Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen 22-vuotias seisomatyötä tekevä nainen. Ongelmani ovat polvet. Molemmista lumpiot ovat lähteneet kerran pois paikaltaan ja toisesta irtosi rustoa. Vaurio hoidettiin tähystämällä. Toinen polvi jäi jäykäksi eikä mene enää koukkuun. Kipuja on ja Buranan voimalla elän. Uiminen on ainoa laji, joka sopii. Lääkärin mukaan röntgenissä on näkynyt, että lumpio kääntyy liikaa oikealle, mutta sille ei kuulemma voi tehdä mitään. Olen miettinyt olisiko luontaistuotevalmisteista (esim. Artho Balance) minulle apua. Täytyykö minun loppuelämäni kärsiä vaivaisista polvista, liikkumattomuudesta ja kivusta?

Noin hankalaa vaivaa kannattaa mielestäni pohtia useamman asiantuntijan kanssa.

Jos leikkaushoidosta ei ole hyötyä, voisi polven jäykkyyttä ja kipua hoitaa sitkeällä kuntoutuksella polvivaivoihin perehtyneen lääkärin ja fysioterapeutin ohjauksessa.

En usko, että luontaistuotteet ovat ratkaisu ongelmaasi.

Nivelvaivojen hoitoon on kyllä tarjolla monenlaisia luontaistuotteita. Ne sisältävät esimerkiksi glukosamiinia (kuten Arthrobalans), kondroitiinia, hainrustoa, vihersimpukkaa, inkivääriä, kalaöljyä ja C-vitamiinia. Eniten on tutkittu glukosamiinia ja kondroitiinia mutta hyötyä nivelvaivoihin ei ole osoitettu.

 

Annikka Kalliokoski
kliinisen farmakologian erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Notkistaisiko luontaistuote kipeät polvet?

Jos on rakennevika, niin siihen ei kyllä auta mikään valmiste. Sinuna kääntyisin osaavan polviortopedin puoleen joita löytyy ainoastaan yksityiseltä sektorilta. Eli rahalla saat kunnon hoidon, jos se om mahdollista. Kunnallisella puolella on aikasta konitohtoreita, koska he eivät muualle pääse töihin. Olen tavannut ihan liikaa ihmisiä, joiden leikkaus on mennyt lääkärin toimesta pilalle ja he kärsivät lopun ikäänsä kovista kivuista ja liikuntarajoitteista. He kaikki ovat olleet kunnallisella...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Joka viides 50 vuotta täyttänyt mies saa vähintään yhden osteoporoosiperäisen murtuman ja naisista joka kolmas. Naisten suurempi lukumäärä johtuu siitä, että naisilla on hennompi luuston rakenne. 400 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia (osteoporoosi eli luukato on luustoa haurastuttava ja luunmurtumille altistava yleissairaus) ja 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa (osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa). Osteoporoosilääkitystä syö n. 80 000 osteoporootikkoa. Suomessa syntyy yli 40...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Liukuesteet ei montaa euroa maksa. Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia (400mg), D-vitamiinia (50-100µg), magnesiumia (200-400mg) sekä K2-vitamiinia (50-100µg). Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa. Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Vuoden 2011...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.