Liikunta lievittää masennusta jopa nopeammin kuin masennuslääkkeet. Tunnin mittainen harjoittelu 2–3 kertaa viikossa riittää.

Liikunnan puute ei ehkä ole masennuksen syy, mutta ainakin se on siihen paras mahdollinen itseapu. Liikuntaa suositellaankin nykyään yhtenä masennuksen hoitomuotona.

Vanhastaan on tiedetty, että liikunta ehkäisee masennusta. Uudet tutkimukset ovat osoittaneet lisäksi, että liikunta hoitaa lievää masennusta jokseenkin yhtä tehokkaasti kuin lääkkeet.

Liikunnalla ja lääkkeillä on kuitenkin eroja. Siinä missä lääkkeet parantavat ensin fyysistä suorituskykyä ja vasta sitten mielialaa, liikunnalla paranee ensin mieli. Jos lääkehoitoa täydentää liikunnalla, mielialan on havaittu kohentuvan 3–4 päivässä normaalin 3–4 viikon sijasta.

Vaikutukset näkyvät heti

Jo pari kertaa viikossa harrastettu liikunta lievittää tehokkaasti masennusta. Psykiatrian erikoislääkäri Sami Leppämäki havaitsi väitöskirjatutkimuksessaan, että liikunnan lisääminen helpotti masennusoireita jo neljässä viikossa. Eikä muutokseen vaadittu yletöntä rehkimistä, vaan tunnin mittainen harjoittelu 2–3 kertaa viikossa riitti.

– Mielialan kohoaminen ei edellytä peruskunnon roimaa paranemista. Liikunta siis alkaa helpottaa masennusta heti, ja mukavana bonuksena kuntokin nousee hieman myöhemmin, Leppämäki kertoo.

Liikunta lisää samojen välittäjäaineiden määrää kuin mielialalääkkeetkin, eli serotoniinia ja noradrenaliinia. Tämän lisäksi liikunta lisää myös mielihyvähormoni dopamiinin määrää. Masennuksen hoidossa voi vielä tärkeämpää olla kuitenkin se, että liikunta saa hermosolut kasvamaan.

Stressihormoni syyllinen

Viime vuosina masennusta on alettu tulkita uudella tavalla. Siinä ensisijainen syyllinen on hermosolujen tuhoutuminen. Serotoniinivaje tulee vasta toisena. Tutkimuksissa on havaittu, että masennuspotilaiden hippokampus on selvästi kutistunut ja että tämä kutistuminen on suorassa suhteessa masennuksen kestoon. Kutistuminen kertoo siis hermosolujen kuolemisesta.

Miten tähän tilanteeseen tullaan? Kun ihminen altistuu stressille, hänen kehonsa erittää kortisolia. Pieni määrä kortisolia on aivoille hyväksi, mutta suuret määrät ovat myrkyllisiä. Kortisolin erityisenä kohteena ovat nimenomaisesti hermosolujen yhteydet, joita se katkoo kuin parturi hiuksia.

Hermosolujen tuhoutumisen uskotaan selittävän sitä, miksi masennuspotilaat jäävät niin helposti negatiivisen ajattelun kierteeseen. Aivot reagoivat stressiin vahvistamalla niitä hermoratoja, jotka liittyvät suoraan stressin aiheuttajaan. Tällöin muut hermoradat jäävät käyttämättä ja ne tuhoutuvat helpommin kortisolin syleilyssä.

Stressiin liittyvät negatiiviset ajatukset alkavat kiertää samaa kehää. Kierteestä on vaikea päästä eroon, koska vaihtoehtoisia hermoratoja ei ole.

Mitä kauemmin tilanne kestää ja mitä suurempaa hermosolukato on, sitä syvemmäksi masennus muuttuu. Serotoniini huolehtii siitä, että viestit kulkevat hermosolujen välillä, mutta jos yhteyksiä ei ole, se ei voi tehdä kovin paljon. Tämän vuoksi liikunta tehoaa masennukseen niin hyvin.

Liikunta kasvattaa uusia yhteyksiä hermosolujen välille ja masennus saa ujutettua ajatuksensa uusille urille. Strategia on hieman sama kuin millä itkevä vauva saadaan lopettamaan: käännetään huomio pois stressin aiheuttajasta.

Itse asiassa mielialalääkkeet toimivat samalla tavalla. Myös ne aiheuttavat hermosolujen kasvua, mutta vasta noin kuukauden käytön jälkeen.

