja ne löytyvät sovelluskaupoista terveys-osioista. Ne voivat toimia yhdessä sykevyön kanssa tai niihin valokuvataan tai kirjataan tietoja.
taas liikkeelle

Ainakin minun Polar Loop aktiiviranneke tekstaa it*s time to move ja näyttää punaisia askelia peräkanaa. Samoin M400 sykemittari ilmoittaa tunnin istumisen jälkeen pienellä äänimerkillä ja tekstillä aika lähteä liikkeelle. Ovat vielä yhteissopivia Iphonen kanssa joten viestin saa vaikka synkronoimaan puhelimeen jos haluaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla