Onko alhainen pulssi hyvä vai huono asia terveydelle?

Olen 60-vuotias mies. Minulla on lepopulssi 55–60, joskus jopa alle 55. Onko tämä hyvä vai huono asia?

Asiantuntija vastaa:

NORMAALI LEPOPULSSI (syke) on määritelty haarukkaan 60–80 minuutissa. Elimistön toimintojen mittauksissa ”normaali” kattaa terveiden valtaosan tulokset, muttei kaikkien. Muutama prosentti terveestä väestöstä ylittää tai alittaa määitetyn normaalitulosten haarukan.

Syke alle 60/min määritellään bradykardiaksi eli harvasykkeisyydeksi.

Joillakin henkilöllä on nuoresta pitäen rauhallinen syke, eikä se tavallisesti haittaa mitenkään normaalia elämää.

Verenkierto toimii hyvin hieman rauhallisemmallakin sykkeellä ja syke nopeutuu rasituksessa riittävästi.

Paljon turhaa huolta aiheuttaa sydänfilmin (EKG) automaattianalyysissa näkyvä huomautus: ”Poikkeava EKG, bradykardia”, kun rekisterönnissä syke on alle 60/min.

Joskus tällaisia rauhallisen sykkeen omaavia on useampia suvussa.

Pitkäaikainen kestävyysharjoittelu vahvistaa sinussolmuketta säätelevän vagushermoston toimintaa ja syke hidastuu tästä syystä.

Kestävyysharjoittelua harrastaneiden leposyke onkin usein 40–50/min, jopa vähemmän.

Sykkeen nousu rasituksessakin voi olla keskimääräistä verkkaisempaa. Sydämen vasen kammio on mukautunut harvaan sykkeeseen venymällä hieman suurempaan iskutilavuuteen.

Iän myötä sinussolmuke pyrkii usein laiskistumaan. Jos syke kuitenkin nousee riittävästi rasituksessa eikä ole muita sydämen sähkön johtumista haittaavia poikkeavuuksia, ei ole syytä huoleen.

Vuosien ja vuosikymmenten varrella osalla tästä ryhmästä voi ilmetä haittaa harvasta sykkeestä tai syketauoista: esimerkiksi huimausta, heikotusta, pyörtymistä, huonoa rasituksen sietoa ja sydämen vajaatoimintaa. Tällöin sydämen tahdistin on hyvä apu.

Kilpirauhasen vajaatoiminta hidastaa monia elintoimintoja ja myös sydämen sykettä. Se on syytä sulkea pois verikokeella, jos sykkeen hidastuminen on tuore ilmiö.

Lääkkeistä beetasalpaajat ja osa kalkkisalpaajista (diltiatseemi, verapamiili) hidastavat sykettä. Nykyisin vähälle käytölle jäänyt digoksiini hidastaa myös sykettä.