Muisti on luonnostaan huonompi kuin luulemme. Minimoi aivojen tietovuoto kehittämällä muistitaitoja.

Muistaminen on taitolaji, jossa on lupa olla luova. Ajattele, pohdi, opettele uutta, ideoi ja innostu. Ihmissuhteet ja älylliset haasteet, kuten uuden kielen oppiminen tai uuteen lajiin tutustuminen, ovat hyväksi muistille. Terve muisti ei tarvitse lääkkeitä.

Muistaminen vaatii, että asian painaa mieleensä. Muistoja on myös kerrattava. Sekin on eräänlaista muistitaitoa, että osaa käyttää apuvälineitä muistinsa tukena. Itseään voi auttaa muistamaan kirjoittamalla muistilappuja tai laittamalla puhelimeen hälytyksen. Muistamista voi helpottaa myös vaikuttamalla muistamisen olosuhteisiin. Oppimistilanteessa on tärkeää minimoida keskeytykset ja häiriöt.

Muistin työtä voi helpottaa muistitekniikoilla

Mielikuvat ovat hyödyllisiä, koska niillä voi rikastaa muistijälkeä. Ihmiset ovat hyödyntäneet muistitekniikoita aina. Jos haluat muistaa ulkoa ostos­listan, kuvittele ostokset kuvina. Hyvä muistitekniikka on ajatella muistettava asia kokonaisuutena eli yhtenä kuvana tai esimerkiksi karttana. Jos ostoslistalla on vaikkapa kalaa, omenoita ja herneitä, kuvittele kala ja laita sen suuhun omena. Lisää herneet kalan pään päälle.

Muisti tarvitsee käyttöä

Aivojaan on mahdollista käyttää laiskasti. Keskity tietoisesti painamaan
ihmisten nimet mieleen ja hankkiudu uusiin tilanteisiin, sillä muisti tykkää virikkeistä. Muistitaitoja kannattaa harjoitella monipuolisesti joka päivä, sillä muistin tehokas käyttö helpottaa arkea ja voi myös ennaltaehkäistä muistisairauksia.

Muistot muuttuvat

Muistot ovat kuin verkko, jota paikataan ja virkataan vähitellen. Muistikokemukset rakentuvat jatkuvasti uudelleen. Voit myös tehdä psyykkistä työtä ja tulkita vanhoja muistoja uudesta näkökulmasta. Joskus omat kokemukset sekoittuvat toisten kertomuksiin tai jostakin luettuun tietoon. Muisti voi olla myös väärässä.

Jos on kerran elämässään matkustanut junalla, tapahtumasta jää yleensä hyvin yksityiskohtaiset muistot. Jos matkustaa toistuvasti junalla, myöhemmät muistot
sekoittuvat aiempiin. Yksittäiset kerrat eivät jää mieleen ellei tapahdu jotain poikkeuksellista.

Tunnekokemus auttaa muistamaan

Ihana asia on helppo muistaa, koska muistoa vaalii mielessään. Hyvällä tuulella mieleen jäävät iloiset asiat ja surullisena surulliset. Tunnekokemus tekee muistoista tärkeitä.

Ihmiset voivat muistaa saman tilanteen eri tavoin, koska kiinnitämme huomiota eri asioihin. Usein itsestä kerrotut jutut jäävät mieleen. Toisaalta muisti on valikoiva myös siinä mielessä, että se voi torjua tiettyjä muistoja.

Muisti ei pidä keskeytyksistä

Työmuistin toiminta häiriintyy, jos mieli vaeltelee. Hyvämuistisilla ihmisillä on taito keskittyä ja sulkea häiriötekijät mielensä ulkopuolelle. Keskittyminen on kuitenkin kaikille vaikeaa, ja usean asian tekeminen yhtä aikaa rasittaa muistia.
Toiset ovat erityisen alttiita häiriöille, joten on hyvä tiedostaa itselle vaikeat muistamistilanteet.

Avokonttorissa työskentely on muistin kannalta haastavaa. Järjestele oppimisympäristö sellaiseksi, että siellä on miellyttävä keskittyä. Avuksi voit ottaa vaikka kuulosuojaimet tai ipodin.