Liikunta hoitaa mieltä

  1. lievittää stressiä ja masennusta
  2. helpottaa ahdistusta ja paniikkihäiriötä
  3. parantaa unen laatua ja oppimiskykyä
  4. taltuttaa PMS-oireita

 

 

Vierailija

Masennus lievittyy liikunnalla

Ihminen masentuu monista syistä, ja vakava masennus vaatii aina lääkärin hoitoa. Masennukseen johtavat syyt liittyvät usein myös kehon häiriötiloihin, jotka voidaan korjata ravitsemuksellisilla säädöillä jopa kokonaan. Luontaisterveys-lehden haastattelusarjansa tämänkertaisessa osassa Emili Osara kehottaa perehtymään masennuksen syihin, ennekuin alkaa lääkitä itseään esimerkiksi kemiallisin masennuslääkkein. Ravinto on äärimmäisen tärkeä tekijä masennuksen ehkäisyssä, ja siihen voi jokainen...
Lue kommentti
Vierailija

Masennus lievittyy liikunnalla

Ruokavalio kuntoon. Einekset, teolliset makeutusaineet ja prosessoidut ruoat pois. Tilalle paljon vihreitä kasviksia ja kalaa. Eikä tarvitse välttämättä ostaa mitään kalliita hifistely superfoodeja. Kotimainen hunaja ja marjat (mustikka, vadelma, puolukka) riittää hyvin alkuun. http://terveyteen.blogspot.com
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Minulta poistettiin eturauhanen 2010. Sen jälkeen ei erektiota ole ollut. Voinko näin pitkän tauon jälkeen ottaa potenssilääkettä?

Erektiohäiriö on tavallinen ongelma eturauhasen poistoleikkauksen jälkeen, sillä erektion kannalta tärkeät hermot kulkevat aivan eturauhasen vieressä.

Erektiohäiriön hoitoon on suun kautta otettavia lääkkeitä (fosfodiesteraasin estäjiä), jotka laajentavat verisuonia ja tehostavat veren virtausta siittimeen silloin, kun mies kiihottuu.

Mitä vaikeampi erektiohäiriö on, sitä harvempi saa tableteista riittävän avun. Kaikkiaan kuitenkin yli puolet niistä, joiden erektiohäiriö johtuu eturauhasleikkauksesta, on tutkimuksissa hyötynyt lääkityksestä, joten pitkänkin tauon jälkeen lääkehoitoa kannattaa kokeilla, jollei siihen ole esteitä. Nämä lääkkeet eivät esimerkiksi sovi nitrovalmisteiden kanssa.

Jos erektiotabletit eivät auta, voidaan kokeilla pistoksena siittimen paisuvaiskudokseen tai virtsaputkeen annosteltavia lääkkeitä, jotka tehoavat useammille miehille. Joskus kysymykseen tulee myös penisproteesi. Hoidosta voi keskustella oman terveyskeskuslääkärin kanssa tai hakeutua urologin vastaanotolle.
 

Eeva Sofia Leinonen
sisätautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Onko runsaalla kahvinjuonnilla vaikutusta rytmihäiriöihin? Juon noin seitsemän kuppia vuorokaudessa, ja minusta tuntuu, että rytmihäiriöt ovat lisääntyneet kahvikuppien myötä.

Kahvissa oleva kofeiini stimuloi ihmisen sisäistä hermostoa: vireystila nousee ja samalla syke ja verenpaine. Kahvikupillisen koko ja sen sisältämä kofeiinimäärä voivat vaihdella huomattavasti, joten kuppien lukumäärästä ei suoraan voi päätellä saadun kofeiinin määrää. Nykyiset kupit ja mukit ovat melko kookkaita verrattuna vaikka vielä 1970-luvun kahvikuppeihin.

Myös kahvin ja muidenkin stimulanttien vaste ihmisissä vaihtelee. Osa ihmisistä on hyvin herkkiä kofeiinille ja kokee sen aiheuttaman stimulaation niin häiritsevänä, että välttävät kahvia kokonaan tai juovat vain kofeiinitonta kahvia.

Seitsemän kuppia kahvia päivässä on kupin koosta ja keitoksen vahvuudesta riippumatta joka tapauksessa melko suuri määrä. Pitkän päälle moni pyrkii vähentämään kahvin määrään muun muassa vatsavaivojen, rytmihäiriöiden, levottoman olon ja univaikeuksien takia.

Rytmihäiriöongelma syntyy harvoin pelkästään kahvia juomalla. Runsas kofeiinin saanti lisää kuitenkin helposti rytmihäiriöitä niillä, jotka niistä muutenkin kärsivät. Kannattaa kokeilla, onko vointi parempi, jos nauttii vain 2-3 kupillista kahvia päivässä. Silloin kahvihetkestä muodostuu helpommin päivän nautintohetki, varsinkin, jos kahvi on laadukasta.
 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.