Selvitä niskavaivasi syy, ennen kuin alat hoidattaa sitä. Jäykistynyt niska kaipaa rentoutusta ja venytystä, kipuniskaa pitää vahvistaa.

Kuuluuko niskasta rutinaa, kun taivutat päätäsi? Kaularangan kulumamuutokset lisääntyvät iän myötä, mutta kaikki eivät kärsi oireista. Muutokset ja niihin liittyvä kipu alkavat yleistyä yli 50-vuotiailla. Silloin lämpöhoito tai fysioterapeutin antamat voimisteluohjeet voivat olla paikallaan.

Niskavaivan syy on tärkeää selvittää, jotta kivun saa kaikkoamaan. Pääperiaate on seuraava: Jäykkiä ja kivistäviä lihaksia on opittava rentouttamaan ja venyttämään. Pitkäaikaiseen niskakipuun taas auttaa niskalihasten vahvistaminen.

– Niskakivuista kärsiviä kannustetaan olemaan aktiivisia. Aktiivinen elämäntapa ja liikunta ylipäätään auttavat myös ehkäisemään kipuja, sanoo fysiatrian dosentti Olavi Airaksinen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.

Kun kramppi yllättää

Kun lihakseen iskee äkillinen kipu, se menee kramppiin. Silloin suurin osa lihassyistä on joutunut jännittyneeseen, tulehtuneeseen tilaan.

Lihasperäinen kipu tuntuu pistelynä, puutumisena, pistävänä kipuna tai särkynä hartioissa, käsissä tai päässä. Lihasjännitystä aiheuttavat niskan vammat, niskan tai pään alueen poikkeava kuormitus tai pitkäaikainen huono asento.

Krampin voi saada myös äkillisen venytyksen aiheuttaman revähdyksen tai vedon takia. Niskakipu on yleisempää talvella kuin kesällä.

– Kun lihas on viileä, sen aineenvaihdunta heikkenee ja lihas jää helposti jännittyneeksi, selittää Jari Ylinen.

Molemmin puolin kaulaa sijaitsevat pään kiertäjälihakset ovat erityisen herkkiä kylmälle. Muista siis kaulahuivi kylmällä säällä, ettei viima kipeytä niskaa!

Lihasten lisäksi kipuherkkiä niskan rakenteita ovat nikamat, nivelsiteet ja alueen hermot.

Taltuta ensin kipu

Hetkellinen niskakipu menee yleensä ohitse hieronnalla, kylmä- tai kuumahoidolla tai akupunktiolla.
Fysiatrian erikoislääkäri Jari Ylisen ja hänen tutkimusryhmänsä tekemän viimevuotisen tutkimusten mukaan hieronta lievitti niskan jäykkyyttä paremmin kuin venyttely.

Lieviin kipuihin auttaa parasetamoli. Jos siitä ei ole apua, tulehduskipulääkkeet auttavat katkaisemaan kivun. Sairauslomaa tarvitaan harvoin.

Olavi Airaksisen mukaan tulehduskipulääkkeitä suositellaan käytettäväksi kuureina viikon tai maksimissaan kolmen kuukauden ajan.

– Tulehduskipulääkkeet ovat turvallisia, kun lääkevalinta tehdään huolella ja potilaan tila otetaan huomioon. Suurin riski liittyy yleensä itselääkintään ja useiden eri valmisteiden sekakäyttöön, Airaksinen muistuttaa.

Päivittäisiä toimia ja niskan liikuttamista kannattaa jatkaa kivun sallimissa rajoissa niin pian kuin mahdollista. Paraneminen tapahtuu yleensä nopeammin, jos jatkaa töissä olemista.

Lääkärin kannattaa mennä viimeistään silloin, kun niskakipu on jatkunut kuukauden päivät.

– Mitä aiemmin syihin puututaan, sitä helpompi niskakivusta on päästä eroon. Jos kipu on sietämätön, mene lääkäriin heti, neuvoo Airaksinen.

Pitkittyneeseen niskakipuun voi olla apua myös fysioterapeutin antamasta liikehoidosta. Se tarkoittaa kaularangan liikkuvuuden parantamista.

– Osaavan ammattilaisen käsissä se on turvallista, sanoo Airaksinen.

Asiantuntijana fysiatrian erikoislääkäri Jari Ylinen Keski-Suomen keskussairaalasta.

 

Vierailija

Niskassa rutisee, mikä auttaa?

Mulla on noin 3 viikkoa kestänyt outo tunne kurkussa sekä ihan kamala hartiakipu! Kurkkua poltteli aina kun puhuin tai söin, mutta nielun kanssa ei ollut ongelmia. Pahinta oli, että sisäänhengitys sattui kokoajan. Kävin työterveyslääkärillä ja hän pisti lähetteen verikokeisiin (jos kurkkukipu johtuisi kilpirauhasista). Mitään ongelmaa niissä ei ollut. Lääkäri kokeili hartioitani sekä niskaa, ja sanoi että hartialihakseni ovat niin jumissa että (jokin lihas, en muista nimeä) joka kulkee kaulan...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.