Huono nimi- tai kasvomuisti ei ole synnynnäistä

Ei ole olemassa kehnoa nimi- tai kasvomuistia. Ihmisten muistikyvyissä on kyllä eroja, ja esimerkiksi oppimis­ongelmat voivat olla
synnynnäisiä. Silti kaikki hyötyvät muistitaitojen monipuolisesta kehittämisestä. Liikemuistiaan voi harjoitella vaikka uudessa jumpassa.

Nimien muistaminen vaihtelee eri kulttuureissa. Esimerkiksi amerikkalaisille on kunnia-asia muistaa nimiä, joten asiaan paneudutaan ja nimiä toistellaan puheessa.

Tehokas muistitekniikka on yhdistää uusi tieto itselle tuttuun asiaan. Aseta uusi ihminen mielessäsi tuntemasi samannimisen ihmisen viereen. Tuttu henkilö tulee mieleen seuraavan kerran, kun näet hänen kaimansa uudestaan.

Muisti tarvitsee ajoittain ”nollaamista”

Myös aivot tarvitsevat lepoa. Kun aivot lepäävät, muistijäljet vahvistuvat. Säännöllisen unirytmin lisäksi on tär­keää tehdä jotain sellaista, missä itse rentoutuu. Aivolepo voi olla liikuntaa, television katselemista tai vaikka neulomista. Tärkeintä on, ettei ole painetta tai stressiä muistaa asioita. Kaikki, mikä tekee keholle hyvää, ylläpitää myös muistin ja aivojen terveyttä.

Tutkimusten mukaan moni kokee muistinsa ja keskittymiskykynsä heikentyneen viime vuosina. Muistivaikeuksien uskotaan liittyvän työelämän hektisyyteen. Tiedon omaksumiseen vaikuttaa se, onko aihepiiri itselle tuttu vai outo. Jos uutta tietoa tulee kerralla liikaa, sitä on vaikeampi hallita. Suuria tietomääriä on helpompi käsitellä, kun opittava asia on hyvin jaksotettu.

Ulkoa oppimisen tarve on vähentynyt. Nykyään pidetään tärkeänä laajojen tietokokonaisuuksien hallintaa, tiedonhakua ja asiayhteyksien hahmottamista, kun aiemmin korostettiin yksityiskohtien, kuten puhelinnumeroiden ja vuosilukujen muistamista.

Asiantuntija erikoistutkija Virpi Kalakoski, Työterveyslaitos

Lue lisää muistiteemastamme

Ihmisillä on epärealistinen käsitys muistin kyvystä käsitellä tietoa. Omasta muistista ajatellaan, että se on normaalia kehnompi, vaikka suurin osa ihmisistä unohtaa joskus tilapäisesti esimerkiksi nimiä. On myös tavallista unohtaa tulevia tapahtumia. Jos mikään ei ole muistuttamassa esimerkiksi syntymäpäivästä tai sovitusta tapaamisesta, ne unohtuvat helposti.

Unohtuneeksi luultu asia voi yhtäkkiä tupsahtaa mieleen. Muistista myös katoaa paljon tietoa, mutta usein on vaikea tietää, mitä on edes unohtanut.

On tavallista olla hajamielinen, jos on väsynyt tai masentunut. Stressi aiheuttaa tilapäisiä muistiongelmia ja aivojen ylikuormittumista, joka kohdistuu erityisesti työmuistiin.

Ylirasitus vaikeuttaa uuden oppimista. Stressaantuneena osaa ajaa polkupyörää, mutta ei välttämättä pysty keskittymään opiskeluun. Ajotaito on tallentunut liikemuistiin tekemisen kautta, joten se ei yleensä unohdu.

Stressaantuneen keskittymiskyky on huono. Silloin voi olla myös vaikeaa sulkea mielestään epäolennaisia asioita tai huolia.  Joskus on tilanteita, jolloin ei muista edes kuulleensa koko asiaa. Muistaminen palautuu yleensä, kun stressi vähenee.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.